Finavian lentoasemien matkustajamäärien kasvu jatkui

Vuoden 2024 alkupuoliskon matkustajamäärän kasvusta huolimatta Suomen lentoliikenne on palautunut erittäin heikosti vuoden 2019 tasolle muihin Euroopan maihin verrattuna. Taustalla vaikuttaa geopolitiikan lisäksi myös muutokset matkustustottumuksissa. Kuva: Finavia

 

Finavian 20 lentoaseman kautta kulki tammi-kesäkuussa 2024 yhteensä 9,4 miljoonaa matkustajaa (+4,2 %), joista 7,7 miljoonaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta (+3,6 %). Vuoden 2024 alkupuoliskon matkustajamäärän kasvusta huolimatta Suomen lentoliikenne on palautunut erittäin heikosti vuoden 2019 tasolle muihin Euroopan maihin verrattuna. Taustalla vaikuttaa geopolitiikan lisäksi myös muutokset matkustustottumuksissa.

Kansainvälisen lentoasemajärjestö ACI (Airport Council International) Europen tuore selvitys paljastaa, että Suomen lentoyhteydet ovat palautuneet Euroopassa toiseksi heikoimmin vuoteen 2019 verrattuna. Käytännössä Suomen kokonaissaavutettavuus lentoteitse on laskenut -37 % verrattuna koronaviruspandemiaa edeltävään tasoon. Kokonaissaavutettavuus (Total Air Connectivity) mittaa suoria ja vaihtaen saavutettavia lentoyhteyksiä. Suomen kanssa perää pitävät Slovenia (-29 %), Tšekki (-28 %) ja Itävalta (-28 %).

− Suomi liikkuu lentoliikenteessä vastavirtaan muuhun euroalueeseen verrattuna. Erityisesti Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärän palautuminen on hitaampaa kuin keskimäärin muilla lentoasemilla Euroopassa. Suomen lentoliikenteen tilanteeseen vaikuttaa erityisesti geopolitiikka: Venäjän ylilentokiellon vaikutusten vuoksi Aasian lentoja on merkittävästi vähemmän ja matkustajia Aasian reiteillä on ollut 45 % vähemmän kuin vuonna 2019, Finavian reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori sanoo.

Euroopassa lentoyhteydet ovat kaikkiaan palautuneet hyvin epätasaisesti. Taustalla vaikuttaa se, että matkustamisen motiivi on yhä useammin vapaa-ajan matkustus. Muutos matkailutottumuksissa kasvattaa lentoyhteyksiä Euroopassa erityisesti matkailuvetoisiin maihin. Esimerkiksi Kreikka (+22 %) ja Portugali (+4 %) ovat jo ylittäneet vuoden 2019 tason lentoyhteyksien määrällä mitattuna.*

Ilmiö näkyy myös Suomessa: Matkustajamäärät Helsinki-Vantaalta Välimeren kohteisiin ovat matkailun siivittäminä nousussa. Matkustajamäärät lennoilla Kreikkaan ovat kasvaneet vuoden 2024 alkupuoliskolla +12,7 %, Espanjaan +5,7 % ja Italiaan +3,5 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kesäkuussa 2024 matkustajamäärät Italiaan ovat kasvaneet +15,8 %, Kreikkaan +9 % ja Espanjaan +6,7 % vuoden 2023 kesäkuuhun verrattuna.

− Matkustaminen vapaa-ajalla on yhä enemmän matkustamisen ajuri. Globaali trendi näkyy myös Suomessa. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajadatan perusteella suomalaiset haluavat edelleen matkustaa kesällä Välimeren kohteisiin, Vuori toteaa.

Tasaisesta kasvusta huolimatta matkustajamäärä on palautunut vasta noin 70 prosenttisesti vuoden 2019 vastaavalle tasolle. Verrokkikentistä esimerkiksi Tukholman Arlandan lentoasema on tammi-kesäkuussa 2024 yltänyt jo 87 prosenttisesti vuoden 2019 tasolle (Swedavia).

Vapaa-ajan matkailu siivittänyt myös Lapin kasvua: työmatkustus vähentynyt

Finavian 19 alueellisen lentoaseman kautta matkusti vuoden ensimmäisellä puoliskolla 1,6 miljoonaa matkustajaa (+6,9 %). Matkustajamäärän kasvua siivitti Lapin ennätyksellinen talvimatkailusesonki: pelkästään Rovaniemen, Ivalon, Kittilän ja Kuusamon lentoasemien kautta lensi yhteensä lähes 900 000 matkustajaa (+16 %). Se on 55 prosenttia kaikista Finavian alueellisten lentoasemien matkustajamäärästä.

− Lapin lentoasemien matkustajamäärän kasvu heijastaa globaalia trendiä, jossa matkustamisen syy on yhä enenevissä määrin vapaa-ajan matkustus. Sen sijaan liikematkustaminen Euroopassa on vähentynyt tai siirtynyt yhä enemmän raiteille.
Junamatkustamisen suosion kasvu näkyy Euroopassa erityisesti kotimaan sisäisessä liikenteessä. Esimerkiksi Saksassa kotimaan sisäinen lentomatkustus on vuodesta 2019 vähentynyt -52 % ja Ruotsissa -38 %*. Arvioimme, että työmatkalentämisen vähenemiseen on vaikuttanut merkittävästi etätyöskentelyn ja -neuvottelujen yleistymisen lisäksi organisaatioiden tiukentuneet matkustuspolitiikat, Vuori arvioi.

Trendi näkyy Suomessa erityisesti lentoasemilla, joilta matkustamisen syy on perinteisesti ollut liikematkustus. Suomessa Oulu on yksi perinteisistä työmatkaliikennekentistä. Sen matkustajamäärä on palautunut vasta 52 prosenttisesti vuodesta 2019. Samoin Turku on palautunut 59 prosenttisesti ja Vaasa 55 prosenttisesti. Kokonaisuutena, Lapin lentoasemat pois lukien, Finavian alueellisten lentoasemien kautta lensi yhteensä 735 616 matkustajaa (-2 %). Se on 46 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019 vastaavaan aikaan.

Ilmiö näkyy myös Finavian viidellä alueellisella lentoasemalla, joihin valtio tukee reittilentoja ostoliikenteenä. Vuoden 2019 alkupuoliskolla Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemi-Tornion ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemien kautta kulki yhteensä 210 692 matkustajaa. Tammi-kesäkuussa 2024 määrä oli 80 237 (-62 %).

Lähteet: Finavian tilastot, Swedavian tilastot, *ACI.

Finavian lentoliikenteen tilastot on julkaistu Lentoliikenteen tilastot -sivulla.

Listaus: Suosituimmat lentoyhteydet ja -kohteet

TOP 5:

Finavian lentoasemilla kansainvälisistä lennoista eniten matkustajia oli Saksan, Espanjan, Ruotsin, Iso-Britannian ja Hollannin lennoilla.

TOP 10:

Suositummat lentokohteet olivat Tukholma, Lontoo, Amsterdam, Kööpenhamina ja Pariisi. Kaukokohteista suosituimpia olivat Bangkok, Tokio, Soul, Doha ja Singapore.

TOP 3:

Kuluneen puolen vuoden aikana lentoyhtiöistä eniten matkustajia ovat lisänneet Finnair, Norwegian ja Ryanair. Finavian lentoasemilta on tällä hetkellä yli 140 suoraa kansainvälistä lentoreittiä maailmalle.

Taulukko: Tilastoyhteenveto tammi-kesäkuu 2024

	tammi-kesäkuu 2024	tammi-kesäkuu 2023	Muutosprosentti
Matkustajia Finavian lentoasemilla yhteensä	9 368 489	8 990 542	+4,2 %
Matkustajia Helsinki-Vantaalla	7 736 862	7 464 482	+3,6 %
Kansainvälisillä lennoilla lähtevät vaihtomatkustajat	975 940	981 849	-0,6 %
Rahdin määrä Finavian lentoasemilla yhteensä (tonnia)	91 944	86 194	+6,7 %
Rahdin määrä Helsinki-Vantaalla (tonnia)	90 776	84 543	+7,4 %
Kaupallisten lentojen määrä Finavian lentoasemilla yhteensä	94 649	88 848	+6,5 %
Kaupallisten lentojen määrä Helsinki-Vantaalla	72 589	67 936	+6,8 %

 

Lähde: Finavia Oyj 15.7.2024

Finnair lisää lentoja Eurooppaan kesälle 2023

Finnair on päivittänyt kesäkauden 2023 Euroopan liikenneohjelmaansa ja lisää vuoroja useisiin Euroopan pääkaupunkeihin, kuten Berliiniin, Kööpenhaminaan, Vilnaan ja Riikaan.

 

Finnair on päivittänyt kesäkauden 2023 Euroopan liikenneohjelmaansa ja lisää vuoroja useisiin Euroopan pääkaupunkeihin, kuten Berliiniin, Kööpenhaminaan, Vilnaan ja Riikaan. 

Bodø on Finnairille uusi kohde, jonne lennetään sesonkiaikana kolme viikkovuoroa. Myös Ljubljana palaa Finnairin kohdevalikoimaan tauon jälkeen. Lisäksi Finnair lentää kesällä Milanoon Malpensan lentokentän lisäksi myös Milanon Linaten kentälle. Yhteensä Finnairin valikoimassa on yli 50 kohdetta Euroopassa.  

”Matkustus on palautunut hyvää vauhtia ja lisäämme lentoja Euroopan reiteille vastataksemme kasvaneeseen Aasian kysyntään.   Esimerkiksi Bergenin ja Bodön reitit yhdistyvät saumattomasti Japanin lentoihimme”, sanoo Finnairin kaupallinen johtaja Ole Orvér.  

Useimpiin Euroopan pääkaupunkeihin Finnair lentää vähintään kaksi kertaa päivässä, mikä palvelee hyvin myös liikematkustajia. Liikenneohjelmassa on myös useita suomalaisten suosikkikohteita Euroopan aurinkorannoilla Kroatiassa, Kreikassa ja Espanjassa. 

Lennot ovat varattavissa osoitteessa finnair.com. 

Finnair kertoi asiasta tiedotteessaan 17.1.2023.

 

Finnairin kesän 2023 kohteet 

Kotimaa	Eurooppa	Aasia & Lähi-itä	USA
Ivalo	Alicante	Bangkok	Dallas
Joensuu*	Amsterdam	Delhi	Chicago
Jyväskylä*	Antalya	Hongkong	Los Angeles
Kittilä	Barcelona	Mumbai	New York
Kajaani*	Bergen	Osaka	Seattle
Kemi-Tornio*	Berliini	Soul
Kokkola*	Billund	Shanghai
Kuopio	Bodø	Singapore
Kuusamo	Bologna	Tel Aviv
Maarianhamina	Bryssel	Tokio Haneda
Oulu	Budapest	Tokio Narita
Rovaniemi	Dublin	Doha
Tampere	Dubrovnik
Turku	Düsseldorf
Vaasa	Edinburgh
	Frankfurt
	Funchal
	Gazipasa
	Geneve
	Göteborg
	Hampuri
	Hania
	Iraklion
	Krakova
	Kööpenhamina
	Larnaka
	Lissabon
	Ljubljana
	Lontoo
	Madrid
	Malaga
	Manchester
	Milano Linate
	Milano Malpensa
	München
	Napoli
	Nizza
	Oslo
	Palma de Mallorca
	Pariisi
	Praha
	Reykjavik
	Riika
	Rodos
	Rooma
	Santorini
	Split
	Tallinna
	Tukholma Arlanda
	Varsova
	Venetsia
	Verona
	Wien
	Vilna
	Visby
	Zagreb
	Zurich

*Ostoliikenne 30.7.2023 saakka.

Finnairin mukaan AKT uhkaa lakolla hiihtoloma-aikaan

Ilmoitetun lakon ajankohta on erityisen ikävä, koska se osuu keskelle vilkkainta hiihtolomakautta, jolloin monet perheet matkustavat talvilomille, Finnair kertoo.

AKT on antanut lakkovaroituksen Finnairin matkustamohenkilökunnan lakosta, joka alkaisi 22. helmikuuta 2022 ja kestäisi 8.3. saakka. Finnair kertoi asiasta tiedotteessaan 7.2.2022.

Matkustamohenkilökunnan työehtosopimuksen voimassaolo päättyi 31.1.2022. Työehtosopimusneuvotteluja on käyty joulukuusta asti, mutta niissä ei valitettavasti ole päästy sopimukseen. Finnair on hakenut apua ratkaisun löytämiseen valtakunnansovittelijan vetämän vapaaehtoisen sovittelun kautta.

”Toivomme ratkaisun löytyvän tulevassa sovitteluprosessissa, jotta lakolta vältyttäisiin”, sanoo Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt.

”Ilmoitetun lakon ajankohta on erityisen ikävä, koska se osuu keskelle vilkkainta hiihtolomakautta, jolloin monet perheet matkustavat talvilomille. Teemme kaikkemme, että lakolta vältyttäisiin ja löytäisimme yhteisen ratkaisun”.

”Olemme esittäneet tasapainoista mallia, joka huomioisi sekä Finnairin taloudellisen tilanteen että työntekijöiden tarpeet ja olisi samalla kustannusneutraali”, sanoo Jaakko Schildt.

Finnair on raportoinut lähes miljardin euron tappiot pandemian aikana, ja pandemian aikana otettu velka rasittaa yhtiön taloutta vielä vuosia. Muiden henkilöstöryhmien kanssa Finnair on löytänyt tähän taloudelliseen tilanteeseen soveltuvat ratkaisut eri keskusteluissa.

”Tällä hetkellä Finnairin lentomäärä on noin puolet pandemiaa edeltävästä ajasta, joten toipumisemme on vasta alussa”, sanoo Jaakko Schildt. ”Toivomme, että pääsemme sovittelussa yhteiseen ratkaisuun, ja asiakkaamme voisivat rauhassa suunnitella hiihtolomiaan.”

Mahdollisen lakon vaikutuksista lentoihin ei tässä vaiheessa ole tietoa. Jos lentoja jouduttaisiin perumaan, Finnair viestii siitä suoraan asiakkaille.

AirBaltic lisää lentoja Tampereelta

Toukokuusta 2022 alkaen airBaltic lentää Tampereelta suorilla lennoilla Norjan Osloon, Tanskan Kööpenhaminaan, Saksan Frankfurtiin ja Müncheniin, Espanjan Malagaan ja Kreikan Rodokselle. Kuva: Finavia

 

Latvialainen lentoyhtiö airBaltic perustaa uuden kotipesän Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Yhtiö sijoittaa Tampereelle yhden koneen ja lisää suoria lentoja kuuteen eri kohteeseen Euroopassa. Finavia kertoi asiasta tiedotteessaan 14.12.2021 ja viittasi airBalticin Tampere-Pirkkalan lentoasemalla pitämään tiedotustilaisuuteen.

​Tampere-Pirkkalan lentoaseman määrittäminen base-lentoasemaksi tarkoittaa, että lentoyhtiö on allokoinut sille lentokoneen sekä miehistöä. Kotipesä toimii lähtökenttänä kaikille lennoille, jotka kyseisellä lentokoneella lennetään.

−Olemme iloisia, että airBaltic vahvistaa sitoutumistaan Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Me Finavialla olemme tehneet yhteistyötä lentoyhtiön kanssa jo vuosia, ja tämä uusi avaus nostaa yhteistyömme uudelle tasolle. Tampere-Pirkkalan lentoasema on Finavialle hyvin tärkeä lentoasema, ja olemmekin sijoittaneet sen kehitykseen viime vuosina lähes 20 miljoonaa euroa. Uusi rooli airBalticin kotikenttänä tuo lentoyhtiön yhteydet Eurooppaan lähelle tamperelaisia yrityksiä sekä matkailijoita, joiden toivomme ottavan uudet reitit omikseen, kertoo Finavian verkostoliiketoiminnan johtaja Jani Jolkkonen.

Tällä hetkellä airBaltic operoi lentoja Riikasta Tampereelle. Toukokuusta 2022 alkaen airBaltic lentää Tampereelta suorilla lennoilla Norjan Osloon, Tanskan Kööpenhaminaan, Saksan Frankfurtiin ja Müncheniin, Espanjan Malagaan ja Kreikan Rodokselle.

−Olemme lentäneet suoria lentoja Riikasta Tampereelle jo lähes viiden vuoden ajan. Päätöksemme sijoittaa yksi koneistamme Tampereelle on merkki vahvasta sitoutumisestamme tähän kaupunkiin. Ratkaisu tarjoaa yhä sujuvampia ja edullisempia matkustusvaihtoehtoja monille suomalaisille matkustajille, kertoo airBalticin toimitusjohtaja Martin Gauss.

−Toivotamme airBalticin tervetulleeksi uudelle kotilentoasemalleen Tampereelle! Tampereen alue on kasvava ja kansainvälinen metropolialue, ja uudet suorat lentoyhteydet ovat elintärkeitä alueen yrityksille, turismille, kansainvälisille osaajille, innovaatioille sekä alueen jatkuvalle kasvulle. Uudet reitit vahvistavat yhteyksiämme muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin. Tampereella on paljon tarjottavaa sekä yrityksille että vapaa-ajanmatkustajille, ja olemme iloisia, että alue on nyt paremmin saavutettavissa matkustajille eri puolilta maailmaa, iloitsee Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

Suomeen ei lentoja Afrikan koronariskialueilta

Suomeen tule suoria lentoja eteläisen Afrikan riskialueilta, kertoo liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Kuva: Finnair

 

EU-komissio suosittelee EU-maille lentoliikenteen keskeyttämistä eteläisen Afrikan maista, joissa koronan omikron-virusmuunnosta on havaittu. Suomella ei ole lentoliikennesopimusta näiden maiden kanssa, eikä Suomeen tule suoria lentoja eteläisen Afrikan riskialueilta. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom haluaa viestiä selkeästi, ettei lupia tällaisille lennoille tässä vaiheessa myönnetä.

Lentoliikennettä eteläisen Afrikan maista Suomeen ei ole, joten tarvetta komission suosituksen mukaiselle lentojen keskeyttämispäätökselle ei ole.

"Haluamme kuitenkin viestittää selkeästi, ettei lupia tällaisille lennoille tässä vaiheessa myönnettäisi. Virasto on pyytänyt ilmailutiedotuspalvelun tarjoaja Fintraffic Lennonvarmistus Oy:tä julkaisemaan asiaa koskevan ilmailutiedotteen (NOTAM, Notice to Airmen). Seuraamme tilannetta", kertoo ylijohtaja Jarkko Saarimäki.

Traficom voi kuitenkin komission suosituksen mukaisesti myöntää poikkeusluvan yksittäiselle ambulanssilennolle, rahtilennolle, siirtolennolle, humanitaariselle lennolle sekä kotiutuslennolle.

Suomen terveysviranomaiset kehottavat välttämään kaikkea matkustamista Etelä-Afrikkaan, Namibiaan, Botswanaan, Zimbabween, Lesothoon, Eswatiniin (Swazimaa), Mosambikiin ja Malawiin uuden koronavariantin takia.

Traficom kertoi asiasta tiedotteessaan 28.11.2021.