Matkailu- ja ravintola-alan näkymät synkät -MaRa

Anniskelun korkeassa verotuksessa ei ole järkeä valtiontaloudenkaan kannalta, sillä anniskelu olisi matalammillakin verokannoilla ylivoimainen verotulojen tuoja, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

 

Toimialan yritysten liikevaihto tammi-helmikuussa 2024 oli kahdella kolmasosalla yrityksistä heikompi kuin viime vuonna. Palvelujen myynnin määrä oli vielä selvästi huonompi, koska liikevaihtoa on ylläpitänyt kustannusten kasvaminen.¹ Myös näkymät kevääseen ovat heikot, sillä noin 60 prosentilla liikevaihto on myös keväällä huonompi kuin viime vuonna. 

 

Vuoden 2021 syksyllä alkanut ennennäkemätön kustannuskehitys on kaatanut alan yrityksiä, jotka kärsivät edelleen koronarajoitusten ja Venäjän sodan seurauksista. Julkisessa keskustelussa esillä oleva ravintolaruoan arvonlisäveron korotus heikentäisi palvelujen kysyntää ja työllisyyttä. Ay-liikkeen hallituksen toimia vastustavat lakot osuvat erittäin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Ne ovat omiaan lisäämään henkilöstön lomautuksia ja irtisanomisia.

 

Kustannusten nousu, heikko kysyntä ja kannattavuus alan yritysten riesana

Matkailu- ja ravintola-alan yritysten palvelujen kysyntä jatkuu alkuvuonna heikkona eikä paranemista ole näköpiirissä keväälläkään. Koko ravintola-alan näkymät ovat vaisut kustannuskehityksen, riittämättömän kysynnän ja heikon kannattavuuden takia. Pikaruokaravintolat menestyvät yleensä muita ravintolayrityksiä paremmin talousahdingossa, mutta nyt niidenkään tilanne ei poikkea muusta ravintola-alasta. Nykyinen tilanne poikkeaa aiemmasta siinä, että lopettaneiden ravintoloiden joukossa on hyvin menestyneitä ravintoloita.

– Ravintoloiden ahdingon pääasiallisina syinä ovat yhtäältä raju kustannusten nousu, joka vaikuttaa negatiivisesti myös yleensä taantumassa hyvin menestyviin pikaruokaravintoloihin, ja toisaalta asiakkaiden ostovoiman heikentyminen. Pubeja ja yökerhoja rasittaa lisäksi EU:n korkein alkoholijuomaverotus, joka ohjaa kulutusta pois ravintoloista. Anniskelun korkeassa verotuksessa ei ole järkeä valtiontaloudenkaan kannalta, sillä anniskelu olisi matalammillakin verokannoilla ylivoimainen verotulojen tuoja, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

 

Valonpilkkuja ei juuri löydy

Matkailu- ja ravintola-alan eri sektoreilla menee tasaisen huonosti, valopilkkuja ei juurikaan ole. Vähiten huonosti on sujunut keilahalleilla, joista 60 prosentilla liikevaihto kasvoi ainakin jonkin verran tammi-helmikuussa. Keväälläkin vain 15 prosenttia keilahalleista odottaa liikevaihtonsa heikentyvän. Toki myös niitä painaa kustannusten merkittävä kasvu.

– Euroopan keskuspankin korkopolitiikka on ollut Suomelle liian tiukkaa. Tämä aiheutuu muun muassa siitä, että asuntolainojen korot on Suomessa sidottu pääosin lyhyisiin markkinakorkoihin. Korkojen nopea nousu on näkynyt asiakkaiden maksamissa koroissa nopeasti toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, joissa asuntolainojen korot on sidottu yleensä pitkiin korkoihin. Tämä on heijastunut erittäin negatiivisella tavalla asiakkaiden käytettävissä oleviin tuloihin ja matkailu- ja ravintola-alan palveluihin, jotka eivät ole välttämättömyyspalveluita, Lappi sanoo.   

 

Valmisteverojen ja arvonlisäverojen korotukset pahentavat alan ahdinkoa

Hallitusohjelman mukaan majoituksen sekä matkailu- ja kulttuuripalvelujen arvonlisävero nousee 14 prosenttiin ensi vuoden alusta lukien. Julkisessa keskustelussa on ollut esillä myös ravintolapalvelujen arvonlisäveron nostaminen.

– Ravintolaruoan arvonlisäveron nostaminen taustalla lienee ajatus siitä, että ravintolapalvelujen verotuksessa olisi korotusvaraa. Tosiasiassa ravintolapalvelujen verotus on erittäin ankaraa jo nyt. Ravintolaruoan 14 prosentin arvonlisävero on jo nykyisin EU-kärjen tuntumassa. Anniskelun verotus on kaikissa juomaryhmissä EU-maiden kireintä vuoden alussa voimaantulleiden veronkorotusten jälkeen. Nämä ovat johtaneet siihen, että ravintolapalvelujen hinnat ovat Suomessa EU-maiden toiseksi korkeimmat ostovoimaan suhteutettuna. Majoituksen sekä matkailu- ja kulttuuripalvelujen arvonlisäveron nostaminen sekä mahdollinen ravintolaruoan arvonlisäveron nostaminen pahentavat alan yritysten tukalaa tilannetta entisestään. Työvoimavaltaisissa matkailu- ja ravintolapalveluissa vero kohdistuu suoraan työhön ja matkailupalveluissa myös vientiin, Lappi sanoo.

 

Ay-liikkeen hallituksenvastaiset lakot syventävät suhdannekuoppaa

Ay-liike on protestoinut hallituksen toimia järjestämällä useita lakkoja. Pahimpia vaurioita matkailu- ja ravintola-alan yrityksille ovat aiheuttaneet julkista liikennettä ja päivähoitoa koskevat lakot. Työntekijät eivät ole aina päässeet työpaikalle julkisen liikenteen lakkojen takia. Myös asiakkaita on ollut vähemmän julkisen liikenteen lakkojen takia. Suuri osa toimialan työntekijöistä ja asiakkaista on nuoria aikuisia, joten päiväkotien lakot vähentävät työntekijöiden ja asiakkaiden määrää.

 – Ay-liikkeen lakot syventävät alan yritysten ahdinkoa sekä lisäävät lomautuksia ja irtisanomisia vaikeassa suhdannetilanteessa. Lakkoilu ei ole alan yritysten, mutta ei myöskään työntekijöiden edun mukaista, Lappi sanoo.

 

MaRan viikolla 6 tehtyyn jäsenkyselyyn vastasi 539 yritystä seuraavilta toimialoilta: festivaalit, hiihtokeskukset, hotellit ja kylpylät, huvi-, teema- ja elämyspuistot, juhla- ja pitopalveluyritykset, kahvilat, keilahallit, kongressit ja messut, leirintäalueet, liikenneasemat, pikaruokaravintolat, pubit ja yökerhot, ohjelmapalveluyritykset, opiskelija- ja henkilöstöravintolat sekä ruokaravintolat.

 

[1] Kustannuskehityksen merkitystä liikevaihdon kasvattajana kuvaa hyvin ravintoloiden liikevaihdon ja myynnin määrän kehitys vuonna 2023. Ravintolapalvelujen liikevaihto kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 16,5 prosenttia verrattuna vuoteen 2019, mutta myynnin määrä vain 0,6 prosenttia.

 

Lähde: MaRa 15.2.2024

Enemmistö suomalaisista keventäisi alkoholiverotusta

Alkoholiverotusta keventäisi matkustajatuonnin ja verkko-ostamisen vähentämiseksi 60 prosenttia vastaajista.

 

Yli puolet (60 %) suomalaisista keventäisi alkoholiverotusta matkustajatuonnin ja verkko-ostamisen vähentämiseksi, selviää Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton Taloustutkimuksella teettämästä, 1.11.2022 julkaistusta kyselystä. Kyselyn mukaan 27 prosenttia vastaajista ei lieventäisi verotusta ja 13 prosentilla ei ole asiaan mielipidettä.

 

Taloustutkimuksen kyselyssä selvitettiin sitä, miten ihmiset haluaisivat muuttaa alkoholilainsäädäntöä. Eniten kannatusta sai mietojen juomien kuten oluen, siiderin ja lonkeron kotiinkuljetuksen salliminen kaupoille ja ravintoloille ruokaostosten/-annosten lisäksi. Suopeasti tällaiseen ajatukseen suhtautuu 62 prosenttia vastaajista.

Lähes saman verran eli 61 prosenttia vastaajista sallisi oluen normaalin tarjousmyynnin. Nykyisin oluttarjousten on oltava voimassa kaksi kuukautta kerrallaan. Normaali tarjousmyynti mahdollistaisi lyhyemmät kampanjat. Käytännössä tämä tarjousmyynnin edellyttäminen 2 kuukauden ajaksi on aiheuttanut sen, että olut on kauppojen sisäänheittotuote koko ajan.

Alkoholiverotusta keventäisi matkustajatuonnin ja verkko-ostamisen vähentämiseksi 60 prosenttia vastaajista. ”Suuri kannatus ei ole mikään ihme, sillä Suomessa on EU:n kirein olutverotus ja olutveroa on nostettu kahdeksan kertaa viimeisen 15 vuoden aikana. On kohtuutonta, että Suomessa työllistävää teollisuudenalaa kohdellaan näin raskaasti”, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Tuula Loikkanen sanoo.

Suomalaiset järkeistäisivät alkoholilainsäädäntöä monin eri tavoin. 57 prosenttia vastaajista poistaisi oluenmyynnin aikarajoitukset ruokakaupoista. Kaikkien alkoholijuomien myynnin ruokakaupoissa sallisi 43 prosenttia ja alkoholimainonnan sääntelyä vapauttaisi 37 prosenttia.

Suomalaiset ovat valmiita lieventämään rajoituksia

Yli puolet (52 %) suomalaisista lieventäisi alkoholilainsäädännön rajoituksia, selviää Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Kyselyn mukaan 31 prosenttia vastaajista pitäisi rajoitukset ennallaan ja 8 prosenttia haluaisi kiristää lainsäädäntöä.

Miehet vastasivat huomattavasti naisia useammin, että rajoituksia tulisi lieventää. Miehistä 64 prosenttia ja naisista 40 prosenttia oli tätä mieltä. Miehistä rajoituksia halusi kiristää 7 prosenttia ja naisista 9 prosenttia.

Ikäluokittain voimakkaimmin alkoholilainsäädännön rajoituksia purkaisivat 45−54-vuotiaat, joista 62 prosenttia lieventäisi rajoituksia. Asuinpaikkakunnan mukaan tarkasteltuna pääkaupunkiseutulaiset kannattavat lainsäädännön lieventämistä hieman muita alueita enemmän.

Puoluekannatuksen mukaan innokkaimmat rajoitustenpurkajat löytyvät kokoomuksen ja perussuomalaisten joukoista. Kokoomusta kannattavista 75 prosenttia ja perussuomalaisia kannattavista 74 prosenttia lieventäisi rajoituksia. Vähiten eduskuntapuolueista* alkoholirajoitusten höllentäminen saa tukea SDP:n kannattajissa.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton teettämä tutkimus toteutettiin online-kyselynä Taloustutkimuksen kuluttajapaneelissa 1.−6.9.2022. Tutkimukseen vastasi 1342 suomalaista, jotka ovat iältään 18−70-vuotiaita. Vastaajajoukko on painotettu vastaamaan täysi-ikäisiä suomalaisia sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.

* Kristillisdemokraattien ja RKP:n kannattajia on vastanneissa niin vähäinen määrä, ettei näitä voida huomioida vastauksia puoluekannatuksen mukaisesti tarkasteltaessa.