Senioripäivä Museo Milavidassa 5.3.

Muodin huipulla -näyttely on esillä Milavidassa vielä 16.3. saakka. Senioripäivänä ke 5.3. siihen pääsee tutustumaan myös draamaopastuksella. Kuva: Saarni Säilynoja/Vapriikin kuva-arkisto

 

Eläkeläisten pääsymaksu on keskiviikkona 5.3. vain 2 € Museo Milavidassa Näsilinnassa Tampereella. Teemana päivälle on muoti, sillä Milavidan Muodin huipulla -näyttely on esillä vielä 16.3. saakka. Klo 11.30 ja 13 voi osallistua Senioripäivän teemaopastukselle, Hovista Catwalkille.

Muotisuunnittelijat ovat kautta aikain olleet suuria persoonia. Muodin maailmaan kuuluu draamaa, rajuja mielipiteitä ja traagisia käänteitä – vihaa, rakkautta ja raivoa. Muodin huipulla -näyttelyssä kuulet aikakausien kuumimmat juorut draamaoppaan johdolla.

Muodin huipulla -näyttely esittelee muodin yltäkylläistä ja häikäisevää tarinaa 1770-luvulta 2010-luvulle. Vanhimmat luomukset ovat silmää hiveleviä mestariteoksia, mutta 1900-luvun kuluessa suunnittelijoiden luovuus pääsee toden teolla valloilleen. Näyttelyn 30 muotipukua edustavat lukuisia tunnettuja eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia muotitaloja. Näyttelyyn voi tutustua vielä 16.3. saakka, sen jälkeen Museo Milavida sulkeutuu näyttelyvaihdon ajaksi. Uusi näyttely, Bravissimo! -Pukuloistoa Rooman oopperasta, avautuu 26.4.

Lähde: Museo Milavida 26.2.2025

Tampereen Milavidassa näyttely muodista

Muun muassa tämä upea Jean-Paul Gaultierin puku on nähtävillä Muodin huipulla -näyttelyssä. Kuva: Fashion Museum in Riga

 

Museo Milavidassa Tampereella on nähtävillä 13.4.2024 alkaen huippumuotia. Muodin huipulla -näyttely esittelee muodin loisteliasta ja värikästä historiaa 1770-luvulta 2010-luvulle. Mukana on kuuluisien suunnittelijoiden pukuja, esillä on mm. Jean Paul Gaultieria, Versacea ja Balengiacaa. 

 

Ylellinen muoti

 

Näyttelyssä muodin vanhinta kerrostumaa edustaa ranskalainen naisen hovipuku 1770-luvulta. Pöyhkeilevät, runsaasti koristellut puvut korostivat kuninkaallisen hovin mahtia. Vaatteiden mukavuudella ja käytännöllisyydellä ei ollut merkitystä. Ranska oli muodin edelläkävijä, josta tyylit levisivät muualle Eurooppaan.

Pariisi vahvisti rooliaan muodin pääkaupunkina 1800-luvun puolivälissä, jolloin suunnittelijalähtöisen huippumuodin katsotaan syntyneen. Aiemmin asiakas saneli pukunsa tyylin, mutta nyt asetelma muuttui. Haute couturen isänä pidetty Charles Frederick Worth oli ensimmäinen, joka suunnitteli puvut, valitsi kankaat ja koristeet itse, eikä enää jättänyt valintaa asiakkailleen.

 

Suunnittelijoiden aikakausi

 

Muodin huipulla -näyttelyn vanhimmat puvut ovat silmää hiveleviä mestariteoksia, mutta 1900-luvun kuluessa suunnittelijoiden luovuus pääsee toden teolla valloilleen.

- Näyttely esittelee lukuisten tunnettujen eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten muotitalojen luomuksia. Esillä on 30 pukua, jotka lähes kaikki ovat eri suunnittelijan käsiala, kertoo tutkija Katri Pyysalo.

Vanhimmat nimeltä tunnetut suunnittelijat näyttelyssä ovat 1900-luvun alusta.

Muotimaailman ensimmäisiä supertähtiä oli Paul Poiret, joka halusi vapauttaa naiset korsetin tyranniasta.

- Hänen mielestään muotisuunnittelijan tuli olla itsevaltias ja suunnannäyttäjä, Pyysalo kertoo.

Menneen ajan muotimaailmaa näyttelyssä edustavat myös esimerkiksi mielikuvituksellisista puvuistaan tunnettu Elsa Schiaparelli ja muinaisista kulttuureista inspiroitunut Mariano Fortuny.

Viime vuosikymmeniltä voisi mainita myös Jean-Paul Gaultierin.

- Gaultier hätkähdytti 1980-luvulla uskaliaalla korsettiasulla, jossa inspiraationa oli 1950-luvun teräväkärkiset bulletbra-rintaliivit, Pyysalo kertoo.
Näyttelyssä on esillä Gaultierin upea korsettipuku 1990-luvun alusta.

Näyttelyn suuria nimiä on brittiläinen Alexander McQueen, yksi 2000-luvun merkittävimmistä suunnittelijoista. Hänen luomistyössään yhdistyivät räätälin taito, luovuus ja dramaattisuus.

Muodin huipulla -näyttely tarjoaa värikkään katsauksen muodin historiaan ja suunnittelijoiden tarinoihin. Näyttely perustuu Fashion Museum in Riga -museon tuottamaan Masterpieces of Fashion -näyttelyyn. Muoti luo uutta ja katsoo tulevaan, mutta ammentaa inspiraatiota myös menneestä.

Näyttelyä täydentää Anna-Mari Pahkalan häikäisevä, rubiininpunainen iltapuku, joka hän loi näyttelijä Alma Pöystille vuoden 2024 Golden Globe -gaalaa varten.

 

Avajaisilta

 

Muodin huipulla -näyttelyn kaikille avoimia avajaisia vietetään torstaina 12.4. klo 17.30 alkaen. Illan juontajana toimii muotitoimittaja, työelämäprofessori Sami Sykkö. Illan aikana nähdään upea muotinäytös, jossa estradille astuvat tamperelaisten suunnittelijoiden, Lauri Järvisen, Maria Jokelan ja Riikka Mannin asuja kantavat mallit. Kahvila ja museo ovat avoinna klo 21 asti.

Muodin huipulla Museo Milavidassa 22.3.2025 asti. Avoinna ti-pe 11-18.

 

Lähde: Museo Milavida 8.4.2024

Schjerfbeckiä ja muotia Villa Gyllenbergin kevätnäyttelyssä

Helene Schjerfbeck, Elegantti nainen (Dora), n. 1928, öljy kankaalle, 37,5 x 38,5 cm, Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö. Kuva: Matias Uusikylä / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö

 

Villa Gyllenbergin kevätnäyttely yhdistää menneiden aikojen pukuloistoa ja Helene Schjerfbeckin teoksia. Schjerfbeck & muoti – taidetta ja pukuhistoriaa 1880–1950 on ensimmäisiä näyttelyitä, jossa historiallisia pukuja ja maalaustaidetta esitellään Suomessa rinnakkain. Näyttely on esillä 14.2.–9.6.2024.

 

Schjerfbeck ja muoti

Helene Schjerfbeck (1862–1946) rakasti sekä maalaustaidetta että muotia, ja hänen muotokuvissaan mallin vaatetus oli olennainen osa teosta. Modernin muodin syntyvaiheet osuivat yksiin Helene Schjerfbeckin 1870-luvulta 1940-luvulle ulottuneen uran kanssa. 

Schjerfbeck oli erityisen mieltynyt ranskalaistyylisiin vaatteisiin, ja ranskalaiset muotilehdet toimivat inspiraationa myös hänen maalauksilleen. Muotikuvien naisten viileän elegantit hahmot pitkine kauloineen ja punattuine huulineen sulautuivat osaksi taideteosten ilmentämää modernin naiseuden kuvaa. Schjerfbeckin innostus vaatteisiin tulee esiin myös hänen kirjeissään serkuntyttärelleen Dora Estlanderille, joka oli mallina teoksessa Elegantti nainen (Dora) (n. 1928). Kirjeet vuosilta 1922–1945 ovat nykyään Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön omistuksessa, ja näyttelyä varten tehty tutkimus pohjautuu osittain tähän lähdeaineistoon.

”Haluamme nostaa esiin tämän taiteesta ja muodista innostuneen puolen sekä Helene Schjerfbeckistä että monesta muusta suomalaisesta taiteilijasta. Pinnalliseksi ja ohimeneväksi mielletty muoti on yleensä nähty vastakohtana taiteelle, joka koetaan yleväksi ja ajattomaksi. Moderni taide ja moderni muoti kietoutuvat kuitenkin toisiinsa monin tavoin. Schjerfbeckin teokset ja hänen kirjeenvaihtonsa havainnollistavat tätä oivallisesti”, kertoo Villa Gyllenbergin intendentti Lotta Nylund.   

 

Historiallista pukuloistoa

Erityisesti muotokuvataiteessa pukeutumisella on ollut keskeinen rooli ja näyttelyssä Schjerfbeckin teosten rinnalle tuodaan yli kahdenkymmenen muun suomalaistaiteilijan muotiin ja pukuhistoriaan liittyviä teoksia.  Esimerkiksi Albert Edelfelt (1854–1905) ja Gunnar Berndtson (1854–1895) inspiroituivat muodin maailmasta, ja heidän teoksissaan asut ja tekstiilit ovat keskeisiä tunnelman ja vaikutelman luomisessa.

Kuvataiteen lisäksi näyttelyssä esitellään noin kolmekymmentä aikakauden pukua vapaa-ajan asuista loisteliaisiin iltapukuihin. Näyttelyssä tuodaan esiin myös pukujen valmistuksen ja ateljeemuodin historiaa.

”Haluamme että näyttelykävijät pääsevät näkemään menneiden aikojen pukuja ja tutustumaan muodin kulttuurihistoriaan. Puvut viestivät kantajiensa identiteetistä ja yhteiskunnallisesta asemasta, ja pukuhistoria auttaa tulkitsemaan taideteoksia ja niissä esiintyviä ihmisiä”, Nylund toteaa.

Näyttelyssä esillä olevat taiteilijat ovat: Gunnar Berndtson, Väinö Blomstedt, Yngve Bäck, Birger Carlstedt, Marcus Collin, Albert Edelfelt, Ragnar Ekelund, Akseli Gallen-Kallela, Olga Gummerus-Ehrström, Axel Haartman, Greta Hällfors-Sipilä, Eero Järnefelt, Erkki Koponen, Väinö Kunnas, Vilho Lampi, Yrjö Ollila, Jalmari Ruokokoski, Tyko Sallinen, Santeri Salokivi, Helene Schjerfbeck, Hugo Simberg, Venny Soldan-Brofeldt, Ilmari Vuori, Dora Wahlroos, Matti Warén, Torsten Wasastjerna ja Maria Wiik.

Näyttelyn kuraattoreina toimivat taidehistorioitsija Marja Lahelma, muotihistorioitsija Katri Pyysalo ja Villa Gyllenbergin intendentti Lotta Nylund.

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan sen teemaan liittyvä, runsaasti kuvitettu kirja suomeksi ja ruotsiksi (Kustannusosakeyhtiö Parvs). Julkaisu sisältää useita muoti- ja taidehistorian asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleja. Näyttely on osa Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön 75-vuotisjuhlavuotta.

 

Opastusvaraukset

villa@gyllenbergs.fi

Osoite

Kuusisaarenpolku 11
00340 Helsinki

Lähde: Villa Gyllenberg 18.10.2023