Didrichsenin taidemuseossa Rafael Wardia

Pastelliteos Keltainen on vuodelta 2016.

 

Didrichsenin taidemuseon Rafael Wardi -näyttely luo katseen viimeiseen saakka hämmästyttävällä tarmolla työskennelleen taiteilijan perintöön. Esillä on ensimmäistä kertaa nähtäviä teoksia sekä rakastettuja töitä vuosikymmeniä kestäneen uran varrelta. Näyttely on avoinna 9.9.2023–28.1.2024.

 

Didrichsenin taidemuseossa nähdään 9.9.2023–28.1.2024 taiteilija Rafael Wardin (1928–2021) näyttely. Rafael Wardi kuoli 93-vuotiaana elokuussa 2021 jättäen jälkeensä ainutlaatuisen taiteellisen perinnön. Näyttelyn suunnittelu aloitettiin keväällä 2021 yhteistyössä taiteilijan ja hänen tyttärensä Eva Wardin kanssa. Vielä yli 90-vuotiaanakin aktiivisesti työskennelleen Wardin viimeisten vuosien tuotanto on laajuudessaan vaikuttava, ja taiteilija maalasi loppuun saakka. Näyttelyn keskiössä on joukko vuosina 2018–2021 valmistuneita teoksia, jotka eivät aiemmin ole olleet esillä.

Wardi muistetaan hehkuvista väreistään ja pitkäjänteisestä työskentelystään: aiheet kehittyivät vuosien, jopa vuosikymmenien aikana. Näyttely avaa Wardin elämäntyötä esittämällä uudempien töiden rinnalla keskeisiä teoksia ja teemoja pitkän uran varrelta: varhaisia sommitelmia ja kaupunkikuvia; keltaisena loistavia asetelmia; värikylläisiä henkilö- ja tilakuvauksia – taideyleisön rakastamia, ikonisia wardeja. Näyttelyteokset ovat vuosilta 1949–2021.

Uusimmissa teoksissa esiintyvät niin havainnot arjen ympäristöstä, kukka- ja eläinaiheet kuin kertomukselliset teemat. Tuttua on myös sarjallinen tapa lähestyä aiheita. Wardi sisällytti teoksiinsa aikaisempaa runsaammin vertaus- ja piilokuvia. Näyttelyssä on omistettu oma salinsa Wardin 2000-luvulla käynnistyneelle työskentelylle oopperan ja näyttämötaiteiden parissa.

​Näyttelytyöryhmän ovat muodostaneet Didrichsenin taidemuseo ja taiteilijan tytär Eva Wardi. Näyttelyn teokset on lainattu museo-, säätiö- ja yksityiskokoelmista.

Didrichsenin taidemuseo on tuottanut näyttelyn yhteyteen näyttelyjulkaisun Rafael Wardi. Sen artikkelissa kuvataiteilija Katja Tukiainen, Wardin kollega Kaapelitehtaalta, ja Eva Wardi keskustelevat Rafael Wardin taiteesta.

 

Lähde: Didrichsens konstmuseum sr 16.8.223

 

Sinebrychoffin taidemuseo esittelee norjalaisen Peder Balken arktisia maisemia

Peder Balke (1804–1887): Nordkapp, 1848. The Gundersen Collection, Oslo. Kuva: Morten Heden Aamot / The Gundersen Collection.

 

Peder Balke – Arktisen lumo
21.9.2023–14.1.2024
Sinebrychoffin taidemuseo

Sinebrychoffin taidemuseon tuottama näyttely Peder Balke – Arktisen lumo esittelee norjalaisen taidemaalari Peder Balken (1804–1887) maalaustuotantoa laajasti ensimmäistä kertaa suomalaiselle yleisölle. Pohjois-Norjan matkalla koetut näkymät hallitsivat Balken maalauksia koko hänen elämänsä ajan ja arktisista maisemista tuli taiteilijan tunnusmerkki.

Arktinen luonto maalausten pääosassa

Norjalainen maisemamaalaus ja norjalaisen taidemaalari Peder Balken (1804–1887) maalaustuotanto on nyt ensimmäistä kertaa laajasti esillä Suomessa. Balke kuuluu romanttisen maalaustaiteen kiehtovimpiin edustajiin Pohjois-Euroopassa. Hänen teoksissaan toistuvat myrskyävät merimaisemat, kuutamot, revontulet, jäätiköt ja lumihuippuiset vuoristot. Luonto on Balken maalauksissa pääosassa.

”Balken maalaukset arktisista maisemista tuovat silmiemme eteen maailman, jota harva tuntee ja jota ilmastonmuutos uhkaa”, museonjohtaja Kirsi Eskelinen sanoo.

Peder Balke matkusti elämänsä aikana paljon. Hän hankki lisää taiteen koulutusta Euroopan taidekeskuksista, etsi uusia aiheita ja pyrki löytämään markkinoita töilleen. Erityisen merkittäväksi Balken uran kannalta osoittautui varhainen matka Norjan pohjoisosiin, jonka luonto teki taiteilijaan valtavan vaikutuksen. Hän oli yksi varhaisimmista taidemaalareista, joka matkusti napapiirin pohjoispuolelle jo 1830-luvulla. Arktinen maisema innoitti Balkea yhä uusiin maalausteknisiin kokeiluihin vielä vuosikymmeniä matkan jälkeen ja hallitsi hänen maalauksiaan koko hänen elämänsä ajan. Hänen yhtenä lempiaiheena oli Nordkapp, josta näyttelyssä on esillä useita eri vuosikymmenille ajoittuvia teoksia.

Balken kuvaamat arktiset maisemat muuttuvat tänä päivänä nopeasti ilmastonmuutoksen seurauksena. Muutos näkyy erityisesti eteläisemmissä jäätikkömaisemissa. Romantiikan taiteilijoille luonnon armoille joutunut ihminen oli tärkeä aihe, mutta nykyisin asetelma on toinen: jäätiköt ovat joutuneet ihmisten aiheuttamien muutosten armoille.

Uudelleen löydetty maisemamaalari

Romantiikan ajan maisemamaalari oli pitkään unohduksissa ja hänen taiteensa on löydetty uudelleen melko hiljattain myös kansainvälisesti. Lontoon National Gallery esitteli Peder Balken teoksia vuonna 2014 ja sen jälkeen hänen töitään on ollut mukana useissa yhteisnäyttelyissä. Sinebrychoffin taidemuseon tuottama näyttely on ensimmäinen Balken laaja monografinen esittely Pohjoismaissa Norjan ulkopuolella. Näyttelyssä on esillä 42 Balken maalausta, jotka valottavat monipuolisesti taiteilijan tuotannon eri vaiheita. Taiteilijanuransa loppuun saakka hän palasi usein arktisen maiseman muistoihinsa ja tulkitsi niitä yhä henkilökohtaisempaan tapaan. Myöhäiset maalaukset lähenevät abstraktia ilmaisua ja ne ovat usein hyvin pienikokoisia ja miltei monokromaattisia, mutta silti väkeviä ja vaikuttavia.

”Peder Balke on yksi romantiikan ajan omaperäisimmistä ja kokeilevimmista taiteilijoista”, näyttelyn kuraattori Knut Ljøgodt kertoo.

Peder Balke ei ollut ainoa arktisen lumoama. 1800-luvun ensi vuosikymmenillä pohjoismainen maisema kiinnosti suuresti sekä paikallisia että ulkomaisia taiteilijoita. Erityisen suosittuja olivat Norjan vuoristot ja rannikot. Näyttelyssä nähdään Balken teosten lisäksi maalauksia hänen opettajiltaan Carl Johan Fahlcrantzilta (1774–1861) ja Johan Christian Dahlilta (1788–1857), jonka kanssa Balke työskenteli Dresdenissä. Hän tutustui Dresdenissä myös maisemamaalari Caspar David Friedrichin (1774–1840) teoksiin. Balken tuotannossa on nähtävissä vaikutteita sekä Dahlilta että Friedrichiltä, jotka molemmat olivat hänelle tärkeitä esikuvia.

Peder Balke – Arktisen lumo -näyttely on toteutettu yhteistyössä norjalaisen Nordic Institute of Art -kulttuuri-instituutin kanssa. Näyttelyn kuraattoreina ovat toimineet instituutin johtaja FT Knut Ljøgodt ja Sinebrychoffin taidemuseon johtaja, FT Kirsi Eskelinen. Sinebrychoffin taidemuseo on tehnyt laajaa yhteistyötä norjalaisten ja ruotsalaisten museoiden kanssa näyttelyn toteuttamiseksi.

Peder Balke

• Peder Balke syntyi Helgøyan saarella tilattomien maatyöläisten perheeseen vuonna 1804. Hän pääsi nuorena paikallisen maalarin oppipojaksi.
• Vuosina 1827–1829 Balke opiskeli Kuninkaallisessa piirustuskoulussa Oslossa ja vuosina 1829–1833 Tukholmassa Carl Johan Fahlcrantzin ohjauksessa.
• Matkusti Pohjois-Norjaan vuonna 1832.
• Matkusteli Euroopassa vuosina 1835–1836 ja opiskeli norjalaisen taiteilija Johan Christian Dahlin johdolla Dresdenissä, missä tutustui myös Caspar David Friedrichin taiteeseen. Palasi Dresdeniin useita kertoja.
• Oleskeli Euroopassa 1844–1850 välillä, erityisesti Saksassa. Pariisissa hän sai tilauksen Ranskan kuningas Ludvig Filip I:ltä. Balken tilausta varten tekemiä luonnoksia on säilynyt Louvren kokoelmassa, mutta itse tilaus raukesi vuoden 1848 vallankumoukseen. Balke asui jonkin aikaa myös Lontoossa.
• Asetuttuaan Norjaan vuoden 1850 paikkeilla Balke omistautui yhteiskunnallisille asioille ja tuki järjestäytyvää työväenliikettä.
• Balke kuoli vuonna 1887 pitkälti unohdettuna taiteilijana. Hänen tuotantonsa löydettiin uudelleen vähitellen 1900-luvun aikana. Balken taide on viime aikoina noussut kansainväliseen maineeseen retrospektiivisten näyttelyiden myötä (Lontoo, 2014), New York (2017).

Näyttelyn kuraattorit

FT Kirsi Eskelinen on Sinebrychoffin taidemuseon johtaja.

FT Knut Ljøgodt on norjalaisen Nordic Institute of Art -kulttuuri-instituutin johtaja. Hän toimii tällä hetkellä Peder Balken tuotantoa esittelevän catalogue raisonnéen päätoimittajana. Ljøgod on kuratoinut useita pohjoiseurooppalaiseen taiteeseen keskittyneitä näyttelyitä ja kirjoittanut aihepiiristä laajasti. Viimeaikaisiin julkaisuihin kuuluu muiden muassa Peder Balke: Sublime North (Skira 2020).

Näyttelyn julkaisu:
Peder Balke – Arktisen lumo | Peder Balke – Förtrollad av Arktis | Peder Balke – The Spell of the Arctic  
Toimittanut: Claudia de Brün ja Kersti Tainio.

Teosten lainaajat:
Drammens Museum
The Gundersen Collection, Oslo   
Göteborgs Konstmuseum
Haugar Kunstmuseum, Tønsberg
Kansalliskirjasto, Helsinki   
KODE – Kunstmuseene i Bergen
Nasjonalmuseet for kunst, arkitektur og design, Oslo  
Nationalmuseum, Tukholma
Nordnorsk Kunstmuseum, Tromssa
Yksityiset lainaajat

Lähde: Sinebrychoffin Taidemuseo 5.9.2023

Ateneumin Edelfelt-näyttely päättyy pian

Ateneumin näyttely Albert Edelfelt on ollut yleisömenestys.

Helsingin Ateneumin Albert Edelfelt -näyttely päättyy sunnuntaina 17.9.2023.

Mattimyöhäisten kannattaa siis kiirehtiä näyttelyyn, joka on Ylen tietojen mukaan rikkonut kävijäennätyksiä.

 

Perjantaina 15.9. Ateneumin ulkopuolella oli pitkä jono ihmisiä ennen ovien avautumista kello 10.

 

Näyttely on hieno, ja siellä on näytillä poikkeuksellisen laaja kokoelma Edelfeltin teoksia, joita on saatu lainaksi sekä yksityisiltä omistajilta että taidemuseoilta Suomessa ja ulkomailla.

 

Ilkka Virtanen