Helsingin Joulunavaus 23.-24.11.2024

Helsingin Joulunavauskuvia. Kuva: Ants Vahter

 

Helsingin joulunavauksen historia on täynnä lumoavaa tunnelmaa ja valon juhlaa, joka on kietoutunut kaupungin sydämeen jo vuosikymmenten ajan. Tapahtuma laajenee Suomen suurimmaksi Joulunavaukseksi.

Perinteinen jouluparaati uusiutuu kuljetun reitin osalta tuoden näyttävyydessään ja laajuudessaan iloa katselijoiden riemuksi. Lauantaina 23.11.2024 klo 16 Senaatintorilta liikkeelle lähtevä joulukulkue suuntaa Aleksanterinkatua pitkin Mannerheimintielle, josta se kääntyy kohti Narinkkatoria ja sen kaksipäiväistä Joulutivolia.

 

Upea paraati päättyy Narinkkatorille, jossa perheen pienempiä ilahduttaa kaksipäiväinen Joulutivoli maksuttomine tivolilaitteineen. Joulutivoli on avoinna lauantaina 23.11. klo 12–19 ja sunnuntaina 24.11. klo 12–18.

Keskuskatu muuntuu Hyvän Tahdon Kaduksi, jonka varrelta löytyvät We4Youn, Helsinki Mission, Pelastusarmeijan ja HESYn toiminnalliset hyväntekeväisyyspisteet. Hyvän Tahdon Kadulla on myynnissä mm. käsitöitä ja joulukortteja. Siellä voi ottaa jouluisia kuvia kuvausseinällä, lahjoittaa Joulupataan tai tuoda lelulahjan We4Youn joululahjakeräykseen. Jouluista tunnelmaa alueelle tuo myös lauluyhtye Escapellan esitykset. Hyvän Tahdon Katu on avoinna lauantaina 23.11. klo 12-19.

Tapahtuma-alueiden, Narinkkatorin ja Keskuskadun, jouluisista tunnelmista voi nauttia jo hyvissä ajoin ennen jouluvalojen syttymistä, kuin myös paraatin jälkeen lauantaina 23.11. klo 12-19. Ja Narinkkatorin Joulutivoli on avoinna myös sunnuntaina 24.11. klo 12-18.

 

Joulutivoli Narinkkatorilla 23.-24.11.

Jouluparaatin päätöspisteessä koetaan ensimmäistä kertaa kaksipäiväinen Joulutivoli. Tivolin maksuttomat karuselliajelut perheen pienimpien iloksi tarjoavat Citycenter, Kamppi Helsinki, Helsingin kaupunki sekä Helsinki City Markkinointi ry / Downtown Helsinki.

Paraatin saavuttua Narinkkatorille pormestari Juhana Vartiainen ja Joulupukki avaavat juhlavasti Helsingin ydinkeskustan joulukauden ja sytyttävät Narinkkatorin alueen uudet kausivalot klo 17.

Joulupukki ja tontut ovat tavattavissa lauantaina paraatin jälkeen klo 17.30-19 sekä sunnuntaina klo 12-17 jouluisessa miljöössä Tokmannin rekan luona.

Narinkkatorilla Korvatunturin aputontut keräävät viikonlopun ajan kaupunkilaisten lelulahjoituksia apua tarvitseville lapsiperheille. Kaikki lahjoitetut lelut toimitetaan Hope ryn kautta apua tarvitseville lapsiperheille.

 

Paraatikulkue sytyttää Aleksin valot n. klo 16 alkaen

”Juhlakauteen virittäytyvä Helsingin ydinkeskusta tuo valoa pimeän vuodenajan keskelle ja tarjoaa kaikille joulua odottaville lämmintä tunnelmaa. Itselleni joulukadun avajaisparaatiin osallistuminen on odotettu elämys ja toivon, että asukkaat ja täällä vierailevat saapuvat sankoin joukoin mukaan tapahtumaan. Haluan myös kiittää keskusta-alueen toimijoita tästä perinteikkäästä ja rakastetusta tapahtumasta, jonka kumppanina kaupunki on suurella ilolla”, pormestari Juhana Vartiainen sanoo. 

Paraati lähtee Senaatintorin kupeesta klo 16 ja kulkee Aleksanterinkatua pitkin Mannerheimintielle, josta se suuntaa kohti Narinkkatoria. Paraatin kulkuaika on noin tunti.

Aleksanterinkadun jouluvalot syttyvät asteittain jouluparaatin lähtiessä liikkeelle.

Helsingin joulunavauksen paraatissa nähdään lukuisia iloisia hahmoja, eläimiä sekä tanssiryhmiä: Paraatin kärjessä kulkee pormestari Vartiainen lasten tontturyhmän kera, jonka lisäksi joulun odotetuin vieras Korvatunturilta on odotetusti mukana. Circus Helsingin, Tanssipiste Loisteen, Funky Team Simianin, StepUp-tanssikoulun ryhmät sekä Sambakoulu Imperio de Papagaion ja WeDrum as One -taitavat ryhmät tahdittavat menoa värikkäillä ja menevillä esityksillään paraatin edetessä.

Veikeät koiraryhmät muodostavat jo perinteen paraatiin: Broholmerit, Bassetit, dalmatialaiset ja kultaiset noutajat saapuvat jälleen hurmaamaan yleisöä lähes sadan hännänheiluttajan joukolla, ja toki mukana ovat tutut Sinebrychoffin panimohevoset vaunuineen.

Autoihastelijoiden iloksi museopaloautojen lisäksi paraatissa nähdään Helsingin Sataman katumaasturi Ville Viking kyydissään ja kurvaapa paikalle myös Tokmannin joulunpunainen rekka ihastuttamaan perheen pienimpiä, tulevia rekkakuskeja!

Tapahtumaa on rakentamassa myös iso joukko vapaaehtoisia avustajia kuin myös ratsupoliiseja ja kymmenittäin järjestyksenvalvojia.

 

Aleksanterinkadun jouluvalot syttyvät tänä vuonna 76. kertaa

Aleksanterinkadun lisäksi jouluvalot tuikkivat ydinkeskustassa Keskuskadulla, Mannerheimintiellä ja Kaivokadulla. Kokonaan uutena kausivalaistusalueena nähdään Narinkkatorin ylle asennettavat ”tivolivalot”, jotka tuovat jatkossa iloa kaupunkilaisille talven pimeimmän ajan yli. Helsingin ydinkeskustaa valaisevaa jouluvaloperinnettä on luotsannut Helsingin City Markkinointi ry lähes 30 vuoden ajan.

Aleksanterinkadun jouluvalot syttyvät asteittain jouluparaatin lähtiessä liikkeelle. Yleisömäärä tapahtuman aikana ydinkeskustan alueella ja katujen varsilla on viime vuosina ollut jopa 45 000 henkilöä. Uusi, avarampi paraatireitti tarjoaa mahdollisuuksia kokea paraatin tunnelma laajemmalle määrälle yleisöä.

 

Lähde: Helsinki City Markkinointi 18.11.2024

Viking Line yhdistänyt Helsingin ja Tukholman jo 50 vuotta

Viking Linen liikenne Helsingissä alkoi heinäkuussa 1974, kun Viking 5 suuntasi ensimmäistä kertaa Katajanokan laiturista kohti Tukholman Stadsgårdshamnia. Samalla avautui reitti pääkaupunkien keskustojen välille. Kuvassa Viking Gabriella.

Viking Linen Helsinki–Tukholma-linja käynnistyi keskellä öljykriisiä mutta sai silti lentävän lähdön. Nyt jo 45 miljoonaa matkustajaa palvellut linja on ollut mukana luomassa Suomeen ensin loma- ja sitten elämysteollisuutta. ”Helsingin turismille, elinvoimaisuudelle ja houkuttelevuudelle pääkaupunkien keskustat yhdistävä merireitti on erittäin merkittävä”, pormestari Juhana Vartiainen sanoo.

Viking Linen liikenne Helsingissä alkoi heinäkuussa 1974, kun Viking 5 suuntasi ensimmäistä kertaa Katajanokan laiturista kohti Tukholman Stadsgårdshamnia. Samalla avautui reitti pääkaupunkien keskustojen välille.

”Liikenne keskustasta keskustaan oli kilpailuetumme jo silloin, ja sitä se on edelleen. Helsingin-linjastamme tuli heti ensimmäisinä vuosinaan suuri menestys. Ruotsi oli vielä 1970-luvulla suomalaisille eksoottinen paikka, josta haettiin läntisiä vaikutteita sekä voita ja sokeria. Verovapaata alkoholia, tupakkaa ja makeisia sai ostaa laivojen tax-free-kioskeista. Nykyään linja palvelee ensisijaisesti matkustajia, jotka haluavat nauttia sekä risteilyelämyksestä että aina trendikkäästä Tukholmasta”, Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström kertoo.

Viiden vuosikymmenen aikana Helsingin-linja on palvellut 45 miljoonaa matkustajaa ja ollut näin merkittävä osa Helsingin matkailua. Nykyään noin kolmannes reitin matkustajista on kaupunkiin päiväksi piipahtavia ruotsalaisia. Myös kansainvälisten turistien osuus on jälleen kasvussa, ja hyvien laivayhteyksien tarjoama mahdollisuus kokea myös Tukholma ja Tallinna on Helsingille tärkeä matkailuvaltti. 

”Säännöllinen matkustaja- ja risteilyliikenne Helsingin ja Tukholman välillä on erittäin merkittävä Helsingin turismille, elinvoimaisuudelle ja houkuttelevuudelle. Helsingin ja Tukholman välinen kanssakäyminen vahvistaa myös pääkaupunkien välistä kulttuurista sidettä. Ja moni meistä on reissannut työasioissa Punaisilla laivoilla molempiin suuntiin!” Helsingin pormestari Juhana Vartiainen sanoo.

Öljykriisistä kulutusjuhlan vuosiin

Helsinki–Tukholma-reitin perustamisvuosiin osui suuria yhteiskunnallisia murroksia: siirtolaisuus Ruotsiin oli huippulukemissa 1970-luvun alussa, mutta vuoden 1973 öljykriisi romahdutti sen. 

”Olimme suunnanneet palvelumme 1970-luvun alussa ensisijaisesti Ruotsiin muuttaville perheille, joita kuljetimme edullisesti ja nopeasti lahden toiselle puolelle. Öljykriisi romahdutti massamuuton, ja siirryimme kuljetusteollisuudesta lomateollisuuden aikaan. Kaupungistumisen myötä pääkaupunkiseudulle muuttaneet perheet alkoivat haluta lomillaan Ruotsiin, ja uusi reittimme Helsingistä Tukholmaan vastasi tähän uuteen kysyntään. Seisova pöytä, viihde ja ostokset tulivat osaksi laivamatkaa. Syntyi risteilyn käsite, ja autolauttojen sijaan aloimme puhua risteilijöistä”, Viking Linella 40 vuotta markkinointia johtanut Risto Peltola kertoo.

Suomen talouden ja risteilyjen suosion kasvaessa Viking Line toi 1980-luvun alussa linjalle uuden alusparin Viking Sagan ja Viking Songin. Ne tarjosivat ensimmäistä kertaa hyttipaikan jokaiselle matkustajalle. Jo vuonna 1985 Wärtsilän Pernon telakalla laskettiin vesille linjan seuraava uutuus M/S Mariella, varustamon ensimmäinen todellinen loistoristeilijä. Sen pariksi valmistui seuraavana vuonna sisaralus Olympia.

”Mariellalla ja Olympialla kaikki oli uutta: Oli gourmetravintoloita ja huippuviihdettä. Oli äyriäisiä ja akvaario, josta saattoi valita hummerinsa. Oli paljon teemaviikkoja: Indonesian-viikot, Unkarin-viikot ja Kreikan-viikot, jotka tarjosivat eksotiikkaa vielä varsin vähän matkustaville suomalaisille. Mariellan ensimmäisinä kesäkuukausina matkustajamäärä Helsingin-liikenteessämme kasvoi lähes kolmanneksella”, Johanna Boijer-Svahnström kertoo.

Vielä 1980-luvun lopulla Helsingin-linjalle lanseerattiin niin ikään Pernossa rakennettu Cinderella, joka oli entisestään paranneltu ja isompi versio edeltäjistään. Siitä tuli legendaarinen viihdelaiva, joka keräsi estradilleen tähtiartisteja Paula Koivuniemestä ja Dannystä Toto Cutugnoon ja Ricky Martiniin.

”1990-luvulla siirryimme lomateollisuudesta elämysteollisuuteen, jossa painottuivat viihde ja sosiaalisten kontaktien luominen. Yksin asuvien määrä Suomessa ja Ruotsissa kasvoi jatkuvasti, ja sinkuista tuli Cinderellan viihderisteilyjen tärkein kohderyhmä”, Risto Peltola sanoo.

Suomen lipun alle siirtynyt Cinderella palautti päivittäiset lähdöt

Viimeisin suuri mullistus reitillä koettiin keväällä 2020, kun koronapandemia pysäytti Helsingin ja Tukholman välisen laivaliikenteen tyystin. Ensimmäisenä linjalle palasi Viking Linen Gabriella heinäkuussa 2021 – lähes puolentoista vuoden tauon jälkeen.

Päivittäistä Viking Linen liikenne Helsingin ja Tukholman välillä on ollut jälleen tämän vuoden maaliskuun alusta lähtien, kun 20 vuotta Ruotsissa risteillyt Cinderella siirtyi takaisin Suomen lipun alle ja palasi alkuperäiselle laituripaikalleen Katajanokalle.

”Viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisia, ja oli hienoa saada Cinderella takaisin Helsinkiin juuri reitin 50-vuotisjuhlavuonna. Investoimme aluksen uudistuksiin yhdeksän miljoonaa euroa, ja asiakkaamme ovat ottaneet Cinderellan innostuneesti vastaan. Turun-linjan rinnalla päivittäinen yhteys pääkaupungista pääkaupunkiin on meille edelleen hyvin tärkeä”, Johanna Boijer-Svahnström sanoo. 

Nämä laivat ovat ajaneet Helsinki–Tukholma-reitillä
 

·    Viking 5 1974–1980

·    Viking 6 1974–1980

·    Viking Saga 1980–1986

·    Viking Song 1980–1985

·    Mariella 1985–2020

·    Olympia 1986–1993

·    Cinderella 1989–1994, 2024–

·    Isabella 1994–1995

·    Gabriella 1997–

Lähde: Viking Line Abp 27.6.2024

Silakkamarkkinat starttasi Helsingissä

Stadin Silakkamarkkinat käynnistyy Kauppatorilla perinteiseen tapaan lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina, ja silakkaostoksille ehtii aina seuraavan viikon lauantaihin saakka. Kuva: Kim Öhman/Silakkamarkkinat

 

Stadin Silakkamarkkinoita vietetään Helsingin Kauppatorilla 3.–9. lokakuuta. Silakkatuotteita saapuu myymään 25 kalastajaa eri puolilta Suomea, ja meren antimilla pääsee herkuttelemaan myös Torikortteleiden ravintoloissa. Silakkaraati palkitsee vuoden parhaat tuotteet avajaissunnuntaina 3. lokakuuta.

Stadin Silakkamarkkinat käynnistyy Kauppatorilla perinteiseen tapaan lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina, ja silakkaostoksille ehtii aina seuraavan viikon lauantaihin saakka. Stadin Silakkamarkkinat on Suomen vanhimpia yleisötapahtumia, jota on juhlittu Helsingissä jo vuodesta 1743. 

”Stadin Silakkamarkkinoilla on pitkä historia paitsi kalastuselinkeinon myös terveen Itämeren puolestapuhujana. Silakan kalastaminen auttaa vähentämään Itämeren rehevöitymistä, joten sen syöminen on jo itsessään ekoteko”, sanoo projektipäällikkö Susa Nokelainen Helsingin tapahtumasäätiöstä.

Kalastusalusten lisäksi Kauppatorille ankkuroituvat markkinaviikoksi perinnepurjelaivat Albanus, Olga, Vivan ja Valborg. Pormestari Juhana Vartiainen avaa Silakkamarkkinat Vivanin kannella sunnuntaina 3. lokakuuta klo 10. 

Silakkamarkkinoiden aikana myös Torikortteleiden ravintolat kutsuvat herkuttelemaan teemaan sopivilla annoksilla kuten savusilakkapizzalla tai perinteisillä paistetuilla silakoilla. Lisäksi markkinoille osallistuvan Marthaförbundetin ekologiset kalareseptit tarjoilevat inspiraatiota kotikeittiöihin.

Silakkaraati palkitsee vuoden parhaat tuotteet avajaissuunnuntaina

Ruoka-alan ammattilaisista ja vannoutuneista silakkaruokien ystävistä koostuva Silakkaraati kokoontuu jälleen markkinoiden avajaispäivänä valitsemaan parhaat tuotteet kahdessa kategoriassa: vuoden silakkayllätys ja vuoden maustekala. Voittajat julkistetaan sunnuntaina 3. lokakuuta klo 16.

Raadissa markkinoiden antimia arvioivat Marthaförbundetin puheenjohtaja Andrea Hasselblatt, somevaikuttaja Enni Koistinen, Helsingin kaupungin kalatalousasiantuntijana ja kalastuspäällikkönä toiminut Jukka Linder, ruokatoimittaja ja -valokuvaaja Mari Moilanen, ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä, Helsinki Distilling Companyn toimitusjohtaja Mikko Mykkänen, Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen sekä toimittaja Bitte Westerlund.

Vuoden 2021 Silakkamarkkinat ovat avoinna Kauppatorilla sunnuntaista lauantaihin 3.–9.10.2021. Myyntiaika on sunnuntaista perjantaihin klo 9–19 ja lauantaina klo 9–16.

Silakkamarkkinat kertoi asiasta tiedotteessaan 27.9.2021.