Korkeasaaren karhut siirtyivät talviunille

Ensimmäisten lumihiutaleiden laskeutuessa taivaalta marraskuun alussa Karhulinnan asukkaat viettivät jo suurimman osan päivästään talvipesissään.

 

Korkeasaaren karhut ovat aloittaneet talviunensa. 23- ja 18-vuotiaat karhut väsähtivät marraskuun ensimmäisellä viikolla talvipesiinsä, eikä ruoka tai ulkoilu enää kiinnostanut. Tänä talvena eläintenhoitajat voivat ensi kertaa seurata karhujen talviunta kameran välityksellä.

Lokakuun lopulla uneliaat karhut kävivät jaloittelemassa ulkona päivittäin ja rouskuttivat niille tuotuja välipaloja, kuten omenoita, porkkanoita ja puuroa. Ensimmäisten lumihiutaleiden laskeutuessa taivaalta marraskuun alussa Karhulinnan asukkaat viettivät jo suurimman osan päivästään talvipesissään.

”Täksi talveksi yhteen karhujen talvipesään on asennettu kamera, josta voimme tarkistaa tilanteen häiritsemättä karhuja. Molemmat karhut nukkuvat sikeästi, sillä ne eivät ole liikkuneet pariin päivään”, kertoo eläintenhoitaja Susan Nuurtila.

Talviunen aikana karhut voivat vaihtaa asentoa ja nukkumapaikkaa. Kamerasta on jo päästy todistamaan, kun karhut hakevat mieluisinta nukkuma-asentoa. Karhuista vanhempi tykkää makoilla vatsallaan tassut eri suuntiin osoittaen, mutta pesässä on köllötelty myös selällään etu- ja takatassut yhdessä. Karhuilla on pesiensä pehmikkeenä puukuiviketta, havuja ja jäkälää.

Karhut ovat kerryttäneet rasvakerrosta koko syksyn ja eläintenhoitajat ovat seuranneet painon kertymistä säännöllisillä punnituksilla. Kumpikin karhuista oli saavuttanut lokakuun loppuun mennessä noin 225 kilon painon. Talviunilla karhu säästää energiaa; ruumiin lämpötila laskee vain muutaman asteen mutta aineenvaihdunta hidastuu merkittävästi. Silti karhu laihtuu talven aikana kymmeniä kiloja.

Karhun kokoisen eläimen on haastavaa löytää riittävästi ravintoa lumisesta luonnosta, joten pohjoisimmilla elinalueillaan laji pärjää nukkumalla talven yli. Pohjoisimmassa Suomessa talviunet kestävät helposti puolikin vuotta. Korkeasaaressa karhut heräilevät talviuniltaan tavallisesti helmikuussa. Viime talvi oli poikkeuksellinen – karhut vetäytyivät talvipesiinsä jo lokakuun lopulla, mutta heräilivät jo jouluksi.

Lähde: Korkeasaaren eläintarha 12.11.2024

Ranuan eläinpuisto 40 vuotta - jääkarhupäivä 25. helmikuuta

Ranuan eläinpuisto täyttää 40 vuotta ja tätä merkkipaalua juhlistetaan kuukausittain vaihtuvilla teemoilla sekä useilla tapahtumilla. Ensimmäisenä vietetään Jääkarhupäivää lauantaina 25.2.2023.

 

Ranuan eläinpuisto täyttää 40 vuotta ja tätä hienoa merkkipaalua juhlistetaan kuukausittain vaihtuvilla teemoilla sekä useilla tapahtumilla. Ensimmäisenä vietetään Jääkarhupäivää lauantaina 25.2.

Idea Ranuan Zoon eli Ranuan eläinpuiston perustamisesta syntyi vuonna 1979 Ranuan kunnanjohtajan Kauno Harjun, kunnan elinkeinoasiamiehen Jouko Hernetkosken, Jorma Törnin sekä Pertti Korhosen erään automatkan aikana. Eläinpuiston perustamisen tarkoituksena oli saada Ranuan kunnan kehitys uudelleen nousuun matkailun kautta. Eläinpuisto valmistui lopulta ennätysajassa ja avajaisia vietettiin 17.6.1983. Ranuan eläinpuisto on vakiinnuttanut paikkansa sekä kotimaisten että ulkomailta tulevien matkailijoiden keskuudessa. 

Juhlavuoden tapahtumat käynnistää jääkarhupäivä, maaliskuussa vietetään pöllöjen iltaa, ja tämän jälkeen ohjelmassa on koko perheen pääsiäistapahtuma huhtikuussa sekä ötökkäluento ja saukkopäivä toukokuussa. Varsinaisena syntymäpäivänä 17.6. järjestetään kesän villeimmät festarit. Kaikki juhlavuoden tapahtumat löytyvät juhlavuoden nettisivuilta.

Jääkarhupäivä 25.2.

Jääkarhupäivää vietetään Ranuan eläinpuistolla ja Ranuan Monitoimikeskus Kerkässä. Klo 11 on jääkarhun ruokintanäytös eläinpuistolla, minkä yhteydessä eläintenhoitaja kertoo jääkarhun elämästä.

Monitoimikeskus Kerkän salissa on kaksi jääkarhuaiheista luentoa klo 14.00 alkaen. Ensin Ranuan eläinpuiston intendentti ja eläinlääkäri Heini Niinimäki kertoo Ranuan jääkarhujen tarinan ja sen jälkeen löytöretkeilijä ja valokuvaaja Patrick ”Pata” Degerman kertoo kohtaamisistaan jääkarhujen kanssa sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista jääkarhujen elämään.

”Ranuan eläinpuiston 40 v juhlavuosi on merkittävä merkkipaalu yhtiön historiassa. Tällä hetkellä Ranua Resort -nimellä markkinoitava matkailukokonaisuus on ainutlaatuinen niin Suomessa kuin globaalisti. Arktisiin eläinlajeihin erikoistunut eläinpuisto sekä kattavat matkailupalvelut sen ympärillä ovat avoinna vuoden jokaisena päivänä, palvellen matkailijoita Suomesta ja ympäri maailman. Nyt vietettävä jääkarhupäivä on juhlavuoden ensimmäinen tapahtuma.  Jääkarhut ovat olleet Ranuan eläinpuiston vetonaula jo vuodesta 1989. Jääkarhut ovat erityisen alttiita ilmastonmuutokselle ja niinpä Ranuan eläinpuistolla, osana Euroopan eläintarhajärjestöä EAZAa, on tärkeä rooli tämän upean eläinlajin säilymisessä myös tuleville sukupolville”, kertoo Ranuan Seudun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Johanna Koivunen.

Ranua Resort/ Ranuan Seudun Matkailu kertoi asiasta tiedotteessaan 6.2.2023.