Sinebrychoffin taidemuseossa antiikin sankareita ja Espanjaa

Ellen Thesleff (1869–1954): Medusa, 1908–1910. Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.

 

Sinebrychoffin taidemuseossa on ensi vuonna esillä kaksi vaihtuvaa näyttelyä. Antiikin sankarit ovat ensimmäisenä näyttämöllä. Sankareiden matkassa pääsemme kokemaan suuria tunteita ja uskomattomia juonenkäänteitä. Syyskuussa avautuva Espanja myyttien takaa -näyttely esittelee kiehtovaa Espanjaa ja sen myyttistä kuvastoa. Näyttelyssä nähdään espanjalaisten taiteilijoiden maalauksia 1800-1900-luvuilta.

 

Antiikin sankarit
13.2.–10.8.2025
Sinebrychoffin taidemuseo

Antiikin sankaritarinoissa on voimaa, nokkeluutta, kauneutta, uhrautumista, epäonnea ja ennen kaikkea uskomattomia juonenkäänteitä. Nämä ainekset elävät edelleen vahvasti länsimaisessa kulttuurissa ja kutsuvat meitä sankaritarinoiden maailmaan. Näyttely tarkastelee sankaruuden viittaa ja sitä mitä sen alle kätkeytyy. Mikä tekee sankarista sankarin?  

Sankaruus ei ole pelkkää ruusun terälehtien tuoksuttelua ja voitosta toiseen hyppelyä. Antiikin tarinoissa kohtalo ajaa sankarin hänelle tarkoitettuun rooliin ja olympolaiset jumalat ohjailevat häntä. Sankariainekset testataan vaarallisilla matkoilla, kilpailuissa ja kiperissä kokeissa. Mukaan mahtuu uhrautumista, pettymyksiä ja traagisia tapahtumia. Tarinat eivät läheskään aina lopu voittoon, suuretkin sankarit epäonnistuvat. Tärkeintä on tarina, eikä se saako sankari elää elämänsä onnellisena loppuun asti.

Jo yli 2000 vuotta kirjailijat, taiteilijat ja säveltäjät ovat ammentaneet antiikin sankarihahmoista ja kertomuksista. Nykyaikana antiikin sankaritarinoiden vaikutus on nähtävissä muun muassa sarjakuvissa, peleissä ja elokuvissa. Koukuttavat tarinat ja hahmot viihdyttävät meitä edelleen ja sankareiden inhimilliset puolet saavat meidät samaistumaan.

Näyttelyssä esitellään kreikkalaisen mytologian keskeiset sankarit Herakles ja Perseus sekä Troijan sodassa taistelleet Akhilleus, Odysseus, Hektor ja Paris. Esillä on kreikkalais-roomalaista keramiikkaa, veistoksia, grafiikkaa, maalauksia ja nykytaidetta eri menetelmin. Näyttelyn kuraattori on intendentti Claudia de Brün. 

 

Espanja myyttien takaa
11.9.2025–11.1.2026
Sinebrychoffin taidemuseo

Kiehtova Espanja on houkutellut eurooppalaisia matkailijoita jo 1700-luvulta alkaen. Mielikuvat Espanjasta liittyvät usein flamencon arvoitukselliseen tunnelmaan ja vangitsevaan rytmiin. Näyttely esittelee myyttisen Espanjan kuvauksia sekä uutta aikaa kohti kurottuvia maalauksia 1800-1900-luvuilta.   

Espanjalaisuuden kuvasto syntyi maahan ihastuneiden matkailijoiden ja heidän mielikuviinsa vastanneiden espanjalaisten taiteilijoiden vuorovaikutuksessa. 1800-luvun taiteessa on nähtävissä maan eksoottisuutta ja erityispiirteitä korostavia aiheita. Edelleen nykypäivänä matkailijat ympäri maailmaa etsivät näihin mielikuviin pohjautuvaa autenttista Espanjaa.

Teosten aiheet ammentavat erityisesti Andalusian alueen kulttuurista, kuten flamencosta ja härkätaistelusta. Mielikuviin liitettiin myös haaveellisia ja epätodellisia piirteitä sekä ihanteita. Maalauksissa korostuvat maan perinteet, eri alueiden ihmiset ja tyylit. José Maria Gallegos y Arnosan (1857–1917) sekä Francisco Pradillan (1848–1921) maalausten tunnelmallisten tilanteiden taustalla huomio kiinnittyy myös kädentaitoihin. Lisäksi taiteilijat innostuivat orientalismista, eli eksoottisista ja itämaisista aiheista, joita löytyi myös omilta lähiseuduilta. Matkustaminen kulttuurisesti monipuoliseen Andalusiaan tai jopa Afrikkaan asti näkyy Mariano Fortunyn (1838–1874) ja Joaquín Agrasotin (1836–1919) teoksissa. Francisco de Goyan (1746–1828) grafiikassa sen sijaan välittyy yhteiskuntakriittinen sävy espanjalaisen kulttuurin ihannoimisen sijaan.

Espanjalaiset taiteilijat oleskelivat myös eurooppalaisen taiteen keskuksissa kuten Pariisissa ja Roomassa. Myyttisen espanjalaisuuden vaikutus kulki heidän mukanaan, mutta vilkkaiden taidekeskusten uudistavassa ilmapiirissä monet taiteilijat siirtyivät kohti kansainvälisempää ilmaisua. Esimerkiksi Joaquín Sorollan (1863–1923) maalausten pääosassa on usein valo. Maisema ja modernisoituva maailma saivat tilaa uuden ajan taiteilijoiden aiheissa.  
  
Näyttely kuljettaa 1800-luvun perinteistä sekä espanjalaisuuden ihanteista ja myyteistä ammentavien maalausten kautta kohti uutta aikaa ja kansainvälisiä suuntauksia. Näyttelyn kuraattorit ovat Helena Alonso ja J. Òscar Carrascosa. Näyttely esittelee espanjalaista 1800-1900-luvun maalaustaidetta ensimmäistä kertaa Suomessa tässä laajuudessa.

Oy Sinebrychoff Ab tukee Sinebrychoffin taidemuseon toimintaa.

Lähde: Sinebrychoffin Taidemuseo 19.12.2024

Särkänniemen rannekkeella myös Sara Hildénin taidemuseoon

Särkänniemen huvipuistossa on tapahtunut uudistuksia kesäkaudeksi 2024. Monipuolisuus lisääntyy, kun Särkänniemi-rannekkeella pääsee 8.6.2024 alkaen myös Sara Hildénin taidemuseoon. Kuva: Särkänniemi

 

Särkänniemen valikoima monipuolistuu kesäksi, kun klassikko, Sara Hildénin taidemuseon sisäänpääsy palaa osaksi Särkänniemi-ranneketta, Kohderanneketta ja Kausikorttia.

 

Kun Sara Hildénin taidemuseon uusi näyttely, Jean-Michel Othonielin Under an Endless Light avautuu 8.6.2024, sisään pääsee myös Särkänniemi-rannekkeella, Kohderannekkeella ja Särkänniemen Kausikortilla.

”Sara Hildénin taidemuseon näyttely on viimeksi sisältynyt Särkänniemen rannekkeisiin viime vuosikymmenellä, joten kyse on ehdottomasti paluusta juurille”, kertoo Särkänniemen liiketoiminta- ja kehitysjohtaja Ville Aarresuo.

”Kesänäyttelymme esittelee ranskalaisen nykytaiteilija Othonielin, joka on mieltynyt muodonmuutoksiin ja heijastaviin materiaaleihin, erityisesti puhallettuun lasiin. Hänelle tunnusomaisia ovat esimerkiksi suuret helminauhaa muistuttavat lasiveistokset. Pidämme tärkeänä, että myös huvipuistoyleisö pääsee nauttimaan tästä näyttelystä”, Sara Hildénin taidemuseon näyttelypäällikkö Sarianne Soikkonen kertoo.

Näyttely on avoinna 15.9. asti, eli Särkänniemen asiakkaat pääsevät nauttimaan siitä lähes kesäkauden loppuun asti.

 

Retropelihalli ja Planetaarion paluu

Särkänniemi luottaa tänä kesänä muutenkin klassikoiden vetovoimaan, sillä myös toissakesänä pois käytöstä jäänyt Planetaario on palaamassa valikoimaan kesäkauden 2024 aikana.

”Vastaamme asiakkaiden lukuisiin toiveisiin palauttamalla Planetaarion valikoimaan jo tämän kesän aikana. Lisää kerrotaan ihan lähiaikoina”, kertoo Aarresuo.

Lisäksi entisen Superparkin ja Delfinaarion aulatilaan on juuri avattu Retro-niminen arcadepelihalli, josta löytyy niin kourakoneita kuin poleteilla pelattavia flippereitä ja muita arcadepelejä. Retroon ei ole sisäänpääsymaksua, mutta pelaamista varten pitää ostaa poletteja.

”Tänä vuonna uudistuksemme valikoimassa vetoavat erityisesti nostalgiannälkäisiin asiakkaisiin ja parantavat Särkänniemen monipuolisuutta”, Aarresuo toteaa.

 

Lähde: Tampereen Särkänniemi Oy 29.5.2024

Nordean Taidesäätiön kokoelma näyttelyyn Didrichsenille

Helene Schjerfbeck: Hiljaisuus, 1907. Nordean Taidesäätiö. Kuva: Seppo Hilpo

 

Didrichsenin taidemuseon kevään 2024 näyttely Taide muuttuvassa maassa – Nordean Taidesäätiön kokoelma esittelee taidesäätiön merkittävää kokoelmaa. Teosvalikoima käsittää mm. Ferdinand von Wrightin, Helene Schjerfbeckin, Akseli Gallen-Kallelan, mutta myös suomalaisten modernistien kuten Rut Brykin, Ahti Lavosen ja Paul Osipowin taidetta. Näyttely on avoinna 10.2.–26.5.2024.

 

Taide muuttuvassa maassa – Nordean Taidesäätiön kokoelma antaa entistä suuremmalle yleisölle mahdollisuuden tutustua taidesäätiön teoksiin; niitä on esitelty rajatusti Helsingin Aleksanterinkadulla sijaitsevassa Vanhassa pankkisalissa sekä Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistys ry:n yhteisnäyttelyissä. Nordean Taidesäätiö on yleishyödyllinen säätiö, jonka tarkoituksena on toimia suomalaisen taiteen ja taidehistorian tutkimuksen sekä liikepankkitoiminnan historian tutkimuksen ja säilyttämisen hyväksi. Säätiön taidekokoelmassa yhdistyvät yli kahdenkymmenen suomalaisen liikepankin taidekokoelmat yli sadan vuoden ajalta. Yli tuhannen teoksen kokoelma on kansallisesti arvokas: se käsittää joukon huomattavia Suomen 1800-luvun ja kultakauden taideteoksia sekä laajalti 1900-luvun suomalaista taidetta. Didrichsenin näyttelyyn on kokoelmasta poimittu edustava valikoima taideteoksia 1800-luvun alusta 2000-luvun taitteeseen.

”Nordealla ja sen edeltäjäpankeilla on pitkä historia suomalaisen kuvataiteen ja kulttuurin tukijana. Ensi keväänä suomalaisille tarjoutuu ainutlaatuinen tilaisuus tutustua taidekokoelmaan, jonka teoksia on harvoin nähtävillä näin laajalti. Olemme ylpeitä siitä, että tälläkin tavalla olemme osa yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa”, sanoo Nordean Taidesäätiön hallituksen puheenjohtaja ja Nordean henkilöasiakkaista pohjoismaisesti vastaava johtaja Sara Mella.

Didrichsenillä nähdään mm. tunnetut Akseli Gallen-Kallelan Purren valitus (1907) ja C. G. E. Mannerheim (1929) ja Helene Schjerfbeckin Hiljaisuus (1907). Säätiön kokoelman runsasta modernia osuutta edustavat mm. Sam Vannin Ikkuna (1944), Rut Brykin Kolme kaktuskukkaa (1950-luku), Juhana Blomstedtin Dialogi (1967), ja Leena Luostarisen Käärmekukka (1986). Teokset ovat ikkunoita Suomen historiaan – niin maan näkymiin kuin sen asukkaiden ajattelun muuttumiseen.

Näyttely avaa pankkien ja taiteen – aiheiden ja taiteilijoiden – suhdetta ja kertoo yksittäisistä teoksista historiallisessa yhteydessään. Vaikka kokoelma on yhteensulauma, on hankinnoissa nähtävillä trendejä ja yhteisiä piirteitä. Teoksissa korostuvat suomalaisen maiseman ja kansan kuvaus, 1900-luvun alun moderni murros ja abstraktin taiteen vahva edustus 1950-luvulta alkaen. Yleensä teokset on hankittu julkiseen tilaan, mikä on asettanut niille sisällöllisiä ehtoja.

Nordean Taidesäätiö on tuottanut näyttelyyn videoesittelyn Gustaf Nyströmin Suomen Yhdyspankille suunnittelemasta, vuonna 1898 Helsingin Aleksanterinkadulle valmistuneesta pankkitalosta sekä Gallen-Kallelan maalaamasta C. G. E. Mannerheimin muotokuvasta.

​Näyttelytyöryhmän ovat muodostaneet Didrichsenin taidemuseo ja Nordean Taidesäätiön asiamies Anu Kehusmaa.

 

Lähde: Didrichsens konstmuseum sr 7.11.2023

Järvenpään taidemuseossa uppoudutaan lukemiseen

Henriika Tulivirta Järvenpään taidemuseolla. Kuva Järvenpään taidemuseo, Mikhail Olykainen

 

”Lähde näyttelyvierailulle suosikkikirjan kanssa”, ehdottaa kirjastovaikuttaja Henriika Tulivirta. Miltä lukuhetki näyttää? Miltä se tuntuu? Joulun aika on oivallinen hetki sukeltaa lukemisen maailmaan. Lokakuussa Järvenpään taidemuseolla avautuneessa Lukemisen lumoa -näyttelyssä nähdään maalauksia lukevista ihmisistä. Tunnelmalliset maalaukset lukutuokioista ja taidokkaat asetelmat herättävät pohtimaan suhdettamme kirjoihin ja lukemiseen.

 

Lukemisen lumoa -näyttely on ajankohtainen nostaessaan esille lukemisen yksityisenä ja henkilökohtaisena, mutta myös yhteiskunnallisena asiana. Lukevat hahmot viettävät aikaa kirjojensa äärellä kodin piirissä ja puutarhoissa, kirjallisuuden yksityisissä ja jaetuissa maailmoissa.

29.2.2024 saakka esillä olevassa näyttelyssä nähdään teoksia Wäinö Aaltoselta, Alvar Cawénilta, Hilda Flodinilta, Pekka Haloselta, Kari Juvalta, Eero Järnefeltiltä, Väinö Kamppurilta, Helmi Kuuselta, Juho Rissaselta, Helene Schjerfbeckiltä, Venny Soldan-Brofeldtilta, Ellen Thesleffiltä, Ville Vallgrenilta ja Maria Wiikiltä.

 

”Lukeminen on balsamia heinäsirkan lailla hyppiville aivoillemme”

Näyttelyn maalaukset kutsuvat viivähtämään lukemisen parissa. ”Lukeminen on balsamia heinäsirkan lailla hyppiville aivoillemme”, lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö kuvaili lokakuussa näyttelyn avajaistilaisuudessa. Jäkkö jatkaa, että “Tässä ajassa nämä lukemisen kuvaukset ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Lukemiseen rauhoittuminen on meille yksilöinä ja kansalaisina tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin."

"Näytetään lukemisemme, luetaan läheiselle, johdatetaan lapset lukemisen lumoon lukemalla ääneen. Lukemisen lähettiläänä toimivat nyt myös näyttelyn taiteilijat teoksillaan. – Emmi Jäkkö, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja

Kirjastovaikuttaja ja Kulttuurihyvinvoinnin palkinnolla Kulttuurigaalassa 2023 palkittu Henriika Tulivirta edistää työkseen lasten ja nuorten lukemista. Tulivirta maalailee, että näyttelyssä voisi vaikka kulkea oman suosikkikirjan kanssa. Hän toteaa ” […] sen sijaan, että kauhistelemme nuorten lukuhaluttomuutta, voisimmekin kenties tuoda esiin sitä, miten hauskaa lukeminen on.”

"Näissä taideteoksissa me voimme jokainen nähdä itsemme ja rauhoittua taiteen äärelle samoin kuin pysähdymme kirjojen pariin. Minä toivon, että mahdollisimman moni löytää elämäänsä lukemisen lumon.”, Henriika Tulivirta, kirjastovaikuttaja ja Kulttuurihyvinvoinnin palkinnon saaja 2023

 

Palkitun Alexandra Salmelan uusi sanataideteos puhuttelee näyttelyvierasta "Juuri sinä. Pydähdy!"

Näyttelyssä voi kokea myös aivan uuden sanataideteoksen, jonka on luonut kirjailija Alexandra Salmela näyttelyä varten. Alexandra Salmelan (s.1980) romaani 27 eli kuolema tekee taiteilijan nousi heti ilmestymisvuonnaan 2010 Finlandia-palkintoehdokkaaksi. Syksyllä 2023 häneltä ilmestyi kehuttu romaani Puu. Järvenpään taidemuseolla luettavassa teoksessa on ajoittain vimmainen sävy, ja teos leikittelee lukijan ja tekstin suhteella.

”Nykyään yhä useampi ei lue, sillä se ”kaiken kuvitteleminen itse” tuntuu vaivalloiselta, pikemminkin rangaistukselta kuin mahdollisuudelta raottaa verho maagiseen, päästä käsiksi tuntematonta. Jos maailma  ei ulotu yli sen mikä se on tässä ja nyt, teräväpiirteinen ja lattea, miten käy mielikuvitukselle, empatialle, ihmisyydelle..? Miten MINUN KÄY?!” -  katkelma Alexandra Salmelan sanataideteoksesta Järvenpään taidemuseolla, 2023

 

Lukemisen lumoa, Järvenpään taidemuseo 15.10.2023- 29.2.2024

Järvenpään taidemuseo
Kirjastokatu 8
04400 Järvenpää
040 315 3881, taidemuseo@jarvenpaa.fi
www.jarvenpaantaidemuseo.fi

Avoinna
loka-huhtikuu ke–su klo 10–17

Liput
9/8/4 €, Museokortti tai Kaikukortti
alle 18-vuotiaille vapaa pääsy!

 

Alexandra Salmela Järvenpään taidemuseolla. Kuva Järvenpään taidemuseo Mikhail Olykainen

Alvar Cawén Taiteilijan vaimo, öljy, 1924, Kuopion taidemuseo. Kuva Marianna Huttunenit_Kuopion taidemuseo_Huttunen, Marianna

Eero Järnefelt, Lukeva tyttö, pastelli, Järvenpään taidemuseo. Kuva: Järvenpään taidemuseo, Matias Uusikylä

 

Lähde: Järvenpään kaupunki 22.12.2023

Serlachius-museoiden Taidesauna hellii kaikkia aisteja

Arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen saunarakennus kätkee sisälleen sekä taidetta että designia. Saunan on suunnitellut sama arkkitehtikolmikko, joka suunnitteli myös vuonna 2014 avatun Göstan paviljongin: Héctor Mendoza, Mara Partida ja Boris Bežan. Suomalaisena arkkitehtikumppanina projektissa on toiminut Pekka Pakkanen.

 

Serlachius-museo Göstan yhteyteen järven rantaan Mänttään valmistunut Taidesauna yhdistää suomalaisen saunakulttuurin osaksi taiteen, luonnon ja arkkitehtuurin muodostamaa elämystä. Taidesauna täydentää avautuessaan 18.6.2022 Serlachius-museoiden palveluja kokemuksella, joka on tarjolla niin ryhmille kuin yksittäisille kävijöillekin 

Arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen saunarakennus kätkee sisälleen sekä taidetta että designia. Saunan on suunnitellut sama arkkitehtikolmikko, joka suunnitteli myös vuonna 2014 avatun Göstan paviljongin: Héctor Mendoza, Mara Partida ja Boris Bežan. Suomalaisena arkkitehtikumppanina projektissa on toiminut Pekka Pakkanen.

Saunan arkkitehtuurin lähtökohtana on horisontaalinen linja, jonka alapuoli on kiveä, yläpuoli puuta. Sauna kätkeytyy paviljongin takana Melasjärven rantaan laskeutuvaan rinteeseen ja sulautuu maisemaan kohoten maastosta vähäeleisesti. Viherkatto liittää rakennuksen ympäristöönsä.

Saunan sisätiloja leimaa taiteen, maiseman ja arkkitehtuurin vuoropuhelu. Graniitti- ja puupinnat vuorottelevat rytmikkäästi: oleskelutilan sisäkaton kaarevat linjat pehmentävät suoraviivaisia kivipintoja. Tilojen sijoittelu johdattaa saunakävijän matkalle valon, luonnon ja taiteen syleilyyn. Matkan päässä odottaa pyöreä löylyhuone, jonne käydään vilvoittelupihan kautta.

“Uusi taidesauna jatkaa tunnelmaa, jonka aistii jo Serlachius-museo Göstassa. Siellä elämys ei rajoitu vain taiteen katsomiseen, vaan museokävijöitä ympäröi tuokioiden virta, jossa maisema, taide ja arkkitehtuuri sulautuvat toisiinsa. Saunassa tämä kokemus saa uuden, vieläkin hienovireisemmän ja kotoisamman ulottuvuuden”, arkkitehdit luonnehtivat.

Suomalainen arkkitehtikumppani Pekka Pakkanen sanoo, että rakennuksen tunnelmaa määrittävät määrätietoiset avaukset maisemaan ja laadukkaat, aikaa kestävät rakennusmateriaalit sekä poikkeuksellisen huolellinen yksityiskohtien viimeistely.

”Maisemapuistoon tarkasti upotettu rakennuskokonaisuus nousee rinteestä uritettuina betonimuureina ja avautuu järven suuntaan kevyinä tammiosina. Talotekniikan, haastavan ilmastomme edellyttämien räystäs- ja liitosrakenteiden sekä materiaalien jatkoksien näkymättömiksi saattaminen on haastanut niin suunnitteluryhmän kuin rakentajienkin taidot äärimmilleen”, hän kertoo.

Suomalaista nykytaidetta ja kansainvälistä designia

Saunassa nähdään paljon kotimaista nykytaidetta. Esimerkiksi Satu Rautiaisen suurikokoinen teos Lintujen juomapaikka (2022) koristaa eteistilan seinää. Teoksen aihe toistuu myös Rautiaisen suunnittelemissa saunapyyhkeissä ja laudeliinoissa. Tuula Lehtisen mosaiikkiteos Syli (2022) koristaa puolipyöreää ulkosuihkua, joka on käytössä ympäri vuoden. Muita taiteilijoita ovat Jussi Goman, Anne Koskinen, Laura Könönen, Anni Rapinoja ja Noora Schroderus. 

Saunan sisustuksessa on yhdistetty suomalaista ja kansainvälistä suunnittelua. Sisustuksessa nähdään huonekaluja kotimaisilta ja kansainvälisiltä huippusuunnittelijoilta, kuten Òscar Tusquets, Patricia Urquiola, Jasper Morrison ja Faye Toogood. 

Suomalaisista suunnittelijoista saunassa ovat edustettuina muun muassa Alvar Aalto, Eero Aarnio ja Lisa Johansson-Pape. Kotimaisesta designista esille voi nostaa esimerkiksi puuseppämestari Antrei Hartikaisen Taidesaunaan varta vasten suunnitteleman löylykiulun ja -kauhan.

Sauna täydentää Serlachiuksen palvelutarjontaa

Taidesauna tarjoaa ainutlaatuisen lisän niin Serlachiuksen omaan palvelutarjontaan kuin koko suomalaiseen saunakulttuuriin, josta on viime vuosina tullut kansainvälisesti tärkeä matkailutuote. Saunaa vuokrataan ryhmille virkistys-, kokous- ja juhlakäyttöön. Sen löylyistä pääsevät nauttimaan myös yksittäiset saunan ystävät ennalta sovittuina yleisöpäivinä. 

Saunan tarjoiluista vastaa Serlachius-museoiden kumppani ravintola Gösta, jossa on ravintoloitsija Henry Tikkasen johdolla kehitetty erilaisia ateriavaihtoehtoja kevyistä saunasnackeista menuihin, jotka valmistuvat usein paikan päällä grillissä tai savu-uunissa. 

Taidesaunan varauksia hoitaa Serlachius-museoiden myyntipalvelu: myynti@serlachius.fi, p. 03 488 6801. Saunan yleisövuorot kesällä 2022 ovat maanantaisin 27.6.–1.8.

Serlachius-museot kertoi asiasta tiedotteessaan 30.5.2022.

Rogatchi-säätiö julkisti palkittavat 2020

 

Kaksi johtavaa taidemuseota, maailmankuulu kirjailija ja säveltäjä, ja heidän takanaan olevat perheet ovat Rogatchi-säätiön Foundation for Humanity Life Achievement -palkinnon voittajat 2020.

Kaksi johtavaa taidemuseota, maailmankuulu kirjailija ja säveltäjä, ja heidän takanaan olevat perheet ovat Rogatchi-säätiön Foundation for Humanity Life Achievement -palkinnon voittajat 2020. Palkintoja meni tänä vuonna ihmisille ja instituutioille Suomessa, Italiassa, Israelissa, Liettuassa, Belgiassa ja Kanadassa. Rogatchi-säätiö julkisti vuoden 2020 palkintojen voittajat tiedotteessaan 21. joulukuuta 2020.

 

Säätiö kuvailee tiedotteessaan palkintoja ja palkittavia seuraavasti:

 

Rogatchi-säätiö on iloinen ilmoit​taessaan ​Kulttuuri Ihmiskunnalle elämäntyön perhepalkinnon ​2020. Rogatchi-säätiön Culture for Humanity-palkinto on säätiön perinteisen Humanist of the Year ​palkinnon uudistettu palkinto. ​Uuden palkinnon muuttamisesta oli päätetty säätiön maaliskuussa 2020 hyväksytyn Kulttuuri Ihmiskunnalle -aloitteen jälkeen, jonka tarkoituksena oli vastata pandemian aiheuttamiin haasteisiin.

 

Kulttuuri Ihmiskunnalle palkitaan vuosittain erinomaisesta panoksesta, joka perustuu syvään vakaumukseen, ammattitaitoon ja omistautumiseen ​kulttuurille,yhdistettynä pyrkimyksiin ja tahtoon osallistua julkiseen ​kulttuurilliseen ​ja psykologiseen hyvinvointiin taiteen, kulttuurin ja humanismin kautta​, ​ja joka toteutetaan sen korkeimmalla tasolla. Rogatchi -säätiö pyrkii Kulttuuri-Ihmiskunnan vuosipalkinnollaan tunnustamaan ihmisiä ja instituutioita, jotka ahkerasti työskennellessään ja vakaumuksensa mukaisesti ovat luoneet kaivattua kulttuurisidonnaisuutta, joka vaikuttaa yhteiskuntaan syvällä tavalla, tavoittaa suuren yleisön ja luo pitkäaikaisia vaikutuksia. Säätiön edellisten palkinnon saajien joukossa on maailmankuulu arkkitehti, POLIN-museon kirjoittaja ​prof. Rainer Mahlamäki​, kansainvälinen lääketieteen tähti ​prof.Toivo T.Salmi, ​erinomainen muusikko maestro ​Evgeny Kissin​, kuuluisa kuvanveistäjäja hyväntekijä ​Varda Yoran​, Italian kansallis ​Il Volo di Pegaso ​perustaja, harvinaistentautien tutkimuskonsortion puheenjohtaja ​prof. Domenica Taruscio ​ja monet muut erinomaiset humanistit, jotka osallistuvat yhteiskunnan kulttuuriseen kehitykseen syvällä ja korkealla tasolla.

 

Tänä vuonna 2020 Rogatchi-säätiön vuosi palkinto on myönnetty ensimmäistä kertaamyös instituutioille ja perheille, kun aiemmin se on perinteisesti myönnetty yksilöille. Palkintopolitiikan muutokset heijastavat yhteiskunnan tarpeita: kulttuurilaitoksetovat itse useiden pandemiarajoitusten aiheuttaman vakavan rasituksen alaisina jaauttavat ihmisiä selviytymään ​COVID-19 ​pandemian aiheuttamista vaikeista tilanteista. ​P​erinteet lisäävät voimaa ihmisten ja instituutioiden toimintaan, mikä vahvistaa positiivisten voimien ja aktiivisen humanismin roolia elämässämme nykypäivän muuttuvassa maailmassa.Näiden näkökohtien perusteella Rogatchi-säätiön hallitus on päättänyt myöntää ensimmäisen Kulttuuri Ihmiskunnalle -vuosipalkinnon​ Life Achievement Family Award ​kaikille palkinnon saajille vuonna 2020. Säätiön perinteen mukaisesti palkinnon saajat palkitaan mittatilaustyönä valmistetulla ​Rogatchi-säätiön Kulttuuri Ihmiskunnalle ​-palkinnolla​, erityisdiplomilla​, ja ​alkuperäisillä taideteoksilla.

 

Culture for Humanity -palkinto on valmistettu Suomessa kiinteästä korkealaatuisestakristallikivestä erityisesti Rogatchi-säätiölle. Palkinto perustuu Michael RogatchinHeart Song -teoksiin. Rogatchi-säätiön Kulttuuri Ihmiskunnalle elämän saavutus perhepalkinto 2020 -palkinnon saajat ovat:

 

●​Sinebrychoffin taidemuseo / Kansallisgalleria, ​Helsinki, Suomi 100-vuotisjuhlan kunniaksi (vietetään vuonna 2021) Paul ja Fanny Sinebrychoff lahjoittavat ainutlaatuisen taidekokoelmansa yleisölle, erinomaisesta Tiepolo: Venetsia pohjoisessa -taidenäyttelyssä (17.09.2020 - 10.01.2021) jamerkittävästä panoksesta ​Suomen julkiseen kulttuurielämään ​COVID-19 ​-pandemian äärimmäisen vaikeissa ​olosuhteissa. ​Erityis​maininnan saavat

näyttelyn kuraattori, Sinebrychoffin taidemuseon pääkuraattori ​tohtori Ira Westergard ​ja museon johtaja ​tohtori ​Kirsi Eskelinen. Taidepalkinto: Michael Rogatchi. Nokturni. 2013.

 

Erityis​maininnan saavat näyttelyn kuraattori, Sinebrychoffin taidemuseon pääkuraattori ​tohtori Ira Westergard (vas.) ​ja museon johtaja ​tohtori ​Kirsi Eskelinen.

 

 

●​Didrichsen taidemuseo, ​Helsinki, Suomi Gunnarin ja Marie-Louise Didrichsenin perheen ​kunniaksi​ lahjoittaman harvinaisen taidekokoelman(vietetty vuonna 2020) harvinaisesta taidekokoelmasta, maailmanluokan Becoming van Gogh ​-näyttelystä ​(05.09. 2020 - 31.01.2021) ja suur​esta pano​ksesta ​julkiseen kulttuurielämään Suomessa ​COVID-19 ​-pandemian olosuhteissa​. Palkitaan ​näyttelyn ​pääjärjestäjät, ​museon enti​nen ​johtaja Peter Didrichsen ​ja nykyinen museon johtaja ​Maria Didrichsen​. Taidepalkinto: Inna Rogatchi. Ajattelen Vincentiä. 2020.

 

Didrichsen-museon entinen johtaja Peter Didrichsen ​ja nykyinen johtaja ​Maria Didrichsen​.

 

 

●​Morricone-perheen​ muistoksi ​Maestro Ennio Morriconen​, ​Rooma, Italia ​-upeasta jatkuvasta panoksesta maailmakulttuuriin, Maestro Morriconen maailmanmusiikin rakastamasta loistavasta säännöllisestä esiintymisestä covid-19-pandemiasta huolimatta ja ​lähes mahdottomista todellisuuksista ja niiden aikana ​jatkuvasta musiikkikoulutuksesta ​ja ​hyväntekeväisyydestä​,työ​stä ​elokuvissa, levyissä ja kirjoissa, jotka ​jatkavat ​perinnettä ja työskentelytapaa ​Maestro Ennio Morriconen, ​erityisesti ​Andrea Morricone,Marco ja Monica Morricone ​sekä muu Morricone-perhe.Taidepalkinto: Michael Rogatchi. Maestron näkymä. Ennio Morricone Muotokuva perustuu Michael Rogachin Audio Maestroon! Alkuperäinentaideteos. 2020.

 

●​Kirjoittaja Grigory Kanovich, ​Tel-Aviv, Israel ​- ​Vilna, Liettua ​ja ​Kanovichinperhe, ​Bryssel, Belgia ​ja ​Toronto, Kanada ​- syvälle panokselle ihmisten ja heidän ympäristönsä ​ja ​ihmiskunnan perustamiseen sen historiallisessa näkökulmassa ja nykypäivän käsityksessä. Jatkamalla Kanovichin perinnettäsoveltavasta ja ​huomaavaisesta ​humanismista, Grigory ja Olga Kanovichin pojat, ​Sergey ja Dmitry Kanovich ​ovat osallistuneet ​ihmiskunnan ​elämänulottuvuuksiin monien vuosien ajan: ​Sergey Kanovich ​( ​Belgia​) on käynnissäolevan ainutlaatuisen ​The Lost Shtetlin museo ja memoriaali Seduvassa, Liettua​; ja ​Dmitri Kanovich ​( ​Kanada) ​on perustaja ja puheenjohtaja, ​Lookingat the Stars ​ainutlaatuisessa kulttuurisäätiössä​, joka tarjoaa huippuluokan musiikkikonsertteja vankiloiden vangeille Kanadassa. Taidepalkinto: Michael Rogatchi. Muistivalo. Kunnianosoitus Grigory Kanovichille. 2020.Kulttuuri ihmiskunnalle -palkinnon seremoniat järjestetään myöhemmin vuonna 2021 pandemiatilanteen mukaisesti. Säätiö ilmoittaa siitä ​lähempänä päivämääriä.