Sauna, Joulupukki ja revontulet korostuvat nettihauissa

Sauna, Joulupukki ja revontulet korostuvat Suomen matkailua koskevissa Google-hauissa Kuva: Visit Finland / Jussi Hellstén

 

Eniten Suomi-aiheisia matkailuhakuja netissä tekivät saksalaiset, japanilaiset ja yhdysvaltalaiset vuonna 2023. Suomesta kiinnostuneet hakivat tietoa mm. saunasta, eri kaupungeista, matkailusta yleensä, Joulupukista ja revontulista. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi jää kuitenkin viimeiseksi matkailuaiheisten nettihakujen määrässä.

 

Kahden eniten hakuja tehneen maan, Saksan ja Japanin välillä oli niin ajallisia kuin teemallisia eroja. Saksalaiset tekevät hakuja eniten tammi-maaliskuussa, kun japanilaiset puolestaan hakevat Suomea eniten huhti-joulukuussa. Molempien hauissa näkyy Suomen vahvuudet kuten sauna, revontulet ja Joulupukki, mutta eroavaisuuksiakin on.

– Saksalaiset hakevat Suomesta eniten lomapaketteja ja suosituimmissa hakusanoissa esiintyvät myös leirintäalueet, hiihtäminen, lasikattoiset majoitukset ja lauttayhteydet. Japanilaisten hauissa korostuvat puolestaan kulttuuriin liittyvät teemat kuten ruokamatkailu, joulumarkkinat, kahvilat sekä keskiyön aurinko, Visit Finlandin projektikoordinaattori Irene Ruuskanen kertoo.

Vaikka hakutilaston kärjessä on tuttu Saksa, kasvavat nettihaut nopeimmin kaukaisemmilla markkinoilla. Japanilaisten haut ovat kasvaneet viime vuodesta 27,7 % ja yhdysvaltalaisten 19,9 %. Vielä suurempaa kasvu on prosentuaalisesti Intiassa 29,7 %, Australiassa 38,5 %, Kiinassa 38 % ja Etelä-Koreassa 36,3 %.

– Kasvu nettihauissa kertoo matkailun kiinnostuksen kasvusta ja kaukaisempien markkinoiden matkailun elpymisestä.

 

Pohjoismaisessa vertailussa Suomi joukon hännänhuippuna

Pohjoismaisessa vertailussa Suomi pitää tilastojen perää – Suomea haetaan netissä vähemmän kuin muita Pohjoismaita. Suomea koskevat nettihaut kasvavat kuitenkin kaksi kertaa nopeammin kuin suorat kilpailijansa. Jokaisella Pohjoismaalla erottuu myös omat vahvuudet haetuimpien sanojen joukossa.

– Suomen muista Pohjoismaista erottavia vahvuustekijöitä hakusanojen perusteella ovat saunat, Joulupukki ja järvet.

Suomea haetaan eniten talvikuukausina, mutta kuluneena vuotena Suomi kiinnosti myös keväällä ja kesällä. Huhti-syyskuun haut kasvoivat 11,7 %, mikä kertoo kiinnostuksen jakautumisesta tasaisemmin ympärivuotisesti.

Nettihakutilastot perustuvat Visit Finlandin Bloom Consultingilta tilaamaan Digital Demand 2023 -tutkimukseen.

 

Lähde: Business Finland 23.4.2024

Kakslauttasen Arctic Resort on taiteen tyyssija

Essi Korvan Ruskalehdet

 

Harvassa resortissa on niin paljon laatutaidetta kuin Kasklauttasen Arctic Resortissa Pohjois-Lapissa. Sitä on suorastaan ruhtinaallisesti; yleisissä tiloissa, kelomökkien seinissä, ravintoloissa ja tietenkin taiteelle pyhitetyssä tilavassa galleriassa. Nerokasta on, että matka planetaarioon on myös taidekiertokävely.

Kakslauttasen maailman suurin yksityinen planetaariorakennus ravintoloineen ja taidegallerioineen sekä Iglutorneineen on näyttävä monumentti. Pilkittyä jäällä olevaa ahventa muistuttava kaareva lasiseinäinen ravintola on osa 4 700 neliöistä rakennuskompleksia.

Ravintolarakennus on itsessään taideteos – taiderakentamista parhaimmillaan. Kaikki alueen rakennukset on suunnitellut henkilökohtaisesti omistaja Jussi Eiramo.

Kakslauttasen residenssialueella taide ei rajoitu vain sisätiloihin, sillä ulkona on esillä toistasataa työtä.

Planetaariorakennuksen ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on taiteelle tilaa 200 neliötä, yhteensä 400 neliötä.

Rakennuksen ensimmäisen kerroksen näyttelytilassa on Risto Immosen muistonäyttely pääsiäiseen 2023 asti. Se avautuu upeasti portaikon keskellä olevan suuren ”Neidon korento” -teoksen takaa. Esillä on hänen teoksiaan uran alkumetreiltä aivan viimeisiin hetkiin asti.

Immonen oli arvostettu pitkän linjan kuvanveistäjä ja taideseppä. Hän taisi raudan ja teräksen, mutta myös puun ja jopa lumen sekä jään. Hänellä oli ainutlaatuinen muotokielen taju. Eläessään Immonen asui ja työskenteli Muurolassa. Hän oli Kakslauttasen Arctic Week -veistosviikkojen kuraattori ja johtaja. Immosen töitä on laajalti koti-ja ulkomailla. Hän oli Kakslauttasen omistajan Jussi Eiramon hyvä ystävä.

Maanalaiset revontulet

Planetaario ja Art Gallery on suunniteltu nerokkaasti. Henkilöt, jotka matkaavat planetaarioon katsomaan Revontulista kertovaa tiededokumenttia, ”joutuvat” sukeltamaan taide-elämyksiin, sillä teosten näkemiseltä ei voi välttyä.

Planetaarioon astelevat sukeltavat ensi töikseen punamattoiseen pitkään käytävään, jonka tarkoitus on kunnioittaa tulijaa ja luoda tunnelma arvovieraana olemisesta.

Kun punaisesta käytävästä putkahtaa ulos aulaan, kulkija huomaakin olevansa yllättäen taideteoksen sisällä. Kyseessä on Kirsi Kaulasen ruostumattomasta teräksestä valmistettu teos ”Maanalaiset revontulet”. Teos kuvaa uhanalaisten kasvien juuria Lapissa. Katossa olevista taideteoksen teräsosista heijastuvat varjot lattialla. Näiden kahden elementin välissä planetaarioon menijä vaeltaa. Teos on häkellyttävän vaikuttava.

Neidon korento

Matkalla kohti planetaariota on taidetta lähes kaikissa paikoissa mihin silmä osuus.

Myöskään taiteilijapariskunnan Pekka ja Teija Isorättyän monimetrien ”Neidon korento” suihkulähteineen, tuskin jättää ketään ilman taidekokemusta.

Essi Korvan puiset ”Ruskalehdet” myös puhuttelevat. Ne koristavat yläkerran baarin takaseinää. Tilassa sijaitsee myös talon oma panimo ja tislaamo eli pontikkatehdas. Korva on erityisesti tunnettu naisfiguureistaan, joilla on silmät, joita tuskin kukaan pystyy tuijottamaan pitkään. Naiset usein miten esiintyvät Korvan teoksissa paljain rinnoin.

Samassa panimoravintolan tilassa on Marja ja Kari Alakosken tekemä ja Teija ja Pekka Isorättyän suunnittelema Suomen suurin lasiteos, joka on itse asiassa lasiseinä. Se jakaa ravintolan ja kabinetin. Se painaa peräti 5 500 kiloa, siinä on peräti 642 erikokoista ja -väristä lasiosaa.

Samoissa ravintolatiloissa on Kirsi Kaulasen ”Koronapallovalaisimet”. Korona-aikana taiteilijalle syntyi idea valaisimista, jotka näyttävät koronavirukselta.

Isorättyän pariskunta on tunnettu näyttävistä töistään. Sellainen on kookas ”Lautta” ravintolasalin sinisellä seinällä. Se on tehty sata vuotta vanhoista sahausjätteistä, jotka taiteilijapariskunta on omin käsin nostanut merestä Tornion edustalla olevasta saaren rannasta, jossa oli yksi Suomen suurimmista sahoista.

Runsauden kirjo

Yläkerran planetaarioaulassa on sodankyläläisen Sulo Nordbergin männystä repäisytekniikalla tehty kolmiosainen puureliefi. Vasemmalla puolella on ”Kultaoja ruska-aikana”, keskellä ”Keskiyön aurinko”, jonka alaosassa on Saariselän tunturien silhuettejä ja oikealla ”Vuomaselän kuusikot maaliskuussa”.

Norbergin isokokoinen ”Kultaoja”-teos muistuttaa, että Kakslauttasen Kultaojasta on kaivettu kultaa jo yli 150 vuotta. Tsaari Nikolai ll antoi maaliskuussa 1868 kullankaivuusta käskyn. Hän lähetti retkikunnan Suomen Lappiin, jota johti vuori-insinööri Conrad Lihrin retkikunta. Kultaa löytyi muun muassa Kultaojasta, jossa vielä tänä päivänikin muinaiset patorakennelmat ovat nähtävissä.

Legenda kertoo, että Kultaojan kultalöytöihin perustuu Kakslauttasen talous, uskoo ken haluaa.

Myös Irene Kangasniemen ”Lapin valtias” tuo tuulahduksen Lapin villistä luonnosta, koska teos on tehty kotkan sulista.

Helena Törmälä, tunnettu ikonimaalari Kouvolasta, esittäytyy kahdella suurella naivistisella työllä: Kakslauttasen ”Itäkylä” ja ”Länsikylä”.

Kaksi valokuvaajaa

Kakslauttasen taidekirjo on varsin laaja veistoksista relieffeihin ja tilateoksista valokuviin. Kevään Art Galleryn näyttelyssä esittäytyy peräti kaksi valokuvaaja. Siellä on ivalolaisen valokuvaajan Pertti Turusen töitä. Hän on valokuvannut vuosikymmenten ajan Lapin luontoa eri kanteilta katsottuna, myös ilmasta. Turunen on erikoitunut Tenojoen kuohuihin ja revontuliin.

Toisen valokuvaajan, Soile Suvannon sielun maisema on pohjoinen luonto. Hänen kuviaan on muun muassa Oulunjokivarresta, Hailuodosta ja Kilpisjärveltä. Suvanto on ansioitunut kuvaaja, jonka töitä on ollut esillä esimerkiksi Valokuvataiteen museossa, Oulun taidemuseossa ja MABN-galleriassa.

Saapumisohje: 10 km Saariselästä etelään, oikealla puolella, (etelästä tullessa vasemmalle) on kyltti Kultaojantie ja West Village.

www.kakslauttanen.fi

Planetaarion, Arctic Galleryn ja Design Shopin aukioloajat 9.4.2023 asti: ma-la klo 12.00-17.00. 
Revontulidokumentti pyörii ma-la klo 15.00. Kesto 30 min.
Plantaaeio on ryhmille avoinna tilauksesta, edellä mainittujen aikojen lisäksi.
Huhtikuussa ryhmille aukiolo sopimuksen mukaan.

Elokuva maksaa 36 euroa.
Lapsilta 19 euroa.

Kakslauttanen Arctic Resort Oy on laadukas kansainvälinen resort Sodankylän Saariselällä, Kakslauttasen kylässä. Kakslauttanen sijaitsee jäämerentien eli nelostien varressa. Nordkappiin on matkaa 450 km ja Napapiirille 250 km, Ivalon lentokenttä on vain 40 km:n päässä.

Yrittäjä Jussi Eiramo perusti 12 asiapaikkaisen kelohonkaisen tienvarsikahvilan vuonna 1975.

Ensimmäinen lasi-iglu rakennettiin vuonna 2001 revontulien katseluun. Nyt alueella on lasi-iglujen ohella kelomökkejä ja kelomökkien sekä lasi-iglun yhdistelmiä, ravintola, taidegalleria, iglutorni ja planetaario. Aktiviteetteja on tarjolla runsaasti jokaiselle vuoden ajalle.

Laaja 500 hehtaarin resortalue koostuu East Villagen ja West Villagen alueista. Kakslauttanen Arctic Resortissa on myös Joulupukin ympärivuotinen koti suurine juhlataloineen ja maailman suurin savusauna. Resortissa on paljon edustamiseen soveltuvia tiloja.

Lähde: Kakslauttanen Arctic Resort 2.3.2023

 

Maanalaiset revontulet

Kakslauttasen Panimo

Lasiseinä

Sulo Nordbergin mäntyinen puureliefi

 

Enontekiö kuvasi kaamoksen videolle

Tämän kaamoksen kamera kuvasi maisemaa Hetan kirkon kellotapulista. Kuvassa näkyvät kyläkaupan kulma, jään peittämä Ounasjärvi ja taustalla Ounastunturi.

 

Kaamoskameran kuvaama timelapse koostevideo kestää 1min 30sek, kaamos kesti kuukauden. Videolla pääosassa on kuu, ohitse kiitävät kaamostaivaan pilvet ja välillä maisemassa tanssahtelevat revontulet. Kaamos kestää Enontekiön Hetassa 6.12.-6.1. Kaamoskamera kuvaa maisemaa kuitenkin pidempään, marraskuulta tammikuun puoliväliin, jolloin videolle tallentuu auringon nousujen madaltuminen ja uudelleen alkaminen.

Kaamos 2022-2023 timelapsevideo:
https://enontekio.fi/kunta-ja-hallinto/tutustu-enontekioon/kaamoskamera-polarnightlive/

Enontekiön kunta kertoi asiasta tiedotteessaan 12.1.2023.

Ruka-Kuusamoon ja Kittilään lentoja Rotterdamista

Alankomaiden vieraita Lapin lomalle houkuttelevat mukava lumitekeminen, revontulet ja laskettelu.

 

Kansainvälinen matkanjärjestäjä TUI avaa uuden tilauslentosarjan Rotterdamista Ruka-Kuusamoon ja Kittilään tammikuussa 2023. Lennot toteutetaan kolmiolentona ja yhteys on ensimmäinen suora lentoyhteys Rotterdamin ja Pohjois-Suomen välillä. Alankomaiden vieraita Lapin lomalle houkuttelevat mukava lumitekeminen, revontulet ja laskettelu.

”Olemme operoineet menestyksekkäästi Kittilän (Levi) ja Ivalon sarjoja ja näimme nyt mahdollisuuden laajentaa Suomen tuotantoa myös Ruka-Kuusamoon sekä tarjota ensimmäisenä yhteyden Rotterdamista." iloitsee TUI:n hollantilainen myyntipäällikkö Koen Klomberg. Hän jatkaa Lapin olevan uniikki bucket-list kohde, joka on vain lyhyen lentomatkan päässä Hollannista. Elämyksiä kuten hysky- ja poroajelut, moottorikelkkailu, pilkkiminen ja tietenkin revontulet eivät ole yhtä yhtä helposti koettavissa muualla maailmassa!

Ruka-Kuusamon Matkailu kertoi asiasta tiedotteessaan 2.1.2023.

Lapin kohteet vetävät nyt ruskaturisteja

Ruska alkoi tänä vuonna hieman normaalia myöhemmin ja se jatkuu aina lokakuulle, kunnes puut pudottavat lehtensä.

 

Lapin luonnon väriloisto on nyt komeimmillaan, sillä valon väheneminen ja lämpötilojen lasku ovat käynnistäneet ruskan. Ruska alkoi tänä vuonna hieman normaalia myöhemmin ja se jatkuu aina lokakuulle, kunnes puut pudottavat lehtensä. Lapland Hotelsin Lapin kohteissa turistien määrä on tänä vuonna tippunut korona-ajan huippulukemista, mutta matkailijat käyttävät nyt selvästi edellisiä vuosia enemmän rahaa ravintoloissa.

 

Ruska kiinnostaa erityisesti suomalaisia matkailijoita. Lapland Hotelsin Levin ja Ylläksen aluejohtaja Tommy Sippo kertoo, että ryhmiä on saapunut Länsi-Lappiin nyt runsaasti.
– On ollut todella ilahduttavaa huomata, että ruskaryhmät ovat tehneet paluun koronavuosien jälkeen. Ikäryhmänä nousee esiin hieman varttuneemmat matkailijat, jotka ovat perinteisestikin olleet ahkeria Lapin kävijöitä ruska-aikaan.

Itä-Lapissa ruskaturisteja on liikkeellä selvästi viime vuotta vähemmän.
– Voidaan sanoa, että kävijämäärät ovat palautuneet niin sanotusti normaalille tasolle, Lapland Hotelsin Luoston ja Saariselän aluejohtaja Pekka Kuusisto arvioi.

 

Paras aika revontulien bongaamiseen

 

Värikkäässä luonnossa liikkuminen on ruska-ajan suosituin aktiviteetti, ja turistit suuntaavat kansallispuistoihin ja tuntureihin. Harva Etelä-Suomessa tietää, että ruska-aika on myös otollinen hetki revontulien bongaamiseen, jotka näkyvät syksyllä jopa kirkkaammin kuin talvella.
– Lapin luonto antaa nyt parastaan ja jokaiselle löytyy mukavaa tekemistä. Valittavana on esimerkiksi monen tasoisia patikkareittejä, aina ei tarvitse lähteä sille kaikkein vaativimmalle huiputukselle, Tommy Sippo muistuttaa.

Reippailun jälkeen matkailijoita kiinnostaa taas myös ravintolaelämä. Iltaisin monet lähtevät ruokailemaan hotellin ravintolaan ja sen jälkeen viihdytään tanssilattialla.
– Ravintolassa käytetään nyt rahaa koronaa edeltävään tapaan. Panostammekin ruskaviikoilla erityisesti viihteeseen ja meillä esiintyy hotelleissa huippuluokan artisteja.

 

Lapissa on syyslomalaisille tilaa

 

Ruska-ajan jälkeen Lapissa käännetään katseet syyslomaviikkoihin ja lähestyvään talveen. Syyslomaviikoilla 41–43 on Lapin majoituskohteissa vielä hyvin tilaa.
– Lapland Hotelsin nettisivuilta saa tietoa siitä, mitkä Lapin kohteistamme ovat auki syyslomien aikana. Silloin täällä pohjoisessa on myös melko todennäköisesti jo lunta maassa, Sippo vinkkaa.

Monien odottama lasku- ja hiihtokausi alkaa Levillä tänä vuonna 7.10., jolloin ensimmäiset rinteet ja ladut avataan tykki- ja varastolumen turvin innokkaimmille harrastajille.

 

Lapland Hotels kertoi asiasta tiedotteessaan 14.9.2022.

Irlanti on vaellusreittejä, jylhää luontoa ja surffipaikkoja

Irlannista ei tule ehkä ensimmäisenä mieleen surffaaminen, mutta luonnonkauniilla saarella on tarjota myös useita hyviä surffipaikkoja kuten Bundoranin rannat, jossa tämä kuva on otettu.

 

Monipuolinen Irlanti tarjoaa matkailijalle rannikon vaellusreittejä, surffipaikkoja ja jopa revontulielämyksiä.

 

Vaellusreittejä rannikolla

 

Vaellus Irlannin rannikolla tarjoaa sekä vaikuttavia kalliomaisemia että kauniita merinäköaloja. Vaellusreittejä löytyy monipuolisesti eri puolilta maata.

 

Yksi suosituimmista on Pohjois-Irlannin Gobbins Cliff Path, joka kulkee kallioseinämien juurella. Reitin perusti eräs irlantilainen insinööri vuonna 1902, ja se avattiin uudelleen vuonna 2015. Reitti kulkee useiden luolien kautta, ja jos hyvin käy, kulkiessa saattaa nähdä lunneja. Viiden kilometrin pituisen reitin kesto on noin 2,5 tuntia maaston epätasaisuuden vuoksi.

 

Puolen tunnin junamatkan päässä Dublinista löytyy Howth Cliff Path. Tämä kuusi kilometriä pitkä reitti alkaa Howthin kalastajakylästä, jonka historia ulottuu viikinkiajalle. Vaativuustasoltaan helppo reitti kulkee kallioiden, mäkien ja peltojen lomassa, ja tuleepa vastaan myös kaunis majakka. Howthissa on lisäksi useita hyviä kalaravintoloita.

 

Lyhyen lauttamatkan päässä Länsi-Irlannin Connemarasta löytyy Inishbofinin saari. Suuri osa siitä on suojelualuetta, joten se on upea vaelluskohde. Hieno viiden kilometrin vaellusreitti on vaativuustasoltaan helppo, ja näkymät Atlantille ovat upeita.

 

Revontulia ja pimeässä hohtavaa merivettä

 

Irlanti tunnetaan kauniista luonnostaan ja mukavista kaupungeistaan. Maalla on kuitenkin tarjota myös vähemmän tunnettuja mutta maagisia luontoelämyksiä.

Irlannin pohjoisimmassa paikassa Inishowenin niemimaalla voi kokea iloisen yllätyksen: valosaasteelta suojassa oleva taivas saattaa nimittäin täyttyä vihreän ja vaaleanpunaisen sävyissä loistavista revontulista.

 

Wild Atlantic Way -rantareitin varrella Kerryssä ja Corkissa voi ihailla paitsi upeita kallioita ja kullankeltaisia rantoja myös bioluminesoivia planktonyhteiskuntia, jotka saavat meren hohtamaan tähtitaivaan alla. Corkissa ilmiötä pääsee ihmettelemään jopa aivan lähietäisyydeltä yöllisellä melontaretkellä.

 

Vähemmän tunnetut kaunottaret

 

Irlannin vähemmän tunnetuista paikoista ja nähtävyyksistä kiinnostuneiden kannattaa sisällyttää matkasuunnitelmaan käynti Cloughoughter Castlen rauniolinnassa. Tämä pyöreä linna on rakennettu pienelle saarelle keskelle Lough Oughterin järveä. Alue on osa Unescon kansainvälistä Marble Arch Caves -geopuistoa, se ja sijaitsee vehmaan Killykeen Forest Parkin kupeessa. Järvelle järjestetään myös veneretkiä, joihin sisältyy vierailu linnassa.

 

Tutustumisen arvoisia ovat myös valtavat Antrimin laaksot (Glens of Antrim), jotka koostuvat jäätiköiden aikanaan synnyttämästä yhdeksästä omaleimaisesta laaksosta (glen). Glenariff-laaksoa nimitetään myös laaksojen kuningattareksi kiitos luonnonkauniin Glenariff Forest Parkin. Puistossa voi vaeltaa jokimaisemissa ja ihailla useita vesiputouksia. Vähän matkan päästä löytyy myös 1200-luvulla rakennettu Red Bay Castle. Cushendunin rannikkokylässä voi juoda "pintin" Mary McBride'sissa, joka on yksi Irlannin pienimmistä pubeista. Sitä ennen voi tutustua 400 miljoonaa vuotta vanhoihin luoliin, jotka lienevät tuttuja Game ofThrones -sarjan faneille.

 

Surffaajien Irlanti

 

Irlannista ei tule ehkä ensimmäisenä mieleen surffaaminen, mutta luonnonkauniilla saarella on tarjota myös useita hyviä surffipaikkoja. Esimerkkinä on Donegalin kreivikunnassa sijaitseva Irlannin surffipääkaupunki Bundoran, jonka National Geographic lehti on valinnut yhdeksi maailman 20 parhaasta surffipaikasta. Bundoranin surffikoulu Bundoran Surf Co. tarjoaa kursseja kaikenikäisille ja -tasoisille surffaajille. Suurimmat aallot löytyvät Sligon Mullaghmore Headistä, joka onkin ammattilaissurffaajien suosiossa. Rannalta käsin voi yleensä seurata, miten lajin taiturit heittäytyvät aaltojen vietäväksi. Jos surffielämyksiin haluaa yhdistää kulttuuria, kulinarismia tai vaellusta, siihen on tarjolla kosolti mahdollisuuksia koko Wild Atlantic Wayn varrella.

 

Parhaat uimapaikat   Irlanti tarjoaa luonnonvesiä rakastaville paljon vaihtoehtoja niin kesä- kuin talviaikaankin. Esimerkkinä ovat Antrimin kreivikunnassa sijaitsevan Ballintoy Harbour -kylän uskomattoman kirkkaat vedet. Game of Thrones -fanit tunnistanevat kylän, koska se oli sarjan Rautasaarten kuvauspaikka. Carlingford Loughin jääkylmästä vuonosta avautuu upeat näkymät Mournevuoristoon, jonka sanotaan toimineen C. S. Lewisin Narnian inspiraationa. Itä-Irlannin Mountshannonissa taas voi uida Irlannin suurimpiin kuuluvassa järvessä Lough Dergissä.   Asiasta kertoi Irlannin matkailutoimisto Tourism Ireland tiedotteessaan 2.3.2021.

 

 

Suosittua Game of Thrones -sarjaa on kuvattu näissä maisemissa.

Irlannin pohjoisimmassa paikassa Inishowenin niemimaalla voi kokea iloisen yllätyksen: valosaasteelta suojassa oleva taivas saattaa nimittäin täyttyä vihreän ja vaaleanpunaisen sävyissä loistavista revontulista.