Tekstit

Näytetään tunnisteella taide merkityt tekstit.

Tove Janssonin taide loistaa HAMissa

Kuva
Tove Jansson: Lintu sininen, 1953. © Tove Janssonin kuolinpesä. Kuva: HAM / Maija Toivanen.   HAMissa avautuva suurnäyttely johdattaa Tove Janssonin luomaan paratiisiin. Näyttely esittelee Janssonin julkisiin tiloihin toteuttamia tilaustöitä, joissa taiteilijan päämääränä oli tuottaa ympärilleen kauneutta ja elämäniloa sekä tarjota aineksia keskusteluun ja tarinoiden maailmaan. Muumi 80 -juhlavuotta juhlistava näyttely Tove Jansson – Paratiisi on avoinna HAM Helsingin taidemuseossa 25.10.2024–6.4.2025.   Tove Jansson – Paratiisi esittelee Tove Janssonin (1914–2001) julkisia teoksia ensi kertaa näyttelyksi koottuna. Kahteen kerrokseen levittäytyvä kokonaisuus täyttää puolet HAMin näyttelytiloista ja tuo esille yli 180 teosta ja esinettä, mukaan lukien ennennäkemättömiä luonnoksia. Näyttely keskittyy Janssonin julkisiin tiloihin 1940- ja 1950-luvuilla toteuttamiin tilaustöihin. Se esittelee taiteilijan vähemmän tunnetun seinämaalaustuot

Libanon - lomaparatiisista taistelukentäksi

Kuva
Kappeli Etelä-Libanonissa. Piirros: Hannu Paronen   Libanon on jälleen otsikoissa, kun Gazasta alkanut sotiminen on levinnyt Libanoniin. Historia toistaa itseään. Libanonin kansallinen turvallisuusjärjestelmä on heikko, joten maa on jo kymmenien vuosien ajan ollut ulkomaiden rahoittamien uskonnollisten sotajoukkojen temmellyskenttä.   Maassa riehui verinen sisällissota 1975-1990. Lisäksi islamistiset joukkiot ovat raketti- ja terrori-iskuillaan provosoineet Israelin vastahyökkäyksiin. Kärsijöitä ovat siviilit Israelissa ja Etelä-Libanonissa. Yksi syy Libanonin heikkouteen on sen uskonnollinen repaleisuus, kun maassa asuu limittäin kristittyjä ja muslimien eri suuntauksia. Etelä-Libanonissa pitkään toimineet YK:n Unifil-kriisinhallintajoukot pystyvät vain rajallisesti rauhoittamaan tilannetta. YK:n auktoriteettia alueella nakertavat epäilyt korruptiosta ja puolueellisuudesta. Kriisinhallintajoukoilla on kuitenkin merkitystä siviiliväestön

Venetsian renessanssimestarin taidetta Sinebrychoffilla

Kuva
Jacopo Bassano (n. 1515–1592): Nukkuva paimen, n. 1568. Szépművészeti Múzeum | Museum of Fine Arts, Budapest. Szépművészeti Múzeum/ Museum of Fine Arts, Budapest, 2023.   Jacopo Bassano – Venetsian renessanssimestari 12.9.2024–12.1.2025 Sinebrychoffin taidemuseo Sinebrychoffin taidemuseossa on esillä italialaisen renessanssimestarin taidetta 1500-luvulta. Museon tuottama Jacopo Bassanon (n. 1515–1592) monografinen näyttely esittelee taiteilijan teoksia ensimmäistä kertaa Euroopassa Italian ulkopuolella. Jacopo Bassano kuuluu Venetsian renessanssin merkittävimpiin edustajiin yhdessä suurten aikalaistensa Tizianin , Jacopo Tintoretton ja Paolo Veronesen kanssa, vaikkakaan hän ei ole suuren yleisön keskuudessa yhtä tunnettu. ”Esittelemme tämän omaperäisen mestarin nimenomaan sellaisten teosten kautta, jotka tekivät hänestä suositun omana aikanaan. Aikalaiskriitikot ylistivät hänen töitään ja teoksilla oli markkinoilla kova kysyntä”, mus

Taiteiden yö käynnistää Helsingin juhlaviikot

Kuva
Taiteiden yön yleisöä elokuussa 2023 . Kuva: Petri Anttila   Sadat maksuttomat taidetapahtumat juhlistavat 35 vuotiasta Taiteiden yötä torstaina 15. e lokuuta 2024 . Helsingin juhlaviikot käynnistävän Taiteiden yön kärkitapahtumina koetaan Lauri Porran 130 bassoääntä Senaatintorille kokoava BASSO- teos sekä Kevin Aboschin AI Helsinki -valokuvanäyttelyn avajaiset Esplanadin puistossa . Juhlaviikkoja vietetään 1. syyskuuta asti, ja sen taiteellisena johtajana toimii tänä vuonna viimeistä kertaa Marko Ahtisaari.   Yli sadan bassoäänen kokoontuminen Senaatintorilla kutsuu kaupunkilaiset kokemaan Taiteiden yön juhlavuoden ja Helsingin juhlaviikkojen, Pohjoismaiden suurimman monitaidefestivaalin, käynnistymisen juhlaa. Säveltäjä ja bassovirtuoosi Lauri Porran BASSO on Juhlaviikkojen tilausteos, johon on kutsuttu mukaan maamme matalan äänialan taitajat: mukana on bassolaulajien kuoro, puhaltajien matalataajuuksinen rivistö sekä sähköbasistien