Oberammergau esittää taas kärsimysnäytelmän
Ristiinnaulitseminen. Kuva:
Passionsspiele Oberammergau.
|
Joka kymmenes vuosi tuhannet ihmiset eri puolilta
maailmaa kokoontuvat Saksassa Baijerissa sijaitsevaan Oberammergaun kylään
katsomaan Jeesuksen kärsimyksistä kertovaa näytelmää. Kärsimysnäytelmää on
esitetty kylässä yli 300 vuoden ajan. Vuonna 2020 näytelmästä on yli 100
esitystä, joiden odotetaan houkuttelevan paikalle yhteensä lähes puoli
miljoonaa katsojaa.
Suuret joukot ihmisiä eri puolilta maailmaa suuntaavat
kesällä 2020 pyhiinvaellusmatkansa syrjäiseen saksalaiseen pikkukaupunkiin
mahtavien Baijerin Alppien juurelle. He yöpyvät vaatimattomissa majapaikoissa
ja viettävät seuraavana päivänä kuusi ja puoli tuntia kovilla istuimilla, tai
seisovat, katsellen näytelmää Kristuksen kärsimisestä ja kuolemasta. Tämä
elämys ei unohdu koskaan.
Oberammergaun kärsimysnäytelmä on epäilemättä yksi
maailman suurimman suosion saavuttaneista teatteriesityksistä, vaikka se
tuotetaan ja esitetään kokonaan kylän omin harrastelijavoimin. Näyttelijät ovat
maanviljelijöitä, kauppa-apulaisia, kirvesmiehiä. Yli 100 vuotta vanha teksti
on joidenkin mielestä naiivi ja vanhanaikainen. Haydnin tyyliin sävelletty
musiikki on melko imelä. Näytelmän teologista sisältöä on arvosteltu
kiihkouskonnolliseksi ja aikansa eläneeksi. Ja kuitenkin monet erikieliset ja
–uskoiset vierailijat ovat samaa mieltä siitä, että ”kukaan joka on nähnyt
Oberammergaun kärsimysnäytelmän, ei ole sen jälkeen sama kuin ennen”.
Näytelmä esitettiin ensi kerran vuonna 1634, ja esitys on
toistettu joka kymmenes vuosi yli kolmen ja puolen vuosisadan ajan vuonna 1633
tehdyn lupauksen täyttämiseksi. Sinä vuonna rutto raivosi Euroopassa aiheuttaen
kammottavan kuoleman sadoille tuhansille. Oberammergaun asukkaat ryhtyivät
epätoivoiseen yritykseen varjeltuakseen vaaralliselta tartunnalta ja telkesivät
pääsyn kyläänsä. Mutta koti-ikävää poteva kylän asukas Kaspar Schisler livahti
vartijoiden ohi päästäkseen perheensä luo ja toi tuon pelätyn kulkutaudin
tullessaan. Muutamassa viikossa toistasataa Oberammergaun asukasta kuoli koviin
tuskiin. Kauhistuneet kyläläiset — jotka siihen aikaan kuten yhä vieläkin
olivat hartaita katolilaisia — turvautuivat Jumalan apuun: jos hän säästäisi
heidät, he lupasivat kiitokseksi esittää näytelmän Kristuksen kärsimisestä ja
kuolemasta ”joka kymmenes vuosi tästä lähtien aikojen loppuun asti”. Ja sen
päivän perästä, kertoo vanha kronikka, ei ruttoon kuollut enää ketään.
Ylväs
etuoikeus. Vuonna 1680 päättivät kyläläiset esittää näytelmän
tasakymmenvuosina, ja tätä järjestystä noudatetaan yhä. Näytelmä alkaa
Jeesuksen saapumisella Jerusalemiin; sitä seuraavat hänen sydäntäsärkevät
jäähyväiset äidilleen, viimeinen ehtoollinen ja Juudaksen petos, ja
aamunäytäntö päättyy Jeesuksen vangitsemiseen Öljymäellä. Kahden ja puolen
tunnin tauon jälkeen näytelmä jatkuu. Kristus tuodaan ylipappien eteen, ja
sitten tunnelma tiivistyy tiivistymistään, kun Jeesus nähdään pilkattuna,
kiusattuna, piikkikruunuin kruunattuna ja ristiinnaulittavaksi tuomittuna.
Lopuksi esitetään järkyttävä ristiinnaulitsemiskohtaus, hautaaminen ja
voitollinen ylösnousemus.
Vaikka tämä on kenties maailman pisin näyttämöesitys,
Oberammergaun sitkeät harrastelijanäyttelijät esittävät sen viidesti viikossa
viiden kuukauden aikana. Sadan esityksen jälkeen, lokakuun alussa, koko
näyttelijäkunta lähtee jalkaisin viiden kilometrin pyhiinvaellusretkelle
Ettalin luostariin pitämään kiitosjumalanpalveluksen, minkä jälkeen juhlintaa
jatketaan. Ja melkein saman tien alkaa tulla tilauksia lipuista kymmenen vuoden
kuluttua järjestettäviin näytöksiin. Moni tilaaja on jäänyt ilman lippuja,
jotka ovat loppuneet suuren kysynnän
vuoksi.
Näytöskautta edeltävä vuosi ei ole raskas ainoastaan
näyttelijöille. Kärsimysnäytelmässä tarvitaan lähes tuhat pukua ja sitä varten
täytyy kuuden ompelijan aina ennen esityskautta työskennellä vuoden ajan. He
valmistavat satoja uusia asuja ja korjaavat vanhoja. Muutamat vielä käytössä
olevat puvut ovat lähes sata vuotta vanhoja; ne on ommeltu itämailta tuoduista
kankaista ja Jerusalemin museooista saatujen mallien mukaan.
Saavuttamastaan kuuluisuudesta huolimatta näytelmän
esittäminen ei tähtää ainoastaan katsojien hankkimiseen. Tarkoituksena on
palvella myös esittäjien omia hengellisiä tarpeita. Siten jokainen
Oberammergaussa syntynyt on saanut perintönä tehtävän, joka on samalla ylväs
etuoikeus. Noin 1700 kylän 5000 asukkaasta osallistuu näytelmän esittämiseen –
ja jokaiseen se vaikuttaa syvästi koko elämän ajan. He asuvat taloissa, joita
ympäröivät raamatulliset näkymät. Kylässä on Judasgasse (Juudaksenkatu) ja Am
Kreuzweg (Ristintie), ja koko seutua hallitsee Kofelvuoren huipulle pystytetty
suuri ristinpuu.
Ja vaikka esitysten välillä on kymmenen vuoden tauko,
näytelmä säätelee kylän elämää nämäkin kymmenen vuotta. Kuoro ja orkesteri
pitävät jatkuvasti harjoituksia ja konsertteja ja sijoittuvat hyvin usein
palkinnoille alueen vuotuisilla musiikkijuhlilla. Harjoitusnäytelmiin — joita
esitetään uskonnollisten ja klassisten teosten pohjalta näyttelijöiden
harjaannuttamiseksi kärsimysnäytelmien välivuosina — osallistutaan innokkaasti
ja niitä seurataan käyttäen tarkkaa harkintaa. Alkaako Hans olla liian vanha
esittämään apostoli Pietaria? Onko Susannessa ainesta Maria Magdaleenan osaan?
Jumalan
apu. Kaksi vuotta ennen kärsimysnäytelmän esityskesää kylän
asukkaat pitävät yleisen kokouksen suuressa kärsimysnäytelmäteatterissa.
Pormestari pyytää muodollista hyväksyntää päätökselle esittää näytelmä jälleen.
Toimikunta, johon kuuluvat pormestari, 17 kunnanvaltuutettua ja kuusi ennen kokousta
nimettyä kylän asukasta, saa tehtäväkseen osajaon laatimisen. Vastuu ei ole
suinkaan helppo. Ennen valintaa toimikunta käy varta vasten messussa pyytämässä
Jumalalta apua.
Valintatilaisuudessa kirjoitetaan nimet isolle taululle
sitä mukaa kuin ne mainitaan. Samalla näyttelijäkuntaan valitut miehet saavat
virallisen määräyksen, että heidän on ryhdyttävä kasvattamaan tukkaansa ja
partaansa — näytelmän erikoisuuksiin kuuluu, että siinä ei koskaan käytetä
peruukkeja, tekopartoja eikä naamiointia.
Sanaton vastaus. Jollakin tavoin Oberammergau pystyy kuin
pystyykin jokaisena näytäntökautena ottamaan vastaan, majoittamaan,
muonittamaan ja kuljettamaan yli 5000 vierasta vuorokaudessa, saman verran kuin
on sen oma väkiluku — vastaavasti olisi Lontooseen tai New Yorkiin saatava
yhdellä kertaa mahtumaan lähes kahdeksan miljoonaa turistia. Majatalot ja
hotellit on pantava siistiin kuntoon ja niitä on laajennettava,
pysäköintipaikat ja tilapäiskäymälät järjestettävä, teitä kunnostettava, sähkö-
posti- ja puhelinpalvelua suunnattomasti lisättävä. 80 miehen vapaaehtoinen
palokunta kootaan varta vasten. 40-henkisellä ensiapuryhmällä on omat
harjoituksensa, samaten 40 liikenteenohjaajalla, jotka hoitavat suunnilleen 100
000 henkilöauton ja 8000 linja-auton liikennevirran kesän aikana. Kärsimysnäytelmän
toimistossa vastaa parikymmentä virkailijaa parhaimmillaan jopa 500
yhteydenottoon päivässä. Miltei jokaiseen myytyyn pääsylippuun sisältyy kahden
yön majoitus.
Monet ensikertalaiset pelkäävät Oberammergauhun
tullessaan, että se on kaupallisuuden pilaama. Pelko on aiheeton. Vaikka
näytelmästä on epäilemättä ollut paljon hyötyä paikkakunnalle, ollaan siellä
yleisesti sitä mieltä, ettei kenenkään pidä saada henkilökohtaista etua sen
esittämisestä. Täten kyläkunta on vakaasti kieltäytynyt antamasta lupaa
kärsimysnäytelmän — joka on luonteeltaan lähes uskonnollinen tilaisuus —
levyttämiseen, televisiointiin, filmaamiseen tai kiertueille lähettämiseen.
Vuonna 1922, hirvittävän talouspulan aikana (Saksan
taloudellisen lamakauden takia vuoden 1920 näytäntökautta oli siirretty
kahdella vuodella) eräältä amerikkalaiselta elokuvayhtiöltä tuli
Oberammergauhun loistava tarjous, jossa pyydettiin näytelmän filmausoikeuksia.
Paikkakuntalaisten vastaus oli sanattomuudessaan vaikuttava: pian viimeisen
esityksen jälkeen näyttelijät ilmaantuivat kadulle kiharat ja parrat
leikattuina ilmaisten siten ylenkatseensa ulkopuolisen maailman aineellisia
arvoja kohtaan.
Ukkonen ja salamat. Vuosisatojen näytelmän teksti on
läpikäynyt neljä varsin erilaista muunnosta. Sitä on syytetty milloin liian
karkeaksi, milloin hurskastelevaksi, taikauskoiseksi, vanhanaikaiseksi ja
epätaiteelliseksi. Saksassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa toimivien
juutalaisjärjestöjen johtajat ovat syyttäneet näytelmää myös
juutalaisvastaisuudesta. He paheksuvat tiettyjä kohtia, kuten Pilatuksen
sanoja: ”Langetkoon tämä verivelka teidän päällenne ja teidän lastenne päälle.”
Itse Oberammergaussakin on ehdotus tekstin tarkistamisesta saanut runsaasti
kannatusta. Mutta asukkaiden enemmistö on yhtä järkkymätöntä kuin heitä
ympäröivät muinaisaikaiset vuoret. ”Sehän on meidän näytelmämme!” he väittävät
hämmästyneinä ja närkästyneinä asiaan sekaantuneiden ulkopuolisten
aiheuttamasta hälystä.
Vuonna 2020 näytelmä esitetään 42. kerran. Alkuaikoina
esityksen hoiti kourallinen näyttelijöitä, jotka esiintyivät ystävilleen ja
naapureilleen kylän kirkon ulkopuolella. Vuoden 1830 jälkeen esitykset on
pidetty ’Kärsimysniityllä” pääkadun lähettyvillä. Teatteri rakennettiin tälle
paikalle vuonna 1900 ja sitä laajennettiin vuonna 1930. Salia remontoitiin
viimeksi vuonna 2000, mutta se yhä suurelta osin vuoden 1930 asussa. Vaikka
katsomo nyt on katettu, suuri osa näyttämöä on vieläkin avotaivaan alla, niin
että Alppien muodostama ainutlaatuinen tausta yhä lisää näkymien kauneutta ja
suurenmoisuutta.
Kärsimysnäytelmäteatteri ei sinänsä ole
arkkitehtuuriltaan mitenkään erityisen kaunis rakennus. Oberammergaun aiempi
matkailujohtaja Karl Bauer sanoikin: ”Muistakaa, että se on sateenvarjo!” Ja
valtava sateenvarjo se onkin; sen paljaat teräspalkit ulottuvat lähes 60-metrisinä
yli katsomon, johon on saatu mahtumaan istumapaikat yli 5000 katsojalle ja
lisäksi seisomatilaa 400:lle.
Mahtavan draaman näyttämö on suurelta osalta Luojan käden
muovaama. Pääskyset liitävät näyttämön poikki; Jeesus ratsastaa Jerusalemiin
oikean aasin selässä; kuullessaa lehmänkellojen äänen ja nähdessään mahtavat
vuoret katsojat tuntevat joutuvansa yhä täydellisemmin mukaan tapahtumiin ja
seuraavansa todellista elävää historiaa. (Autoja ei päästetä teatterin lähelle
esitysaikoina rikkomaan luonnon lumousta, ja yhteisestä sopimuksesta liikenne-
ja sotilaskoneet eivät lennä paikan yli.) Sininen taiva, pilvet, sade, lumi,
päivänpaiste, alituisesti vaihtuva valaistus — kaikki nämä vaikuttavat osaltaan
tunnelmaan. Ja on erikoista, että ristiinnaulitseminen tapahtuu näyttämöllä klo
16 ja 16.30 välillä — juuri siihen aikaan jona ukkosilmat ovat tavallisimpia
näillä vuorilla; siten ovat ukkosenjyrähdykset ja hätkähdyttävät
salamanleimahdukset monena iltapäivänä harvinaisella ja unohtumattomalla
tavalla lisänneet suuren murhenäytelmän tehoa.
”Minä uskon…” Kun esirippu esityksen päätyttyä laskee, ei
perinteen mukaan taputeta; katsojat soluvat ulos äänettöminä, jotkut heistä
silmät kyynelissä — riipaisevan elämyksen satuttamina. Heidän joukossaan on
vanhoja ihmisiä, jotka ovat toteuttaneet elämänikäisen toiveensa, ja nuoria,
joille jää siitä muisto koko elämän ajaksi. Jotkut ovat vakaita kristittyjä,
jotka lähtevät pois usko uudistuneena ja syventyneenä, mutta epäuskoiset
katsojatkin ovat myöntäneet näytelmän tehneen heihin vaikutuksen.
Englantilainen teatteriarvostelija Bernard Levin kirjoitti vuonna 1960: ”Vaikka
ei omistaisikaan uskoa, joka antaa hengen tälle tarinalle, kukaan ei voi jäädä
syvästi liikuttumatta sen sanomasta; niin vaikuttava, niin suurenmoinen, niin
järkyttävä ja kuitenkin niin riemullinen on tapa, jolla tarina kerrotaan.”
Useat miljoonat katsojat näkivät Oberammergaun
kärsimysnäytelmän yksistään viime vuosisadalla. Se on säilyttänyt elinvoimansa
läpi sotien, nälän, poliittisen syrjinnän, aseellisen miehityksen, uskonnollien
painostuksen ja taloudellisen romahduksen. Kylän aiempi poirmestari Ernst
Zwink, jonka esi-isät olivat antamassa lupausta, sanoi: ”Uskon, että
näytelmämme säilyy yhtä kauan kuin kristikunta — olkoon katsojia sitten puoli
tusinaa tai puoli miljoonaa”.
Maailmassa, joka on täynnä rikottuja lupauksia, ainakin
tämä lupaus on uskollisesti pidetty.
Kärsimysnäytelmää esitetään Oberammergaussa 16.5.-4.10.2020.
Lippuhinnat ovat 30-180 euroa paikasta riippuen. Pääsylippuja kärsimysnäytelmään voi tiedustella
näytelmäorganisaation omilta verkkosivuilta osoitteesta: https://www.passionsspiele-oberammergau.de/en/home.
Järjestäjä varoittaa, että jotkut tahot, muun muassa
Viagogo, välittävät lippuja moninkertaiseen hintaan, joten kannattaa
ensisijaisesti tiedustella lippuja järjestäjän omilta kotisivuilta.
J.G.
Jeesus saapuu Jerusalemiin. Kuva:
Passionsspiele Oberammergau.
|
Kärsimysnäytelmän teatteri. Kuva:
Passionsspiele Oberammergau/Kienberger.
|
Kommentit
Lähetä kommentti