Saksa, Bad Nauheim kylpyläkaupunki
Bad Nauheim on kylpylöiden, puistojen ja kauniiden
vanhojen rakennusten kaupunki.
|
Minulla oli taannoin tilaisuus vierailla työmatkalla Saksassa
Bad Nauheimissa, jossa osallistuin muutaman päivän kokoukseen.
Bad Nauheim on viehättävä pienehkö kaupunki noin 30
kilometriä Frankfurtista pohjoiseen. Asukkaita siellä on noin 30 000.
Matka taksilla Frankfurtin lentokentältä kesti ruuhka-aikaan vajaan tunnin.
Suolatuotannosta terveyskylpylöihin
Bad Nauheim tunnetaan suolatehtaistaan, joita siellä on
ollut jo satojen vuosien ajan. Siellä on myös mineraalipitoisia lähteita,
joiden ympärille kaupungissa alkoi kasvaa kylpylätoimintaa 1800-luvulla. Kylpylätoiminnan
ohessa Bad Nauheimista muodostui eräänlainen terveydenhoidon keskittymä, jossa erityisesti
luonnonmukaisen hoidon osaaminen on ollut keskeistä näihin päiviin saakka.
Kaupunki on viihtyisä, koska keskusta on melko pieni,
siellä on paljon puistoja ja siellä täällä kauniita art nouveau -tyylin
rakennuksia.
Hotelli Dolce by Wyndham Bad Nauheim
Majoituin viihtyisään Dolce-hotelliin, joka sijaitsee
puiston ympäröimänä. Huone oli siisti ja avara. Hotellissa oli myös hyvät
kokoustilat ja sisäuima-allas. Dolce koostui uudemmasta osasta ja vanhemmasta
osasta, joka oli ilmeisesti peräisin jostain 1900-luvun alusta.
Työpäivien lomassa minulle jäi jonkin verran aikaa tehdä
kävelyretkiä hotellin ympäristössä. Oli toukokuun puoliväli, joten linnut
lauloivat kauniisti hotellia ympäröivässä puistossa. Lyhyen kävelymatkan päässä
hotellista oli kaupungin jäähalli, joka oli mielenkiintoinen, koska se oli
katettu mutta sivuistaan avoin. Jääkiekkokausi oli jo ohi, joten hallissa oli
hiljaista.
Elvis asui kaupungissa
Hotellin läheisyydessä oli myös Elvis Presleyn
muistolaatta. Laulajasuuruus Elvis asui kaupungissa vuodesta 1958 vuoteen 1960,
kun hän suoritti varusmiespalvelusta kaupungissa siihen aikaan toimineessa
amerikkalaisten varuskunnassa. Bad Nauheimissa toimii myös pieni Elvis-museo,
joka muistuttaa laulajan ajasta kaupungissa.
Valitettavasti en kokouskiireiltäni ehtinyt Elvis-museoon.
Onneksi ehdin kuitenkin poiketa paikallisessa oluttuvassa eli bierstubessa, jossa
oli mukava saksalainen tunnelma.
Hienoa art nouveauta
Artnouveau-net -nettisivusto kertoo Bad Nauheimista
seuraavasti:
Bad Nauheim sijaitsee
viiniköynnösten, hedelmätarhojen ja ruusupeltojen ympäröimänä Taunusvuorten
juurella läntisessä Saksassa. Jo kelttiläiset ja roomalaiset hyödynsivät seudun
suolavesilähteitä. 1700-luvulla Nauheimin suolatehtaat olivat kehittyneet
alansa yhdeksi suurimmaksi ja nykyaikaisimmaksi yritykseksi. Suolantuottajien kylä alkoi muuttua kylpyläksi 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla, kun uusista poratuista kaivoista saadun suolaveden parantava vaikutus huomattiin. Vuonna 1854 Nauheim tunnustettiin virallisesti kaupungiksi ja sille annettiin vuonna 1869 lisänimi Bad (kylpylä).
Vuoteen 1900 mennessä Bad Nauheimista tuhansine vieraineen oli tullut kansainvälisesti kuuluisa kylpylä. Sinne matkustettiin hoitokuurille terveyssyistä ja toisaalta se oli myös kansainvälisen yläluokan tapaamispaikkana. Vuosisadan vaihteessa uudet hygienian ja estetiikan käsitykset ja vaatimukset edellyttivät uusia kylpylärakennuksia. Bad Nauheim kuului Hesse-Darmstadtin suurherttuakuntaan.
Hessenin ja Reinin suurherttua Ernst Ludwig oli edistyksellinen hallitsija, joka arvosti taidetta ja mutta jolla oli myös taloudellista silmää. Hän toivoi taiteiden kehittyvän lupaavaksi talouden sektoriksi tunnuslauseenaan ”Maani Hessen kukoistakoon ja sen myötä taide”. Bad Nauheimin uudet rakennukset toteuttivat tätä tavoitetta.
Suurherttuakunnan valtiollisen rakennustarkastajan Wilhelm Jostin johdolla kylpylän hoito- ja teknisille tiloille laadittiin uusi yhtenäinen suunnitelma vuosina 1902–1912. Vuonna 1901–1902 Jost rakennutti aluksi Inhalatoriumin, hengityssairauksien hoitoon tarkoitetun rakennuksen, keskelle kylpyläpuistoa. Rakennus on nykyään Bad Nauheimin yleinen kirjasto.
Sprudelhof, suihkulähdepiha, rakennettiin vuosina 1905–1912. Siihen kuului 240 kylpyosastoa, erilliset osastot kuninkaallisia vieraita varten ja uuden vesilähdealtaat. Runsaasti koristeltuine kylpytiloineen, odotussaleineen ja sisäpihoineen Sprudelhof on saksalaisen Jugendin vaikuttavimpia esimerkkejä. Kaivojen, veistoshahmojen ja muun sisustuksen koristelu viittaa veden terveyttä edistäviin vaikutuksiin.
Trinkkuranlage, mineraalivesilaitos, rakennettiin vuosina 1910–1912. Tähän hevosenkengän muotoiseen kokonaisuuteen kuuluu pylväskäytäviä, sisäpiha, pumppuhuone eli juomahalli ja soittolava, jonka edessä on suorakulmainen vesiallas. Kurbrunnen, mineraalivesilähde läntisen pylväskäytävän päässä liittyy juomahalliin. Sen keskellä on kahdeksansivuinen terveysvesikaivo kultaisen kupolin alla.
Samoihin aikoihin vuosina 1862–1864 rakennetun Kurhausin, kylpylän juhlarakennuksen, terassia ja puutarhaa laajennettiin ja siihen lisättiin soittopaviljonki. Lisäksi rakenneltiin konserttisali, joka on koristeltu jugendtyylisin maalauksin.
Teksti: Lapintiira
Suolatuotannossa käytettävät erikoiset rakennelmat leimaavat
Bad Nauheimin kaupunkikuvaa.
|
Dolce-hotelli koostuu uudemmasta osasta ja mahtipontisesta
vanhemmasta osasta, joka oli ilmeisesti peräisin jostain 1900-luvun alusta.
|
Dolce by Wyndham sijaitsee puistomaisessa ympäristössä.
|
Dolce-hotellissa on sisäuima-allas.
|
Suihkulähdepiha, Wilhelm Jost, 1905-1911. |
Hallintorakennuksen julkisivu, Wilhelm Jost, 1905-1911. Kuva: Hiltrud Hölzinger. |
Mineraalivesiallas,
Wilhelm Jost, 1910-1912. Kuva: Hiltrud
Hölzinger. |
Art nouveau -tyylinen Dolce-teatteri, Wilhelm Jost, 1910. Kuva: Hiltrud Hölzinger. |
Kylpytalon oleskelutila, Wilhelm Jost, 1905-1911. |
Seinäornamentti, Wilhelm Jost, 1905-1911. Kuva: Hiltrud Hölzinger. |
Kommentit
Lähetä kommentti