Jurmala, Latvia
Lähdin huhtikuun loppupuolella tutustumaan Latvian Jurmalaan, joka on tunnettu
pitkästä
hiekkarannastaan ja kylpylähotelleistaan.
Ensituntuman
Jurmalaan sain lentokoneen aloittaessa laskeutumista Riian kansainväliselle
lentokentälle. Katsoin ikkunasta ulos ja näin pitkät, silmänkantamattomiin
yltävät valkeat hiekkarannat ja arvasin, että kyseessä täytyy olla Jurmala.
Lähestyessäni
hieman myöhemmin Jurmalaa autolla huomioni kiinnittyy komeiden hiekkarantojen
ohella joka puolella levittäytyvään, sadunomaiseen mäntymetsään. Kolmasosa
kaupungin pinta-alasta onkin metsää.
Jurmala
muodostui aikoinaan vanhoista kalastajakylistä.
Kalastus
olikin tärkeä elinkeino vielä 1900-luvun loppupuolella, mutta rautatien
avaaminen pääkaupungista Riiasta vuonna 1877 ja ensimmäisten parantoloiden ja
lämpimien merikylpylaitosten perustaminen alkoi houkutella alueelle myös
lomailijoita.
Majoituin
kaupungin keskustassa Majorissa olevaan Spa Hotel Jurmalaan, joka sijaitsee
kaupungin pääkadun Jomas ielan eli Jomas-kadun varrella. Kadun varrella
sijaitsevat kaupungin hienoimmat putiikit ja suosituimmat kahvilat ja
ravintolat. Heinäkuussa Jomas-katu täyttyy tuhansista ihmisistä, kun siellä
järjestetään vuosittainen festivaali.
Aloitin
kaupunkiin tutustumisen kävelemällä pitkin Jomas ielaa monien muiden
matkailijoiden tapaan. Kovin kauas hotellista en päässyt, kun hieraisin
silmiäni ja ihmettelin, olenko sittenkin Vantaan lähiössä? Kadun varrella oli
rakennus, jossa lukee isoin kirjaimin Korso.
Pian
selvisi, että kyseessä on uudehko ostoskeskus, jossa on putiikkeja, upouusi kolmen
salin elokuvateatteri ja ylhäällä suosittu ravintola Roof Bar. Ostoskeskuksen
kellarikerroksessa on koko perheen tiedekeskus Zili Brinumi, jossa on lapsia
varten ohjaajia.
”Korsosta”
lähdin kävelemään pitkin Jomas ielaa toiseen suuntaan. Kuulin, että lähellä on
puisto, jossa on muun muassa Tarzan-puistoksi nimetty seikkailualue lapsille ja
lisäksi radat rullaluistelijoita ja temppupyöräilijöitä varten.
Päätin
kuitenkin jättää temppuradat nuoremmille ja sen sijaan kiipesin puistossa
olevan näköalatornin huipulle, jonne kapuaminen käy kuntoilusta. Tornin korkeus
on 38 metriä, joten ihan huonokuntoisen ei kannata sinne nousta. Kiipeäminen
oli kuitenkin vaivan arvoista, koska tornin huipulta avautui hieno näköala
Jurmalan hiekkarannoille, jonne päätinkin suunnata seuraavaksi.
Aivan
rannan tuntumassa on vuonna 1936 valmistunut, uusklassista tyyliä edustava
Dzintarin konserttitalo, joka on suosittu paikka konserttien ja muiden
yleisötilaisuuksien pitoon.
Rannalla
ei huhtikuisena iltapäivänä ollut kuin muutamia ihmisiä lenkkeilemässä ja
ruokkimassa joutsenia. Tuntui uskomattomalta, että niin läheltä Suomea löytyy näin
komea hiekkaranta. Ranta on
lapsiystävällinen, koska se syvenee erittäin loivasti. Kaupungin keskustan
kohdalla ranta muuttuu noin puolensadan metrin päässä vesirajasta
hiekkadyyniksi. Meriveden keskilämpötila
on kesällä noin 18 astetta.
Rannalla
voi kesällä harrastaa monenlaisia vesiurheilulajeja, ja varusteita voi vuokrata
paikallisista vuokraamoista. Kesällä rannalla järjestetään rantajalkapallo- ja
lentopalloturnauksia, talvisin sinne aurataan lumitilanteen salliessa hyvät hiihtoladut.
Jurmalan
24 kilometrin pituinen ranta käsittää 11 virallista uima-aluetta, joista viisi
sai Sinisen lipun sertifikaatin vuonna 2015, eli nämä täyttävät ympäristön
kannalta kestävää kehitystä sekä veden laatua ja rannan hoitoa koskevat tiukat
standardit.
Rantojen
lisäksi Jurmalassa on ympäri vuoden avoinna oleva Livu Akvaparks -vesipuisto,
jossa on 52 metriä pitkä Tornado-liukumäki. Matkaoppaan mukaan se on maailman
kolmanneksi suurin ja ainoa laatuaan Euroopassa.
Ulkoilmassa
kävelyn ja kiipeilyn jälkeen päätin rentoutua jossain hotellin tarjoamista
hoidoista, olinhan yhdessä Itämeren alueen suurimmista kylpyläkaupungeista.
Jurmalassa on useita korkealaatuisia kylpylöitä, joissa on laaja valikoima terapeuttisia
ja rentouttavia käsittelyitä. Omassa hotellissani on tarjolla yli 200 erilaista
hoitoa, kasvohoidoista erilaisiin hierontoihin ja kolesterolimittauksiin.
Hinnat ovat Suomen hintoja edullisemmat.
Valitsen
60 minuutin hieronnan auromaattisilla öljyillä. Sen hinta on 36 euroa. Hieronta
oli niin mukava ja rentouttava kokemus, että olin nukahtaa sen aikana.
Spa
Hotel Jurmalan kylpyläosastoa uudistetaan tänä kesänä, ja uuden kuntosalin,
saunojen ja altaiden on määrä avautua entistä ehompana elokuun puolivälissä.
Myöhemmin on vuorossa hotellihuoneiden uudistaminen, vaikka ne vaikuttivat
nykykuosissaankin viihtyisiltä ja siisteiltä.
Matkani
toisena päivänä suuntasin anivarhain oppaan johdolla Kemerin kansallispuistoon,
joka on perustettu 1997. Puistossa on 97 suojeltua kasvilajia ja siellä voi
tavata lähes 260 Latvian 342 lintulajista. Puisto onkin suosittu lintubongaajien
keskuudessa, ja siellä järjestetään päivä- ja yökierroksia, joilla voi seurata niin
lintujen kuin lepakoidenkin elämää.
Suot
peittävät neljänneksen Kemerin puiston pinta-alasta, ja alueen yli 30 lähteestä
pulppuaa rikkipitoista kivennäisvettä. Sain maistaa vettä alueen tunnetuimmasta
lähteestä. Vesi tuoksui mädänneeltä kananmunalta, ja siltä se myös maistui.
Minulle kerrottiin, että maku säilyy suussa koko päivän, ja se piti valitettavasti
paikkansa! Veden sanotaan kuitenkin edistävän terveyttä, kunhan sitä nauttii
kohtuudella.
Kemerin
rikkipitoista mutaa ja rikkivetyä sisältäviä kivennäisvesiä alettiin käyttää
1800-luvun puolivälissä lääketieteellisesti monenlaisten vaivojen hoitamiseen.
Kemeri kukoisti 1800-luvun lopulta ensimmäiseen maailmansotaan asti – rikki- ja
mutakylpyjä tarjoavia laitoksia avattiin, luotiin puisto ja rakennettiin
raitiovaunulinja. Tunnetuin ja näyttävin kylpylä on 1936 rakennettu jättimäinen
Kemerin parantola, jota paikalliset kutsuvat Valkoiseksi laivaksi sen laivaa
muistuttavan ulkonäön vuoksi. Nyt siellä on käynnissä iso remontti ja
valmistuttuaan se tulee olemaan hieno hotelli.
Palattuani
takaisin Jurmalan keskustaan Majoriin käyn mielenkiintoisessa Inner Light –taidegalleriassa.
Sitä isännöi taiteilija Vitaly Yermolayev, jonka maalaukset muuttuvat valaistusolosuhteiden
mukaan. Esimerkiksi talo kesämaisemassa muuttuu talviseksi valaistuksen
muuttuessa ja Leonardo da Vinciä esittävä muotokuva muuttuu Mona Lisaksi.
Viimeisenä
päivänä Jurmalassa kävin tutustumassa vasta remontoituun Samarah Lielupe
-hotelliin, joka sekin sijaitsee lähellä rantaa. Hotellin kylpylässä on 25 metriä
pitkä uima-allas.Tässä hotellissa, kuten monissa muissakin paikoissa Jurmalassa,
on lapset otettu hyvin huomioon ja hotellista löytyy lasten kerho ja monenlaisia
leikkipaikkoja.
Hotellivisiitin
jälkeen kävin lounaalla idyllisessä Memories-ravintolassa, jossa sain
maistaa tyypillistä latvialaista ruokaa
”kylmää keittoa”, joka sisältää punajuurta ja kefiiriä. Oikein hyvää!
Jurmalan
matkalla kannattaa pistäytyä myös Riiassa, jonne on Majorista vain 30 minuutin
junamatka. Lippu maksaa 1,40 euroa, suoraan konduktööriltä ostettaessa lippu on
hieman kalliimpi. Majorin aseman vieressä on turistien neuvontakeskus.
Jurmalan
kaupungissa on peräti 14 rautatiepysäkkiä, Predainesta Kemeriin. Dubultin
asemalla voi junaa odotellessa katsella vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä.
Omalla autolla liikkuvilta peritään Jurmalassa kahden euron sisäänpääsymaksu
kesäkaudella huhtikuun alusta syyskuun loppuun. Sen voi maksaa käteisellä,
kortilla tai mobiilisovelluksella.
Suomesta
pääsee Jurmalaan kätevästi lentäen Helsinki-Vantaalta. Esimerkiksi Air Baltic
lentää Riikaan useita kertoja päivässä. Riian kansainväliseltä kentältä on
Jurmalaan matkaa noin 15 kilometriä ja taksimatka maksaa noin 14 euroa. Mikäli
haluaa päästä halvemmalla, voi ajaa taksilla lähimmälle juna-asemalle (Zolitude
tai Imanta) ja matkustaa sieltä junalla Jurmalaan.
Suosittu
tapa matkustaa Jurmalaan on myös matkustaa laivalla Helsingistä Tallinnaan, nousta
Tallinnassa Riiaan menevään bussiin ja jatkaa Riiasta Jurmalaan junalla. Useat
suomalaiset matkanjärjestäjät, esimerkiksi Matkapojat, järjestävät myös suoria
bussimatkoja Jurmalaan.
Artikkelin
kirjoittaja Tiina Virtanen vieraili Jurmalassa 24.-27. huhtikuuta 2018.
Jurmala on
tunnettu kauniista vanhoista pitsihuviloistaan, jotka kertovat
lomanviettopaikan menneestä loistosta. Kuva: Jurmalan matkailutoimisto.
|
Monia
pitsihuviloita on viime vuosina entisöity.
Kuva: Jurmalan matkailutoimisto. |
Jurmalan
merellinen sijainti näkyy selkeästi ilmakuvassa.
Kuva: Jurmalan matkailutoimisto. |
Kesällä Jurmalan
kadut täyttyvät matkailijoista.
Kuva: Jurmalan matkailutoimisto. |
Kemerin vanhaa
parantolaa kutsutaan Valkoiseksi laivaksi sen laivaa muistuttavan ulkonäön
vuoksi.
Kuva: Jurmalan matkailutoimisto. |
Jurmalan
hiekkaranta on pituudeltaan yli 20 kilometriä.
Kuva: Jurmalan matkailutoimisto. |
Dzintarin
konserttitalo on suosittu tapahtumapaikka, jossa kuulee musiikkia rockista
klassiseen.
Kuva: Jurmalan matkailutoimisto. |
Taiteilija Vitaly
Yermolayev esittelee taidettaan Inner Light –taidegalleriassa. Kuva: Tiina Virtanen.
|
Jurmalan uudehko
ostoskeskus on nimeltään Korso. Kuva: Tiina Virtanen.
|
Jurmalassa on
romanttisia puistoja, joiden maisemat ovat kuin postikortista.Kuva: Jurmalan matkailutoimisto.
|
Kemerin
kansallispuistossa on monenlaisia patikkareittejä.
Kuva: Jurmalan matkailutoimisto. |
Nousu yli 30
metriä korkeaan näköalatorniin käy kuntoilusta, mutta huipulta avautuva näköala
on vaivan arvoinen.
Kuva: Jurmalan matkailutoimisto. |
Kemerin
kansallispuiston suoalueella on kätevä liikkua sinne rakennettuja pitkospuita
pitkin.
Kuva: Jurmalan matkailutoimisto. |
Jurmalan
ulkoilmamuseossa voi nähdä, miten kalaa savustetaan vanhaan malliin. Kuva:
Jurmalan matkailutoimisto.
|
Kylmä keitto on latvialainen
erikoisuus, joka sisältää muun muassa punajuurta ja kefiiriä. Kuva: Tiina Virtanen.
|
Jäätelöannos
voidaan Jurmalassa tarjoilla vaikkapa kookospähkinästä tehdystä maljasta. Kuva: Jurmalan matkailutoimisto.
|
Jurmalan
hotelleissa ja kylpylöissä on saatavissa monenlaisia hoitoja.
Kuva: Jurmalan matkailutoimisto. |
Kylpylähoidot
Jurmalassa ovat edullisempia kuin Suomessa.
Kuva: Jurmalan matkailutoimisto. |
Kommentit
Lähetä kommentti