Utsjoki esittelee Matkamessuilla kalastusta

Suomen pohjoisin matkailualue Utsjoki osallistuu tällä viikolla Matkamessuille Helsingin messukeskuksessa.

 

Suomen pohjoisin matkailualue Utsjoki osallistuu tällä viikolla Matkamessuille Helsingin messukeskuksessa.

 

 – Olemme mukana pohjoisimman Lapin yhteisellä messuosastolla 6F48, josta vastaa Pohjois-Lapin alueellinen matkailun kehittämis- ja markkinointiyhtiö Lapland North Destination LND, kertoo kalastus- ja matkailuasiantuntija Elias Teriö Utsjoen kunnasta. 

 

Tenolla voi ja saa kalastaa! 

”Tenolla on kalastaminen kielletty” on mielikuva, jonka lohen kalastuskielto on luonut yhden Pohjoismaiden tunnetuimman kalastusmatkailukohteen tilanteesta. - Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, korostaa Elias Teriö, joka kertoo Tenon kalastuksen tilanteesta ja Utsjoen nykyisistä kalastusmahdollisuuksista Matkamessujen eri lavoilla perjantaina ja lauantaina. 

- Tenonlaakso tarjoaa edelleen unohtumattomia yhdessä ja yksin koettuja elämyksiä kalastuksen parissa - sekä vasta-alkajille että kokeneemmillekin pyytäjille, kuvailee Elias Teriö. - Matkamessujen yleisölle paljastetaan, mitä kalalajeja ja miten niitä saa kalastaa. Kerron muun muassa mahdollisuuksista kalastaa perhoin ja viehein Tenojoen pääuomassa. Pohdin myös Tenon tulevaisuuden näkymiä, jotka liittyvät esimerkiksi kyttyrälohen kalastukseen. Lisäksi käyn läpi Utsjoen alueen laajojen tunturialueiden kalastuksellista tarjontaa sekä siihen liittyvää ohjeistusta ja lupia. Muistutan myös jokilaaksosta löytyvistä opaspalveluista. 

Elias esiintyy perjantaina 17.1. klo 12.30 alkaen Traveller Stagella (H6) sekä lauantaina 18.1. klo 10.30 Navigator Stagella (H7). Kalastuksesta ja muista Utsjoen matkailuun liittyvistä asioista voi kysyä Eliakselta osastolla 6F48.

Lisätietoja matkailusta, kalastuksesta ja siihen liittyviä palveluita tarjoavista yrityksistä löytyy osoitteesta exploreutsjoki.fi.

 

Lähde: Utsjoen kunta 14.1.2025

Tervalepikon Torpat tarjoavat luonnon rauhaa Sysmässä

Tainan tupa

 

Laadukasta majoitusta ympäri vuoden tarjoavat vuokramökit Sysmässä sijaitsevat kahden tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, Lahden ja Heinolan läheisyydessä. Järvimaisemassa, luonnon hiljaisuudessa sijaitsevilta vuokramökeiltä on 10 minuutin automatka Sysmän kauppoihin ja alueen erilaiset aktiviteetit ovat lähellä.

 

Huonevaihtoehdot

Tervalepikon Torpilta löytyy kaksi pelkkahirsimökkiä, Tainan Tupa ja Vesan Villa: 120 m2, 3 makuuhuoneella, tupakeittiöllä ja saunalla sekä 2 wc:llä. Pienempi lomatalo Villa Ebba on 60 m2, 1 makuuhuoneella, tupakeittiöllä ja saunalla sekä 1 wc:llä. Majoitukset ovat kodikkaita, mukavuuksin varusteltuja, saunallisia sekä kaikilla on oma piha. Vesan Villa ja Villa Ebba ovat myös lemmikkiystävällisiä.

Hotellin tai lähialueen ravintolatarjonta

Mökkimme ovat self-catering mökkejä ja kaikissa on hyvät keittiötilat. Self-catering mökeissä ei ole ruokatarjoilua talon puolesta. Pitopalveluyritykseltä on mahdollista tilata ruokapalveluja. 

Sysmän keskustassa on hotelliravintola Uoti, jonka lounastarjontaa voimme suositella. Myös Fantasia Pizza & Kebab on keskustassa. Kesäaikaan alueelta löytyy lisäksi kesäterasseja.

Etäisyys keskustasta ja merkittävistä kohteista

Sysmän keskustaan on 4-7 km. Kammiovuori 25 km, Päijänteen kansallispuisto Päijätsalo 12 km, Bikepolku maastopyöräreitti 12 km. Lahti 80 km, Helsinki 188 km.

Mökkien ympäristössä on omaa ulkoilureitistöä, talvella reitistöllä on sekä vapaan että perinteisen hiihdon laadukkaat ladut.

Hotellijohtajan esittely tai hotellin merkittävä henkilö sekä palvelulupaus

Mökkien ja ulkoilureittiemme rakentaja ja toinen omistajista on Vesa Blomqvist. Ulkoliikunnan harrastajana Blomqvist haluaa tarjota lomavieraillemmekin mahdollisuuden lepoon ja liikuntaan luonnon äärellä.

Jotain muuta?

Liikunta luo lomallakin taivaallisen hyvän olon. Olipa lajisi sitten hiihto, maastopyöräily, suunnistus, avovesiuinti tai polkujuoksu, meillä onnistuu kaikki. Suomen parhaat yksityisesti hoidetut ladut, monipuolisia maastopyöräreittejä, polkuja juoksuun tai patikointiin ja omia suunnistusreittejä perinteisellä kartalla ja mobiilissa. Päivän kruunaa sauna, uinti ja rentoutuminen rakkaudella tehdyissä hirsimökeissä.

. . .

www.tervalepikontorpat.fi

 

Osoite: Leppäkorventie 410, Sysmä

 

Vesan villa

 

 

 

Lähde: Toptaste Oy 29.12.2023

Erämessut Riihimäellä 50 vuotta

Ensimmäiset Kansainväliset Erämessut järjestettiin vuonna 1972 eli Erämessut täyttää 50 vuotta. Kuva vuoden 2018 messuilta.

 

Kansainväliset Erämessut järjestetään Riihimäen Urheilupuistossa 9.–12.6.2022. Koronapandemiasta johtuen messut järjestetään neljän vuoden tauon jälkeen. Erämessujen teemoja metsästystä, kalastusta, retkeilyä ja luontoa käsitellään tulevilla messuilla vastuullisuuden näkökulmasta. Ensimmäiset Kansainväliset Erämessut järjestettiin vuonna 1972 eli Erämessut täyttää 50 vuotta.

”Tuntuu todella hyvältä saada pitkästä aikaa valmistautua tapahtumaan toden teolla”, Riihimäen Erämessujen messujohtaja Ninni Manninen toteaa. ”Näytteilleasettajat ovat todella innolla tulossa Erämessuille kohtaamaan asiakkaitaan, mikä on messujen perusidea. Lisäksi meillä on tulossa loistavaa ohjelmaa metsästyksestä, kalastuksesta, retkeilystä ja luonnosta”, Manninen jatkaa.

Erämessut viettävät 50-vuotisjuhlaa tänä vuonna, sillä ensimmäiset Erämessut järjestettiin vuonna 1972. Silloinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen oli tapahtuman suojelija ja tänä vuonna tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lupautunut Erämessujen suojelijaksi. Riihimäen Messut on julkaissut kuvapankissaan valokuvia messutunnelmista eri vuosikymmenillä. Suomen Metsästysmuseo järjestää Messuilla tavataan! Kansainväliset Erämessut 50 vuotta juhlanäyttelyn, jossa juhlistetaan tämän upean tapahtuman pitkää polkua. Tämä näyttely on Erämessujen juhlavuoden päätapahtuma. Näyttelystä lisää tietoa täältä: https://www.metsastysmuseo.fi/nayttely/eramessut-50-vuotta/

Fuusion myötä Riihimäen Messut sulautui Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:hyn 1.1.2022. Messutoimintaa luotsaamaan perustettiin messuryhmä. Ryhmän tarkoituksena on tuoda metsästys-, kalastus- ja retkeilyalan tuoreet kuulumiset Erämessujen tekijöiden tietoon. Kansainväliset Erämessut vahvistaa näin entisestään sitä, että tulevat messut palvelevat kävijöitä ja eräalaa parhaalla mahdollisella tavalla. Messuryhmään voi tutustua tarkemmin täältä: https://www.eramessut.fi/messuryhma.html

Taloustutkimus teki tutkimuksen messujen talous- ja työllisyysvaikutuksista valtakunnallisesti sekä aluekohtaisesti huhtikuussa 2022. Sen mukaan messujen talousvaikutus tulee olemaan Riihimäen seudulle tänä vuonna 3,7 M€. Kävijät tuovat seudulle 2,8 M€ ja näytteilleasettajien osuus on 0,9 M€. Tulot jakautuvat kahviloihin ja ravintoloihin, hotelleihin ja muuhun majoitukseen, juna- ja bussiliikenteeseen, kestokulutustavarakauppaa ja muihin tuloihin. Työllisyysvaikutus on peräti 50 henkilötyövuotta. Lisää tietoa tutkimuksesta täältä: https://www.eramessut.fi/messujen-puuttuminen-vie-tuloja-jarjestamispaikkakunnilta.html

Erämessujen ohjelma tulee olemaan hyvin laajaa ja monipuolista kesäkuussa. Julkkiseräilijä, toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola tulee juontamaan Erämessut. Erämessuilla on yhteensä seitsemän ohjelmapaikkaa, joissa Peltsi vierailee. Pitkänlinjan erätoimittaja Joppe Ranta luotsaa nimeään kantavaa Retkinikkarin lavaa. Rannan ohjelma käsittelee retkeilyä hyvin monipuolisesti ja sisältää monia eri retkeilyalan julkkiksia. Ohjelmaa julkaistaan verkossa ja sitä voi myös hakea ohjelmapaikan, päivän tai teeman mukaan. Täältä löytyy messuohjelma: https://www.eramessut.fi/ohjelma.html

Riihimäen Messut Oy kertoi asiasta tiedotteessaan 18.5.2022.

Rapujuhlan parhaat vinkit

Rapuja kannattaa varata 10-12 kappaletta syöjää kohden. Kata lisäksi pöytään ainakin paahtoleipää.

 

Rapukausi alkaa tuttuun tapaan 21. heinäkuuta. Kokosimme tärkeimmät vinkit onnistuneiden rapujuhlien viettoon!

 

Varaa tarpeeksi rapuja

Ravut ovat herkullisia, mutta niillä ei kovin helposti saa vatsaa täyteen. Rapuja kannattaa varata 10-12 kappaletta syöjää kohden. Kata lisäksi pöytään ainakin paahtoleipää. Alkukeitolla voit varmistaa, etteivät vatsat ala kurnia liian äänekkäästi ensimmäisten saksiniekkojen perkuussa.

 

Ravulle sopiva juoma tuo juhlan tuntua

Snapsit kuuluvat rapujuhlaperinteeseen, mutta kannattaa valita myös ruokajuoma niin, että se korostaa rapujen upeaa makua. Mineraaliset valkoviinit sekä vaaleat oluet ovat yleensä aina hyviä valintoja. Muista myös alkoholiton vaihtoehto: rapujen kanssa maistuu sitruksinen juoma, kuten sitruunainen kivennäisvesi, tai voit käyttää ruokajuomana myös alkoholitonta olutta.

 

Kata kauniisti ja käytännöllisesti

Kattauksen täytyy tietysti olla kaunis, mutta ota huomioon myös käytännön asiat. Rapuja syödään sormin, joten jokaiselle ruokailijalle kannattaa kattaa pieni vesikulho sormien huuhtelua varten. Varmista, että servettejä on tarpeeksi, ja varaa astia myös rapujen kuorille.

 

Neuvo kokemattomampia

Rapujuhlissa tärkeintä on rento yhdessäolo. Tarkoitus ei ole kilpailla siitä, kuka saa nopeiten ravun syötyä tai pyrstön siisteimmin irroitettua. Vierustoverilta saa ja kannattaa pyytää neuvoa, ja kokeneemmat opastavat niitä, joille rapujen syönti on vieraampaa.

 

Reseptit

 

Perinteinen keitinliemi

5-6 l vettä
1,5 dl karkeaa suolaa
3-4 sokeripalaa
1 puntti kruunutilliä

 

Olutliemi

5 l vettä
0,5 l tummaa olutta
5 kpl sokeripalaa
200 g karkeaa merisuolaa
1 kpl iso nippu kruunutilliä

 

Rapujen keittoaika on noin 10 minuuttia. Keittämisen jälkeen jäähdytä liemi ja nosta ravut siihen. Voit myös jäähdyttää ravut ja liemet yhdessä, mutta jäähtyminen on näin hitaampaa. Anna rapujen maustua liemessä kylmässä vähintään kuusi tuntia, mieluiten vuorokausi.

Pakasterapuja ei tarvitse keittää, mutta ne voi sulattaa jäähtyneessä keitinliemessä, jolloin ne saavat tuoreemman maun.

 

Pro Kala ry kertoi asiasta tiedotteessa 19.7.2021.

Suomen luonto tarjoaa herkkuja

Jokamiehenoikeudet antavat meille uskomattoman hienon mahdollisuuden kerätä ja käyttää luonnon antimia kuten sieniä.

Suomi on luonnossa liikkujan ja luonnon antimia käyttävän paratiisi. Suomesta löytyy kiinnostavia kolkkia, joissa voi vapaasti liikkua ja retkeillä.

 

Jokamiehenoikeudet antavat meille uskomattoman hienon mahdollisuuden kerätä ja käyttää luonnon antimia. Kun alkaa perehtyä luonnon tarjoamiin ruokamahdollisuuksiin, huomaa, että lähes kaikkea niityiltä ja metsistä löytyvää voi käyttää ruuaksi. Nälkä kasvaa syödessä, ja innostus kasvaa luontotietouden lisääntyessä, jolloin ulkoruokinnan makuun päässyt ihminen löytää uutta kokeiltavaa ja tutkittavaa.

 

Jokamiehenoikeudet ovat suomalaisten suuri etuoikeus, jota kannattaa hyödyntää! Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Skotlannissa on vastaavanlaiset oikeudet. Ne sallivat metsässä ja luonnossa kulkijalle varsin vapaan mahdollisuuden kerätä luonnonantimia sekä omaan käyttöön että myyntiin.

 

Marjoja ja sieniä saa kerätä täysin vapaasti. Luonnossa saa onkia ja pilkkiä vapaasti.

 

Sienet kasvavat monenlaisissa metsissä, mutta hyvä nyrkkisääntö on etsiä valoisa, helppokulkuinen metsikkö. Esimerkiksi syksyinen suosikkisieni suppilovahvero löytyy monesti vanhasta kuusikosta, kantarelli taas koivikosta tai männiköstä. Kun löydät hyvän sieniapajan, kirjaa se ylös. Sienet kasvavat vuodesta toiseen samoissa paikoissa, vaikka vuodet eivät ole veljeksiä. Satomäärät vaihtelevat.

 

Älä kerää mitään syötäväksi tehtaan tai vilkasliikenteisen tien varrelta. Kerää aina vain ensiluokkaisia marjoja, sieniä ja yrttejä!

 

Marjat kannattaa poimia ämpäriin. Jos aiot kerätä monenlaisia marjoja, ota mukaan oma kippo joka lajille.

 

Älä poimi sieniä muovipussiin tai –ämpäriin vaan hyvään, ilmavaan koriin. Jos keräät monenlaisia sieniä, ota joka lajille oma keräilyastiansa. Esimerkiksi kirpeistä rouskuista saattaa tarttua makua mietoihin sieniin, kuten kantarelleihin. Poimi sienet juuresta kiertämällä. Puhdista sienet harjalla saman tien: kotiin ei kannata kantaa roskia mukanaan.

 

Metsässä ja muualla luonnossa liikkuminen on mielekästä. Lukuisat tutkimukset kertovat, että luonnon rauhassa verenpaine laskee, sydämen syke alenee, mieli virkistyy ja ihminen elpyy esimerkiksi töistä paremmin.

 

Sienitäyte lätyille (kuva)

noin 1,5 l tuoreita sieniä, esimerkiksi kantarelleja ja suppilovahveroita

voita

50-100 g tuorejuustoa, esimerkiksi kantarellilla maustettua

1 sipuli

valkosipulia maun mukaan

suolaa, mustapippuria

nippu persiljaa

Paista sienet voinokareella rapeiksi pannulla, pieni erä kerrallaan, jotta kosteus haihtuu. Lisää sipuli ja valkosipuli ja anna niiden kuullottua sienten joukossa. Mausta pippurilla ja suolalla. Lisää tuorejuusto ja anna täytteen sekoittua miedolla lämmöllä. Lisää loppuvaiheessa kourallinen tuoretta persiljaa.

 

 

 

Kantarellikeitto

1 sipuli hienonnettuna

4 porkkanaa pieninä paloina

4 perunaa pieninä paloina

200 g tuoreita kantarelleja

voita

1 l  vettä

suolaa

puoli pakettia Koskenlaskija-juustoa

tilliä

2 dl kermaa

Paista sipuli, peruna, porkkana ja kantarellit voissa. Lisää vettä ja suolaa. Kun perunat ja porkkanat ovat lähes kypsiä, lisää Koskenlaskija-juustoa pieninä paloina. Lisää viimeiseksi tilli ja kerma.

 

 

Eskon mainio nuotiohauki

Parikiloinen hauki fileoidaan.

Fileet maustetaan suolalla ja pippurilla ja leivitetään vehnäjauhoilla pussissa.

Fileet paistetaan pannulla runsaassa voissa molemmin puolin kypsäksi. Haukifileet maistuvat uusien perunoiden ja voissa paistettujen kantarellien kanssa.

 

 

Allin ”hirveä”tattipiirakka

Pohja:

2 dl vettä

20 g hiivaa

3 rkl öljyä

0,5 tl suolaa

5 dl vehnäjauhoja

Täyte:

300 g hirvenjauhelihaa tai muuta jauhelihaa

1 hienonnettu sipuli

öljyä

5 dl tuoretta herkkutattia

oreganoa

juustoraastetta

Valmista ensin piirakan pohja. Liuota hiiva veteen, lisää muut aineet.

Anna kohota hetki. Lisää täytteen ainesosat pohjan päälle, ja viimeiseksi juustoraaste.

Paista 20 minuuttia 200-asteisessa uunissa. Tarjoile hyvän mehun kera — metsäiselle piirakalle sopii puolukkamehu tai mustikka-variksenmarjamehu.

 

 

Maailman paras mustikkatorttu

Pohja:

2 kananmunaa

1 dl hienoa sokeria

0,5 dl vehnäjauhoja

0,5 dl perunajauhoja

1 tl leivinjauhetta

0,5 dl sulaa voita

Täyte:

2 dl kermaa

1 dl hienoa sokeria

1 prk rahkaa

1 tl vaniljasokeria

4 liivatelehteä

tuoreita tai pakastettuja mustikoita oman maun mukaan

Kiille:

2 dl vettä tai mustikkamehua (lisäaineetonta)

1 dl hyytelösokeria

Vispaa sokeri ja kananmunat vaahdoksi. Lisää pohjan muut ainesosat seokseen. Voitele torttupohjavuoka ja korppujauhota se. Paista pohjaa uunin alatasolla 175 asteessa 15-20 minuuttia.

Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää sokeri, rahka ja vaniljasokeri. Lisää viimeiseksi liivatteet, jotka olet liottanut kylmässä vedessä ja kiehauttanut pienessä vesitilkassa. Kaada täyte torttupohjan päälle.

Lisää pinnalle tasainen kerros marjoja (noin 300-400 grammaa).

Valmista kiille. Kiehauta hyytelösokeri nesteessä. Anna jäähtyä vähän. Kaada varovaisesti mustikoiden päälle. Hyydytä viileässä.

 

 

Suolaiset piirakat

Pohja:

150 g pehmeää margariinia

4 dl puolikarkeita jauhoja

0,5 dl suolaa

1 dl juustoraastetta

1 dl kylmää vettä

vehnäjauhoja

Täyte:

400 g savuporoa tai savulohta

100 cm purjoa renkaina ja kuullotettuna

1 dl kermaviiliä

6 kananmunaa

1 tl suolaa

2 dl juustoraastetta

1 tl kuivattuja puolukoita

Sekoita rasva, jauhot, suola ja juustoraaste. Lisää vesi.

Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Jaa taikina kahteen osaan.

Ripottele paistovuoan pohjalle vehnäjauhoja. Levitä taikina piirakkavuokaan tasaisesti.

Sekoita täytteen ainekset ja kaada ne pohjan päälle. Paista 200 asteessa noin 45 minuuttia. Tarkista, että täyte on hyytynyt ja pinta saanut väriä. Leikkaa paloiksi jäähtyneenä.

 

 

Stifadoa jäniksestä

Puolikas jänis, noin 1,2 kg,

isoina paloina luineen päivineen

saman verran punasipulia perattuna, yksi hienoksi silputtuna, muut renkaina

3 valkosipulin kynttä

½ dl oliiviöljyä

2 dl sherryä tai punaviiniä

noin 1 kg tuoretta, ylikypsää tomaattia tai noin 500 g tomaattimurskaa

noin 20 g tomaattipyreetä

1 tl neilikkaa

1,5 tl kanelia

1 tl mustapippuria sekä kourallinen laakerilehtiä tai 3-4 tl valmista stifadomaustetta

suolaa

Kuumenna öljy kattilassa, lisää siihen silputtu sipuli käristymään ja muutaman minuutin kuluttua sipulirenkaat sekä valkosipulit. Käristä sekoittaen aina välillä.

Lisää tomaatit ja sekoita nyt useammin, lisää myös pyree ja lasillinen vettä.

Hauduta tätä massaa hiljaisella tulella noin tunnin ajan. Lisää vettä tilkka kerrallaan sitä mukaan kun nestettä haihtuu. Lisää mausteet sekä suola ja käristä liha kuumalla pannulla nopeasti oliiviöljyssä. Nosta lihapalat sipulimassan päälle, lisää viini. Peitä kannella. Hauduta vielä noin kaksi tuntia tai kunnes lihat alkavat irrota luista.

Muista sekoittaa, jotta seos ei tartu pohjaan kiinni. Lisää viiniä tai vettä, vähän kerrallaan. Lisäkkeiksi sopivat paistetut perunat tai vaikkapa paahdetut juurekset.

 

Lähde: Luontoruokaa, Tarinoita horsmasta harjukseen, Terhi Friman & Antti Saraja, Maahenki Oy, 2017.