Korkeasaaren karhut siirtyivät talviunille

Ensimmäisten lumihiutaleiden laskeutuessa taivaalta marraskuun alussa Karhulinnan asukkaat viettivät jo suurimman osan päivästään talvipesissään.

 

Korkeasaaren karhut ovat aloittaneet talviunensa. 23- ja 18-vuotiaat karhut väsähtivät marraskuun ensimmäisellä viikolla talvipesiinsä, eikä ruoka tai ulkoilu enää kiinnostanut. Tänä talvena eläintenhoitajat voivat ensi kertaa seurata karhujen talviunta kameran välityksellä.

Lokakuun lopulla uneliaat karhut kävivät jaloittelemassa ulkona päivittäin ja rouskuttivat niille tuotuja välipaloja, kuten omenoita, porkkanoita ja puuroa. Ensimmäisten lumihiutaleiden laskeutuessa taivaalta marraskuun alussa Karhulinnan asukkaat viettivät jo suurimman osan päivästään talvipesissään.

”Täksi talveksi yhteen karhujen talvipesään on asennettu kamera, josta voimme tarkistaa tilanteen häiritsemättä karhuja. Molemmat karhut nukkuvat sikeästi, sillä ne eivät ole liikkuneet pariin päivään”, kertoo eläintenhoitaja Susan Nuurtila.

Talviunen aikana karhut voivat vaihtaa asentoa ja nukkumapaikkaa. Kamerasta on jo päästy todistamaan, kun karhut hakevat mieluisinta nukkuma-asentoa. Karhuista vanhempi tykkää makoilla vatsallaan tassut eri suuntiin osoittaen, mutta pesässä on köllötelty myös selällään etu- ja takatassut yhdessä. Karhuilla on pesiensä pehmikkeenä puukuiviketta, havuja ja jäkälää.

Karhut ovat kerryttäneet rasvakerrosta koko syksyn ja eläintenhoitajat ovat seuranneet painon kertymistä säännöllisillä punnituksilla. Kumpikin karhuista oli saavuttanut lokakuun loppuun mennessä noin 225 kilon painon. Talviunilla karhu säästää energiaa; ruumiin lämpötila laskee vain muutaman asteen mutta aineenvaihdunta hidastuu merkittävästi. Silti karhu laihtuu talven aikana kymmeniä kiloja.

Karhun kokoisen eläimen on haastavaa löytää riittävästi ravintoa lumisesta luonnosta, joten pohjoisimmilla elinalueillaan laji pärjää nukkumalla talven yli. Pohjoisimmassa Suomessa talviunet kestävät helposti puolikin vuotta. Korkeasaaressa karhut heräilevät talviuniltaan tavallisesti helmikuussa. Viime talvi oli poikkeuksellinen – karhut vetäytyivät talvipesiinsä jo lokakuun lopulla, mutta heräilivät jo jouluksi.

Lähde: Korkeasaaren eläintarha 12.11.2024

Kissojen Yössä kerätään varoja manulien suojeluun

Korkeasaaren manuliemo ja toinen tämän kevään pennuista. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha

 

Korkeasaaren Kissojen Yö tukee nyt toista kertaa manulien, eli aasialaisten arokissojen, suojelua. Viime vuoden keräystuotoilla käynnistyneissä suojeluprojekteissa kartoitetaan manulien elinalueita ja vähennetään lajiin luonnossa kohdistuvia uhkia.

 

Kissojen Yö on Korkeasaaren suurin suojelutapahtuma, jota vietetään tänä syksynä monipuolisen ohjelman merkeissä kolmena iltana. Syyskuun kahden ensimmäisen lauantain 7.9. ja 14.9. lisäksi keskiviikkona 11.9. järjestetään ensimmäistä kertaa paljon toivottu ja vain aikuisille suunnattu K18-ilta. Jokaisesta pääsylipusta ohjataan euro manulien suojeluun ja keräystä vauhditetaan tapahtumassa onnenpyörän sekä erilaisten suojelutuotteiden avulla.

”Viime vuonna keräsimme manulien suojelutyöhön 33 000 euroa, suurelta osin Kissojen Yön vierailijoiden ansiosta. Tukemme kattaa yli 60 % tänä keväänä käynnistyneiden viiden suojeluprojektin kuluista Nepalissa, Mongoliassa ja Kiinassa. Kissojen Yössä vierailemalla voi todella auttaa manuleita merkittävällä tavalla luotettavan toimijan kautta”, iloitsee Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti.

Manulien elintavat ja esiintyminen luonnossa ovat huonosti tunnettuja, joten suojelu on pitkälti tutkimusta. Tänä vuonna alkaneissa suojeluprojekteissa kartoitetaan manulien elinalueita riistakameroin, tehdään haastattelututkimusta manulien metsästyksen rajoittamiseksi ja vähennetään villikoirien manuleille aiheuttamaa haittaa.

Suojeluprojektit on valinnut PICA eli Pallas’scat International Conservation Alliance, joka on ensimmäinen kansainvälinen manulinsuojeluhanke. Hanketta hallinnoi Royal Zoological Society of Scotland. Korkeasaari on tukenut luonnonvaraisten manulien suojelua vuodesta 2014. Kissojen Yön ansiosta Korkeasaaresta on tullut yksi PICA:n pääkumppaneista.

 

Lähde: Korkeasaaren eläintarha 5.9.2024

Korkeasaaren Kissojen yö laajenee

Kissojen Yö valaisee jälleen syksyistä Korkeasaarta. Lähde: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha

 

Suosittu Kissojen Yö -tapahtuma järjestetään Korkeasaaren eläintarhassa jälleen syyskuussa. Kahden koko perheelle suunnatun illan lisäksi luvassa on tällä kertaa erikoisilta vain täysi-ikäisille kissapetojen ystäville.

 

"Vuosien saatossa meiltä on usein toivottu Kissojen Yö -iltaa vain aikuisille. Nyt se vihdoin tapahtuu", Korkeasaaren markkinointijohtaja Susanna Silvonen iloitsee.

Kissojen Yö K18 -iltaa vietetään keskiviikkona 11. syyskuuta kello 16–22. Tuttujen sisältöjen kuten kissapetojen ruokintojen ja tunnelmavalaistusten lisäksi luvassa on uudenlaista ohjelmaa aikuiseen makuun.

Korkeasaaren kuraattorit pitävät aikuisten iltana luentoja pilke silmäkulmassa eläinten parinvalinnasta ja lisääntymisestä sekä kissapetojen uhanalaisuudesta, lisäksi erikoisreitillä pääsee tutustumaan eläinmaailman sukukalleuksiin. Tarjolla on myös kukkia ja sidontaa Korkeasaaren puutarhureiden opastuksella. Glittertaiteilijalta vierailijat saavat näyttävän glittermeikin tai -parran, drinkkibaarissa tarjoillaan manulin ja tiikerin nimikkojuomia.

Koko perheen Kissojen Öitä vietetään puolestaan kahtena peräkkäisenä lauantai-iltana 7. ja 14. syyskuuta kello 16–22. Silloin ohjelmistossa on mm. teatteria, kasvomaalausta ja tuliesityksiä.

Kuluvana kesänä suursuosion saanut Korkeasaaren dinosaurukset -näyttely on auki myös kaikissa Kissojen Öissä – tällä kertaa näyttävässä yövalaistuksessa.

"On hienoa, että jokainen voi valita, kummanlaisen Kissojen Yö -elämyksen haluaa kokea. Yhteistä on se, että tunnelma on kaikkina iltoina varmasti upea", Silvonen sanoo.

Hyväntekeväisyystapahtuma Kissojen Yö järjestetään tänä vuonna 32. kerran. Tapahtumassa kerätään varoja uhanalaisten kissojen suojeluun. Tänä vuonna lahjoitussumma suunnataan luonnossa tehtävään manulien suojelutyöhön.

Tapahtumien lipunmyynti alkaa torstaina 1. elokuuta kello 9. Lippuja on myynnissä ainoastaan Korkeasaaren verkkokaupassa, ja jokaiseen iltaan myydään lippuja vain rajoitettu määrä.

• Aikuinen: 29 euroa
• Opiskelija tai eläkeläinen: 22 euroa
• Lapsi 4–17 v.: 20 euroa (ei myynnissä K18-tapahtumassa)
• Lapsi 0–3 v.: 0 euroa (ei myynnissä K18-tapahtumassa)

 

Lähde: Korkeasaaren eläintarha 30.7.2024

Korkeasaari sai poikasia

Myskihärkä ja kili. Kuva: Mari Lehmonen / Korkeasaaren eläintarha

 

Kevään ja kesän aikana Korkeasaareen on jälleen saatu uusia pieniä asukkaita. Pennut, vasat, kilit, poikaset ja karitsat ilahduttavat paitsi eläintarhan vierailijoita, myös suojeluohjelmien koordinaattoreita.

 

Korkeasaaressa on tänä kesänä syntynyt kaksi myskihärkäkiliä. Iloisten perhetapahtumien saralla uutinen on odotettu, sillä vuosi sitten syntynyttä kiliä lukuun ottamatta myskihärkäkilejä oli nähty Korkeasaaressa viimeksi 2000-luvun alussa. Emojensa läheisyydessä viihtyvät kilit ovat vielä hyvin nuoria ja erityisesti ensimmäisten kriittisten kuukausien aikana niiden hyvinvointia seurataan tarkasti.

Korkeasaaren manuleille syntyi keväällä pentuja ja terveystarkastuksen yhteydessä molemmat urospennut madotettiin ja tunnistussirutettiin. Nyt kahden kuukauden ikäiset manulinpennut ovat jo niin vauhdikkaita tapauksia, että niitä saattaa nähdä ulkotarhassakin.

Metsäpeuroille on syntynyt neljä vasaa, jotka viihtyvät emiensä kanssa Korpi-alueen aitauksessa asustavassa tokassa. Korkeasaaressa syntyneitä metsäpeuroja on siirretty Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoihin osana kotimaista MetsäpeuraLIFE-luontoonpalautusprojektia vuosina 2016–2023. Kiinnittämällä huomiota lajin eläintarhakannan perinnölliseen monimuotoisuuteen pyritään varmistamaan, että eläintarhoissa syntyneet metsäpeurat voivat tulevaisuudessakin toimia kantavanhempina suojelu- ja luontoonpalautushankkeissa.

Korkeasaaressa on yksi Euroopan harvoista lisääntyvistä kuhertajagasellilaumoista. Luonnossa harvalukuiseksi käyneen lajin lauma vahvistui tänäkin vuonna kolmella vasalla. Markhorien eli kierteissarvivuohien laumassa on viisi kiliä. Korkeasaari ylläpitää lajin kantakirjaa ja huolehtii markhorien eläintarhakannan perimän monimuotoisuudesta. Viereisessä tarhassa asustavien persianlampaiden lauma kasvoi kaksosilla, jotka ovat varttuneet emänsä hoivissa jo kolmen kuukauden ikäisiksi. Uhanalaiseksi luokitellun lajin tarhakanta on pieni ja jokainen syntynyt eläin on erityisen tärkeä lajin suojeluohjelman kannalta.

Africasia-talossa aavikkopuolella asustaville kyläkutojille on kuoriutunut poikasia. Kyläkutojien poikaset kasvavat koiraiden rakentamissa komeissa roikkuvissa pesissä. Aavikkopuolella myös pikkumangusteilla on jälkikasvua. Sosiaaliset mangustit elävät perhekunnissa, joissa vain alfapari lisääntyy muiden auttaessa poikasten hoidossa. Talon tropiikkipuoleltakin on iloisia uutisia, sillä huiluharakkataskupariskunta on saanut poikasia. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun EEP suojeluohjelmaan kuuluva huiluharakkatasku on lisääntynyt Korkeasaaressa. Lisäksi suokukkojen pesintä Borealia-talossa oli onnistunut ja riikinkukkotarhassakin voi nähdä poikasen.

Aiemmin keväällä Korkeasaaren partakorppikotkille kuoriutui Qotkaksi nimetty poikanen. Koiraspoikanen on jo noussut siivilleen Saksan Alpeilla luontoonpalautushankkeen tiimoilta ja saanut uuden kutsumanimen Wiggerl. Korkeasaaressa aiempina vuosina kuoriutuneet partakorppikotkien poikaset on vapautettu Ranskan Vercorsin luonnonpuistoon, Korsikalle sekä Espanjan Andalusiaan.

Poikaset ovat aina ilahduttava uutinen, mutta aivan erityisesti tämä pitää paikkansa eläintarhojen yhteisiin suojeluohjelmiin kuuluvien lajien kohdalla. ”Nykypäivän vastuullisten eläintarhojen tehtävä on yhdessä toimien turvata lajien tarhapopulaatioiden säilyminen elinvoimaisena ja monimuotoisena, mikä mahdollistaa tarvittaessa luonnonkantojen vahvistamisen tai elvyttämisen. Lisääntymiskäyttäytymisen toteuttaminen on myös merkittävä hyvinvointitekijä eläimille ja teemme voitavamme tämän mahdollistamiseksi”, kertoo kuraattori Ulla Tuomainen.

Korkeasaaressa syntyvät eläimet nimetään vuosittain vaihtuvan kirjaimen mukaan. Vuonna 2024 eläinten poikaset saavat Q-kirjaimella alkavat nimet. Apuna tässä on asiakkaiden ehdotuksista keväällä kerätty lista, jolta löytyy satoja nimivaihtoehtoa. Käytössä on jo mm. Qääpä, Qorpi, Qaamos, Quasima, Qaia, Qasim, Quentin, Queenie, Qira, Qiana, Qerttu, Quisma ja Quiller.

 

Lähde: Korkeasaaren eläintarha 12.7.2024

 

Ilkka J. Virtanen

Korkeasaaren söpö uutuus kaksi manulinpentua

Ensimmäisiä kuvia manulinpennuista eläinlääkärin tarkastuksessa. Kuva: Korkeasaaren eläintarha

 

Korkeasaaren manuleilla on jälleen pentuja. Kahden kuukauden ikäiset manulinpennut ovat niin vauhdikkaita tapauksia, että niitä saattaa nähdä ulkonakin. Keski-Aasian karuilta seuduilta kotoisin oleva manuli on harmaan raidallinen ja paksuturkkinen arokissa.

 

Manulit ovat yksineläjiä muulloin paitsi kiima-aikana, jolloin naaras ja uros viihtyvät hyvin yhdessä. Pariskunta vietti yhteistä aikaa helmikuussa ja pentujen syntymän odotettiin ajoittuvan 2,5 kuukauden kantoajan päähän eli toukokuun alkuun. Laskettuna aikana emo alkoi viettää paljon aikaa pesäkopissaan ja kun toukokuun loppupuolella koppiin päästiin kurkistamaan, siellä oli kaksi pientä pentua.

Pennut ovat nyt kahden kuukauden ikäisiä ja niille on tehty pikaiset terveystarkastukset emon ollessa ulkoilemassa. Molemmat pennut ovat uroksia ja painavat kumpikin noin puoli kiloa. Eläinlääkäriltä pennut saivat matolääkkeet ja tunnistussirut. Muutoin pentujen hoitoon ei puututa, sillä oma emo on poikastensa paras hoitaja.

”Emolle taitaa olla helpotus, että pentuja on tällä kertaa kaksi, sillä ne ovat kovin vilkkaita. Niillä riittää leikkiseuraa toisistaan, eikä tarvitse koko ajan olla emon kimpussa. Pennut temmeltävät sisätiloissa ja liikkuvat emonsa perässä myös ulkotarhaan, jossa niitä on nähty varsinkin alkuillasta”, kertoo eläintenhoitaja Jonne Stenroth.

Korkeasaaren nuoren manuliparin ensimmäinen pentu aikuistui viime talvena ja sai lajikoordinaattorin valitseman uuden kodin Prahan eläintarhasta. Manuli kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan, jolla turvataan lajin tulevaisuutta. Korkeasaaressa nyt varttuvat poikaset siirretään aikuistuttuaan toisiin suojeluohjelmaan osallistuviin eläintarhoihin.

Manulien määrä luonnossa on ollut pitkään vähenevä, vaikka Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) luokitteleekin lajin elinvoimaiseksi. Lajia elää harvalukuisena laajalla alueella Keski-Aasian karuilla ruoho- ja vuoristoaroilla. Korkeasaari tukee manulien suojelua luonnossa Pallas Cat International Conservation Alliance -järjestön kautta. Kissojen Yön keräystuotot ohjataan tänäkin vuonna manulien suojeluun. Viime vuonna suojelutyötä vauhditettiin 33 000 eurolla.

 

Lähde: Korkeasaaren eläintarha 1.7.2024

Dinosaurukset saapuvat Korkeasaareen

Korkeasaaren dinosaurusnäyttely avautuu lauantaina. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha

 

Korkeasaari on nyt myös dinosaurusten saari! Maapalloa 170 miljoonaa vuotta asuttaneet muinaiset matelijat ovat tavattavissa eläintarhassa lauantaista 1.6.2024 alkaen aina lokakuulle asti. Aidonkokoiset, liikkuvat ja ääntelevät dinosaurukset nähdään nyt ensimmäistä kertaa ulkonäyttelynä Euroopassa.  

 

Lähes kolmenkymmenen dinosauruksen näyttely on rakennettu Korkeasaaren vehreälle puistoalueelle, jossa vierailijat pääsevät aikamatkalle satojen miljoonien vuosien taakse. Jura- ja liitukauden dinosaurukset asuvat puiden katveessa saniaisten ja käpypalmujen keskellä. 
 
Dinosaurusoppaat ohjaavat vierailijoita muinaisten matelijoiden maailmaan ja näyttelyalueelta on saatavilla myös opettavaisia puuhavihkoja. Näyttelyalueen vieressä sijaitsevalla kuvauspisteellä voi ottaa itsestään muistoksi kuvan munasta kuoriutuneena dinosauruksena. Korkeasaaren kaupan valikoimista löytyy kotiin viemisiksi myös hurjia dinosaurustuotteita. 

Korkeasaaren dinosaurukset ovat nähtävillä 1.6.–20.10.2024 eläintarhan pääsylipulla. Näyttelyn voi halutessaan kokea myös vähemmillä aistiärsykkeillä, sillä dinosaurukset pysyvät hiljaa ja liikkumatta joka aamu näyttelyn ensimmäisen tunnin ajan klo 10–11. Lisäksi näyttelyalueen esteettömyyttä on kehitetty yhdessä esteettömyysasiantuntijan kanssa.  

Korkeasaari on kesäkaudella avoinna joka päivä iltakahdeksaan lukuun ottamatta juhannusaattoa, jolloin saari suljetaan jo klo 17.  

 

Lähde: Korkeasaaren eläintarha 31.5.2024

Dinosaurukset saapuvat Korkeasaareen

Jurakauden tunnetuimmat dinosaurukset, stegosaurus ja allosaurus, ovat myös Korkeasaaressa nähtävinä. Kuva: Korkeasaaren eläintarha

 

Korkeasaaressa voi pian kohdata aidonkokoiset, liikkuvat ja ääntelevät dinosaurukset silmästä silmään. Muinaiset matelijat saapuvat omalle jura- ja liitukauden alueelleen, jossa ne ovat tavattavissa eläintarhan aukioloaikoina 1.6.-20.10.2024 Korkeasaaren pääsylipun hinnalla.

 

Dinosauriosmexicon tuottama suuri, lähes kolmenkymmenen dinosauruksen näyttely on ollut aiemmin esillä Euroopassa vain kahdessa tiedekeskuksessa. Jokainen dinosaurus on mahdollisimman aidon näköinen, sillä niiden suunnittelussa yhdistyvät tutkimustieto ja taitava viimeistely. Dinosauruksista 20 on liikkuvia ja äänteleviä. Massiivisimpien petojen, kuten Tyrannosaurus rexin hampaat hamuavat saalista neljän metrin korkeudella ja pituutta on yhdeksän metriä kuononkärjestä hännänpäähän. Edustettuina ovat myös pienimmät, alle metrin mittaiset dinosaurukset, joilla monilla oli nykytiedon mukaan höyhenpeite. 

“Korkeasaaressa dinosaurukset auttavat meitä ymmärtämään, miten elämä maapallolla sopeutuu muutoksiin. Voimme verrata tuttujen eläinten ominaisuuksia maapalloa aikanaan hallinneisiin matelijoihin ja oppia, mitkä nykyeläimet polveutuvat hirmuliskoista”, kertoo Korkeasaaren toimitusjohtaja Sanna Hellström.  

Dinosaurukset elivät maapallolla lähes 170 miljoonaa vuotta ja niistä kehittyi suurimpia koskaan tunnettuja maaeläimiä. Ne olivat monimuotoinen ryhmä erilaisiin elinympäristöihin sopeutuneita eläimiä, esimerkkeinä pitkäkaulaiset kasvinsyöjä-sauropodit, pienet ketterät petodinosaurukset ja luulevyselkäiset stegosaurukset. Samaan aikaan dinosaurusten kanssa kehittyi monia tähän päivään selvinneitä eläinlajiryhmiä. Suurten matelijoiden kohtaloksi koitui 66 miljoonaa vuotta sitten maahan iskeytynyt asteroidi, joka muutti ilmaston nopeasti. 

Nykyään luonnon monimuotoisuus vähenee hälyttävästi ihmisen toiminnan vuoksi. Hirmuliskot herättelevät miettimään, miten sukupuuttoja tapahtuu ja kuinka jokainen voi omilla valinnoillaan toimia eläinlajien hyväksi. Luonnon monimuotoisuus auttaa eliöitä sopeutumaan muutoksiin ja lieventää myös luonnonkatastrofien vaikutusta. Vastuullisesti toimivat eläintarhat säilyttävät eläinlajeja geneettisesti monimuotoisina ja osallistuvat lajien suojeluun niiden elinympäristöissä. 

 

Lähde: Korkeasaaren eläintarha 6.5.2024

Korkeasaari vapaa-ajankohteiden ykkönen 2023

Korkeasaari kipusi yleisarvosanalla 8,26 Taloustutkimuksen vapaa-ajankeskuksia vertailevan tutkimuksen ykköseksi. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha

 

Korkeasaaren eläintarha on jälleen lunastanut ykkössijan Taloustutkimuksen vapaa-ajankeskusten imagotutkimuksessa. Vuonna 2022 Korkeasaari sijoittui toiseksi pidettyään kärkipaikkaa vuosina 2020–2021. Korkeasaaren suosittelutodennäköisyys on toiseksi paras 31 tutkitun vapaa-ajankohteen joukossa.

 

Korkeasaari kipusi yleisarvosanalla 8,26 Taloustutkimuksen vapaa-ajankeskuksia vertailevan tutkimuksen ykköseksi. Vuonna 2023 vierailleiden antama arvosana 8,64 ylitti kaikkien vastaajien antaman yleisarvosanan. Korkeasaari sai parhaat arviot sopivuudesta koko perheelle, monipuolisuudesta ja sijainnista. Lisäksi tutkimuksessa vertailtiin hintatasoa, siisteyttä, kohteen kuntoa, ravintolapalveluita, henkilökunnan palvelualttiutta, uudistuvaa ja kehittyvää kohdetta sekä uutena arvioitavana tekijänä vastuullisuutta.

Vastaajien tärkeimmäksi arvostaman valintakriteerin, hinnan, suhteen Korkeasaari pärjää hyvin ja mielikuva on toimialan parhaimmasta päästä.
”Huomioimme vaihtelun asiakkaiden maksukyvyssä mm. edullisemmalla iltahinnoittelulla kesäsesonkina sekä järjestämällä ilmaispäiviä kerran kuussa sesongin ulkopuolella. Haluamme, että kaikilla on mahdollisuus vierailla Korkeasaaressa tulotasosta riippumatta”, kertoo markkinointijohtaja Susanna Silvonen.

Kun vastaajilta kysyttiin, suosittelisitko vierailukohdetta ystävällesi tai kollegallesi (Net Promoter Score, NPS), vastaajista 45 % antoi asteikolla 0-10 arvosanaksi 9-10, eli suosittelisi Korkeasaarta vahvasti. Suositteluhalukkuudessa Korkeasaari nousi näin toiselle sijalle.

Kysyttäessä mihin vapaa-ajankohteeseen menisi mieluiten seuraavan vuoden aikana, mikäli saisi valita vapaasti, Korkeasaari nousi jaetulle ykkössijalle. Kysymykseen missä kohteessa vastaaja suunnittelee vierailevansa seuraavan vuoden aikana, Korkeasaari mainitiin ensimmäisenä. Sekä toiveiden että suunnitelmien kohdalla oli selkeää suhteellista kasvua viime vuoteen verrattuna.
”Olemme iloisia saamastamme tunnustuksesta ja tavattoman ylpeitä meidän upeasta työyhteisöstä, johon Korkeasaaren vetovoimaisuus tukeutuu”, jatkaa Silvonen.

Tutkimuksessa Taloustutkimus selvitti vapaa-ajankeskusten tunnettuutta ja imagoa internet-paneelin kautta. 2506 vastaajan otos on painotettu sukupuolen, iän ja asuinpaikkakunnan mukaan väestöjakaumaa vastaavaksi.

 

Lähde: Korkeasaaren eläintarha 30.11.2023

Korkeasaaren eläintarha sai kestävän matkailun merkin

Lajien suojelu on Korkeasaaren vastuullisuustyön ydintä. Markhor- eli kierteissarvivuohi on yksi eläintarhojen suojelemista lajeistaja sen suojeluohjelmaa johdetaan Korkeasaaresta. Korkeasaaren Katajanokan vastaisessa kalliotarhassa elävät markhorit ovat erittäin uhanalaista Capra falconeri heptneri -alalajia, joita elää luonnossa reilu 1000. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha Korkeasaaren eläintarha

 

Visit Finland on myöntänyt Korkeasaaren eläintarhalle Sustainable Travel Finland -merkin osoituksena arvokkaasta ja pitkäjänteisestä työstä kestävän matkailun hyväksi. Korkeasaari täyttää merkille asetetut ekologisen, sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen kestävyyden kriteerit, ja on sitoutunut niiden jatkuvaan kehittämiseen.

 

Korkeasaari tunnetaan ensisijaisesti paikkana, jossa ihmiset voivat viettää aikaa ja viihtyä. Eläintarhan tärkein tehtävä on kuitenkin villieläinten ja luonnon monimuotoisuuden suojelu. Jokainen Korkeasaaressa vieraileva tukee tätä työtä, ja jokainen Korkeasaaressa työskentelevä tekee osansa luonnon monimuotoisuuden ja asiakkaiden onnistuneen vierailukokemuksen hyväksi. 

“Luonnon monimuotoisuuden suojelu on meidän toimintamme ja vastuullisuustyömme ydin. Samalla Korkeasaaren eläintarha on paikka, jossa ihmiset ovat jo yli 130 vuoden ajan viettäneet yhteistä aikaa, oppineet. Luonnon monimuotoisuuden huvetessa suojelutyötä tekevät eläintarhat ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Sustainable Travel Finland -ohjelma linkittyy luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin eteen jo tekemäämme työhön. Se haastaa myös miettimään, missä voisimme vielä kehittyä ja päättämään mihin keskitymme”, sanoo Korkeasaaren kestävän matkailun vastuuhenkilö, viestinnän asiantuntija Lotta Kivalo.      

Luonnon monimuotoisuuden ja erityisesti villieläinlajien suojelun lisäksi Korkeasaari on tehnyt jo vuosia tavoitteellista vastuullisuustyötä ympäristöasioissa. Eläintarhan hiilijalanjälki laskettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. Samana vuonna otettiin käyttöön Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä, ja Korkeasaari liittyi Helsingin ilmastoverkostoon. Keväällä 2019 vahvistettiin Hiilineutraali Korkeasaari 2030 -ohjelma, joka ohjaa Korkeasaaren ilmastotoimia. Ohjelmassa kehitetään myös hiilikädenjälkeä, eli toiminnan synnyttämiä myönteisiä ympäristövaikutuksia.   

“Hiilijalanjäljen mittaaminen on ainoa keino selvittää suurimmat päästölähteet. Tämän tiedon avulla voi tehdä oikeasti vaikuttavia päästövähennyksiä, kun toimenpiteet osataan keskittää oikeisiin asioihin”, Visit Finlandin vastuullisen matkailun asiantuntija Hanna Muoniovaara kommentoi. 

 

Jokainen on tervetullut eläintarhaan 

 

“Meille on tärkeää, että kaikki tuntevat olevansa tervetulleita Korkeasaareen ja voivat nauttia vierailusta. Esteettömyyttä kehitetään jatkuvasti yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Melko haastavasta luonnonympäristöstä huolimatta eläintarha on pääosin esteetön, ja vammainen henkilö voi tuoda Korkeasaareen avustajan veloituksetta”, sanoo Korkeasaaren markkinointijohtaja Susanna Silvonen. Eläintarha tarjoaa osin yhteistyökumppaneiden kautta myös mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön sekä kuntouttavaan työtoimintaan ja opiskeluun. 

"Haluamme, että mahdollisimman moni voi vierailla eläintarhassa ja oppia luonnosta ja eläimistä”, jatkaa Silvonen. “Siksi järjestämme talvikaudella kerran kuussa kaikille avoimia ilmaispäiviä. Koululais- ja varhaiskasvatusryhmät ovat jo vuosien ajan voineet vierailla eläintarhassa ajankohdasta riippuen veloituksetta tai tavallista edullisemmin hinnoin.“  

Opintoryhmät voivat viettää päivän luontokoulussa, osallistua opastettuun ohjelmaan tai hyödyntää Korkeasaaren luontokoulu Arkin tuottamaa omatoimimateriaalia. Korkeasaaren vaikutus ympäristökasvatuksessa ei rajoitu vain Suomeen. Eläintarhan tukemat, lajien elinalueilla toimivat suojelujärjestöt tekevät ympäristökasvatusta paikallisissa kylissä ja kouluissa. 

Korkeasaaren eläintarha on ollut Helsingin kaupunkikonserniin kuuluva voittoa tavoittelematon säätiö vuodesta 2018 lähtien. Korkeasaari on yksi edistyksellisiä eläintarhoja auditoivan Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestön (EAZA) perustajajäsenistä, sekä maailman eläintarha- ja akvaariojärjestön (WAZA) ja kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) jäsen.  

 

Lähde: Korkeasaaren eläintarha 7.9.2023