Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkustajamäärä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkustajamäärä. Näytä kaikki tekstit

maanantai 29. heinäkuuta 2024

Finavian lentoasemien matkustajamäärien kasvu jatkui

Vuoden 2024 alkupuoliskon matkustajamäärän kasvusta huolimatta Suomen lentoliikenne on palautunut erittäin heikosti vuoden 2019 tasolle muihin Euroopan maihin verrattuna. Taustalla vaikuttaa geopolitiikan lisäksi myös muutokset matkustustottumuksissa. Kuva: Finavia


 

Finavian 20 lentoaseman kautta kulki tammi-kesäkuussa 2024 yhteensä 9,4 miljoonaa matkustajaa (+4,2 %), joista 7,7 miljoonaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta (+3,6 %). Vuoden 2024 alkupuoliskon matkustajamäärän kasvusta huolimatta Suomen lentoliikenne on palautunut erittäin heikosti vuoden 2019 tasolle muihin Euroopan maihin verrattuna. Taustalla vaikuttaa geopolitiikan lisäksi myös muutokset matkustustottumuksissa.

Kansainvälisen lentoasemajärjestö ACI (Airport Council International) Europen tuore selvitys paljastaa, että Suomen lentoyhteydet ovat palautuneet Euroopassa toiseksi heikoimmin vuoteen 2019 verrattuna. Käytännössä Suomen kokonaissaavutettavuus lentoteitse on laskenut -37 % verrattuna koronaviruspandemiaa edeltävään tasoon. Kokonaissaavutettavuus (Total Air Connectivity) mittaa suoria ja vaihtaen saavutettavia lentoyhteyksiä. Suomen kanssa perää pitävät Slovenia (-29 %), Tšekki (-28 %) ja Itävalta (-28 %).

− Suomi liikkuu lentoliikenteessä vastavirtaan muuhun euroalueeseen verrattuna. Erityisesti Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärän palautuminen on hitaampaa kuin keskimäärin muilla lentoasemilla Euroopassa. Suomen lentoliikenteen tilanteeseen vaikuttaa erityisesti geopolitiikka: Venäjän ylilentokiellon vaikutusten vuoksi Aasian lentoja on merkittävästi vähemmän ja matkustajia Aasian reiteillä on ollut 45 % vähemmän kuin vuonna 2019, Finavian reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori sanoo.

Euroopassa lentoyhteydet ovat kaikkiaan palautuneet hyvin epätasaisesti. Taustalla vaikuttaa se, että matkustamisen motiivi on yhä useammin vapaa-ajan matkustus. Muutos matkailutottumuksissa kasvattaa lentoyhteyksiä Euroopassa erityisesti matkailuvetoisiin maihin. Esimerkiksi Kreikka (+22 %) ja Portugali (+4 %) ovat jo ylittäneet vuoden 2019 tason lentoyhteyksien määrällä mitattuna.*

Ilmiö näkyy myös Suomessa: Matkustajamäärät Helsinki-Vantaalta Välimeren kohteisiin ovat matkailun siivittäminä nousussa. Matkustajamäärät lennoilla Kreikkaan ovat kasvaneet vuoden 2024 alkupuoliskolla +12,7 %, Espanjaan +5,7 % ja Italiaan +3,5 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kesäkuussa 2024 matkustajamäärät Italiaan ovat kasvaneet +15,8 %, Kreikkaan +9 % ja Espanjaan +6,7 % vuoden 2023 kesäkuuhun verrattuna.

− Matkustaminen vapaa-ajalla on yhä enemmän matkustamisen ajuri. Globaali trendi näkyy myös Suomessa. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajadatan perusteella suomalaiset haluavat edelleen matkustaa kesällä Välimeren kohteisiin, Vuori toteaa.

Tasaisesta kasvusta huolimatta matkustajamäärä on palautunut vasta noin 70 prosenttisesti vuoden 2019 vastaavalle tasolle. Verrokkikentistä esimerkiksi Tukholman Arlandan lentoasema on tammi-kesäkuussa 2024 yltänyt jo 87 prosenttisesti vuoden 2019 tasolle (Swedavia).

Vapaa-ajan matkailu siivittänyt myös Lapin kasvua: työmatkustus vähentynyt

Finavian 19 alueellisen lentoaseman kautta matkusti vuoden ensimmäisellä puoliskolla 1,6 miljoonaa matkustajaa (+6,9 %). Matkustajamäärän kasvua siivitti Lapin ennätyksellinen talvimatkailusesonki: pelkästään Rovaniemen, Ivalon, Kittilän ja Kuusamon lentoasemien kautta lensi yhteensä lähes 900 000 matkustajaa (+16 %). Se on 55 prosenttia kaikista Finavian alueellisten lentoasemien matkustajamäärästä.

− Lapin lentoasemien matkustajamäärän kasvu heijastaa globaalia trendiä, jossa matkustamisen syy on yhä enenevissä määrin vapaa-ajan matkustus. Sen sijaan liikematkustaminen Euroopassa on vähentynyt tai siirtynyt yhä enemmän raiteille.
Junamatkustamisen suosion kasvu näkyy Euroopassa erityisesti kotimaan sisäisessä liikenteessä. Esimerkiksi Saksassa kotimaan sisäinen lentomatkustus on vuodesta 2019 vähentynyt -52 % ja Ruotsissa -38 %*. Arvioimme, että työmatkalentämisen vähenemiseen on vaikuttanut merkittävästi etätyöskentelyn ja -neuvottelujen yleistymisen lisäksi organisaatioiden tiukentuneet matkustuspolitiikat, Vuori arvioi.

Trendi näkyy Suomessa erityisesti lentoasemilla, joilta matkustamisen syy on perinteisesti ollut liikematkustus. Suomessa Oulu on yksi perinteisistä työmatkaliikennekentistä. Sen matkustajamäärä on palautunut vasta 52 prosenttisesti vuodesta 2019. Samoin Turku on palautunut 59 prosenttisesti ja Vaasa 55 prosenttisesti. Kokonaisuutena, Lapin lentoasemat pois lukien, Finavian alueellisten lentoasemien kautta lensi yhteensä 735 616 matkustajaa (-2 %). Se on 46 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019 vastaavaan aikaan.

Ilmiö näkyy myös Finavian viidellä alueellisella lentoasemalla, joihin valtio tukee reittilentoja ostoliikenteenä. Vuoden 2019 alkupuoliskolla Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemi-Tornion ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemien kautta kulki yhteensä 210 692 matkustajaa. Tammi-kesäkuussa 2024 määrä oli 80 237 (-62 %).

Lähteet: Finavian tilastot, Swedavian tilastot, *ACI.

Finavian lentoliikenteen tilastot on julkaistu Lentoliikenteen tilastot -sivulla.

Listaus: Suosituimmat lentoyhteydet ja -kohteet

TOP 5:

Finavian lentoasemilla kansainvälisistä lennoista eniten matkustajia oli Saksan, Espanjan, Ruotsin, Iso-Britannian ja Hollannin lennoilla.

TOP 10:

Suositummat lentokohteet olivat Tukholma, Lontoo, Amsterdam, Kööpenhamina ja Pariisi. Kaukokohteista suosituimpia olivat Bangkok, Tokio, Soul, Doha ja Singapore.

TOP 3:

Kuluneen puolen vuoden aikana lentoyhtiöistä eniten matkustajia ovat lisänneet Finnair, Norwegian ja Ryanair. Finavian lentoasemilta on tällä hetkellä yli 140 suoraa kansainvälistä lentoreittiä maailmalle.

Taulukko: Tilastoyhteenveto tammi-kesäkuu 2024


tammi-kesäkuu 2024

tammi-kesäkuu 2023

Muutosprosentti

Matkustajia Finavian lentoasemilla yhteensä

9 368 489

8 990 542

+4,2 %

Matkustajia Helsinki-Vantaalla

7 736 862

7 464 482

+3,6 %

Kansainvälisillä lennoilla lähtevät vaihtomatkustajat

975 940

981 849

-0,6 %

Rahdin määrä Finavian lentoasemilla yhteensä (tonnia)

91 944

86 194

+6,7 %

Rahdin määrä Helsinki-Vantaalla (tonnia)

90 776

84 543

+7,4 %

Kaupallisten lentojen määrä Finavian lentoasemilla yhteensä

94 649

88 848

+6,5 %

Kaupallisten lentojen määrä Helsinki-Vantaalla

72 589

67 936

+6,8 %

 

Lähde: Finavia Oyj 15.7.2024


torstai 4. heinäkuuta 2024

Junamatkailun suosio nousussa

Junamatkailun suosio jatkuu positiivisena ennätyksellisen vuoden 2023 jälkeenkin, kertoo VR. Kuva: VR


 

Kotimaan kaukojunaliikenteen suosio jatkaa tasaista kasvuaan: vuoden 2024 tammi-kesäkuussa tehtiin 7,4 miljoonaa junamatkaa. Matkustajamäärät kasvoivat 3 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kesäkuussa matkoja tehtiin 1,4 miljoonaa, mikä merkitsee 4 % nousua edellisvuoteen verrattuna.

 

Junamatkailun suosio jatkuu positiivisena ennätyksellisen vuoden 2023 jälkeenkin. Vuoden 2024 tammi-kesäkuussa matkustajamäärät kasvoivat 3 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.  Matkailijat valitsevat yhä useammin ympäristöystävällisen junan kulkuvälineeksi, erityisesti vapaa-ajalla. Kaukoliikenteen junien asiakaspaikkojen käyttöaste oli kesäkuussa 53 %, eli etenkin ruuhkaisimpien aikojen ulkopuolella junissa on hyvin tilaa. VR on myös lisännyt ylimääräisiä vaunuja ja junavuoroja useisiin kesätapahtumiin eri puolilla Suomea.

VR Transpointin rautatiekuljetusten volyymit olivat kesäkuussa noin 2,1 miljoonaa tonnia, mikä on 17 % enemmän verrattuna viime vuoteen. Vuoden 2024 tammi-kesäkuussa on rautateitse kuljetettu tavaraa noin 10,6 miljoonaa tonnia, mikä on noin 10 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Alkuvuonna volyymeja painoivat merkittävästi poliittiset työtaistelut ja vaikeat talviolosuhteet.

 

Noin puolet junien myöhästymisistä johtuu radasta

Junien täsmällisyys on keskeinen tekijä matkustajien tyytyväisyydessä. Tällä hetkellä pääradalla on runsaasti mm. ratatöistä johtuvia nopeusrajoituksia, jotka aiheuttavat myöhästymisiä, ja jotka sitten kertautuvat esimerkiksi vaihtoyhteyksissä.

Kesäkuussa kaukoliikenteen junien täsmällisyys oli 77 %, kun täsmällisyyttä mitataan viiden minuutin tarkkuudella. Myöhästymisistä lähes puolet (49 %) johtui radasta johtuvista syistä, kuten nopeusrajoituksista tai vaihde- ja sähkövioista. Radan kunnosta ja ylläpidosta vastaa Väylävirasto. Noin viidennes (21 %) myöhästymisistä aiheutui VR:stä johtuvista syistä ja loput muista syistä, kuten ilkivallasta.

VR:n lähiliikenteessä toukokuun täsmällisyys oli 94 %. Myöhästymisistä 35 % johtui radasta aiheutuvista syistä, 55 % muista syistä ja 11 % VR:stä johtuvista syistä.

 

Lähde: VR-Yhtymä Oyj 4.7.2024


sunnuntai 13. elokuuta 2023

Icelandairilla ennätysmäärä matkustajia heinäkuussa

Heinäkuussa 2023 Icelandair kuljetti 567 000 matkustajaa eli 7 prosenttia enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Tämä on suurin yhden kuukauden matkustajamäärä sitten heinäkuun 2019, jolloin matkustajia oli noin 590 000. Kuva: Icelandair


 

Heinäkuussa 2023 Icelandair kuljetti 567 000 matkustajaa eli 7 prosenttia enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Tämä on suurin yhden kuukauden matkustajamäärä sitten heinäkuun 2019, jolloin matkustajia oli noin 590 000.

 

Kansainvälisten lentojen matkustajamäärä oli 543 000 matkustajaa, ja heistä 48 prosenttia matkusti Islantiin, 11 prosenttia Islannista ja 41 prosenttia oli kauttakulkumatkustajia. Käyttöaste oli 86,4 prosenttia. Kapasiteetti (ASK) kasvoi 16 prosenttia viime vuoden heinäkuuhun verrattuna. Kysyntä jatkui erityisen vahvana Pohjois-Amerikan reiteillä. Kansainvälisten lentojen täsmällisyys oli 73 prosenttia, mikä on merkittävä parannus viime vuoteen verrattuna, mutta alle yhtiön pitkän aikavälin tavoitteiden.

Kotimaanlentojen matkustajamäärä oli 24 000. Käyttöaste oli lähes 70 prosenttia. Aikataulussa pysyminen oli 86 prosenttia, eli se parani merkittävästi viime vuodesta 11 prosenttiyksikköä.

Rahti, mitattuna rahtitonnikilometreinä (FTK), kasvoi vuosien välillä 63 prosenttia laajemman lentoaikataulun ja pidempien lentomatkojen vuoksi. Kuljetettujen tonnien määrä kasvoi vähemmän eli 17 prosenttia viime vuodesta. Leasing-toiminnan myydyt blokkitunnit vähenivät kaksi prosenttia.

Lähde: Icelandair 10.8.2023


keskiviikko 4. tammikuuta 2023

Viking Linen matkustajamäärä yli kaksinkertaistui 2022

Yhteensä Viking Linen laivoilla matkusti lähes 5 miljoonaa matkustajaa vuonna 2022, mikä on 114 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuvassa varustamon uusin laiva Viking Glory. Kuva: Joonas Kortelainen



 

Vuosi 2022 oli edellisen vuoden tapaan poikkeuksellinen koko maailmalle ja siten myös Viking Linelle. Pandemian takia toimintaympäristö oli aluksi erittäin epäsuotuisa siihen liittyvine taloudellisine seurauksineen. Helmikuun lopusta alkaen Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa aiheutti kohtuuttoman korkeita polttoaineen hintoja ja epävarmuutta markkinoilla. Samaan aikaan matkojen kova kysyntä alkoi uudelleen – erityisesti lähialueille. Lokakuussa myytiin Amorella ja joulukuussa sovittiin Rosellan myynnistä. Maaliskuussa uusi ilmastoviisas alus Viking Glory aloitti liikennöinnin. Alus on ollut erittäin suosittu ja saavuttaa miljoonan matkustajan rajan oltuaan liikenteessä alle vuoden. Yhteensä Viking Linen laivoilla matkusti lähes 5 miljoonaa matkustajaa vuonna 2022, mikä on 114 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Liikenne eri reiteillä

 

Varustamon matkustajamäärä vuonna 2022 oli 4 945 564 (2 315 137), missä on 114 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna.

Eniten kasvua oli Viking Gracella ja Viking Glorylla Turku–Ahvenanmaa–Tukholma-reitillä, jossa kaksi alusta kuljetti 1 955 988 (904 321) matkustajaa (+116,3 %). Viking Linen markkinaosuus reitillä oli 64 %. Helsinki–Ahvenanmaa–Tukholma-reittiä liikennöi vuoden aikana ainoastaan Gabriella, ja matkustajia oli 515 445. Kesällä alus teki myös useita erikoisristeilyjä. Viking Cinderella kuljetti 517 354 (256 344) matkustajaa risteilyliikenteessä Tukholman ja Maarianhaminan välillä ja teki lisäksi erikoisristeilyjä useisiin kohteisiin Ruotsissa vuoden aikana. Matkustajamäärä Maarianhaminan ja Kapellskärin välillä Rosellalla oli 464 375 (348 209). Pääkaupunkien Helsingin ja Tallinnan välillä Viking XPRS kuljetti 1 266 642 (586 354) matkustajaa.

Rahtiyksiköiden määrä oli 117 777 ja henkilöautoja kuljetettiin 630 651.

- Päätämme poikkeuksellisen tapahtumarikkaan vuoden. Tehtiin päätös siirtää Viking XPRS Suomen lipun alle, Amorella myytiin lokakuussa ja joulukuussa sovittiin Rosellan myynnistä, ja näiden lisäksi uusi Viking Glory aloitti liikennöinnin maaliskuussa. Iloitsemme Viking Gloryn menestyksekkäästä liikenteen aloituksesta. Se on jättänyt jälkensä merenkulkuun sekä kansainvälisesti että omalla liikennöintialueellamme Itämerellä. Alus on otettu hyvin vastaan markkinoilla ja se on suoriutunut hyvin ja vaikuttanut oleellisesti yhtiön tulokseen. Viking Glory kuljettaa miljoonannen matkustajansa tammikuussa 2023. Uudesta toimintavuodesta 2023 tulee sekä vaativa että kiinnostava. Seuraamme tarkasti suhdanteiden kehitystä ja sopeudumme kohtaamaan haasteet – erityisesti edessämme olevien uusien ympäristönormien osalta. Samalla katsomme optimistisesti tulevaisuuteen, sanoo Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses.

 

Tallinkin matkustajamäärä lähes kaksinkertaistui 2022

Tallink vastasi kasvaneeseen kysyntään ottamalla käyttöön uuden MyStar-laivan joulukuussa 2022. Kuva: TallinkGroup


 

Tallink-konserni on julkaissut vuoden 2022 neljännen kvartaalin sekä joulukuun matkustaja- ja rahtiluvut. Luvut osoittavat selvää kehitystä haastavien koronapandemiavuosien jälkeen maailmanlaajuisista talous- ja turvallisuushaasteista sekä yhtiön laivojen ulosvuokrauksista huolimatta.

Tallink kuljetti kaikilla yhtiön reiteillä yhteensä 5 462 085 matkustajaa vuoden 2022 aikana, mikä on 84,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021 (2 961 975 matkustajaa vuonna 2021). Vuoteen 2021 verrattuna matkustajamäärät kasvoivat yhtiön kaikilla säännöllisillä reiteillä Suomen ja Ruotsin, Suomen ja Viron sekä Viron ja Ruotsin välillä. Suurinta kasvu oli Suomi-Ruotsi-reiteillä, joilla kuljetettiin yhteensä 1 859 209 matkustajaa vuonna 2022 ja näin ollen kasvua oli 96 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Viro-Ruotsi-reitillä kasvu oli 93,4 prosenttia ja matkustajia kuljetettiin yhteensä 482 345 vuonna 2022. Suomi-Viro-reitillä kasvua oli 76,9 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna ja vuoden 2022 matkustajamäärä kyseisellä reitillä oli yhteensä 3 120 531.

Vuonna 2022 kuljetettujen ajoneuvojen määrä kasvoi 36,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja vuoden aikana yhtiön kaikilla reiteillä kuljetettiin yhteensä 819 229 ajoneuvoa (602 033 ajoneuvoa vuonna 2021).

Myös yhtiön kuljettamien rahtiyksiköiden määrä kasvoi, ja vuonna 2022 yhtiö kuljetti yhteensä 409 769 rahtiyksikköä (369 170 rahtiyksikköä vuonna 2021). Kuljetettujen rahtiyksiköiden määrä kasvoi eniten Suomi-Viro-reiteillä, joilla kasvua oli 19 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2022 ainoa lasku tilastoissa oli Suomi-Ruotsi-reittien rahtiluvut, joihin vaikutti Galaxy-laivan ulosvuokraus ja näin ollen vähäisempi rahtikapasiteetti Suomi-Ruotsi-reiteillä.

”Emme ole nähneet vuosittaista yli 4 miljoonan matkustajamäärää viimeisen kahden vuoden aikana, joten vaikka emme vielä ole koronapandemiaa edeltävällä tasolla, olemme erittäin tyytyväisiä vuoden 2022 lukuihin. Luvut ovat lähellä enimmäismäärää, joka meidän oli vuonna 2022 mahdollista saavuttaa; viimeisellä vuosineljänneksellä kuusi laivaamme oli vuokrattuna muualle ja vaikka koronapandemia laantui, kohtasimme vaikeita geopoliittisia kriisejä”, kommentoi Tallink-konsernin toimitusjohtaja Paavo Nõgene.

”Olen kiitollinen uskollisille asiakkaillemme, jotka ovat löytäneet takaisin laivoillemme ja jaksaneet uskoa meihin ja liiketoimintamme uudelleenrakentamiseen. Olen myös erittäin ylpeä siitä työstä, jota työntekijämme niin maissa kuin merellä ovat tehneet näinä haastavina aikoina. Matkustajien paluu laivoillemme koronapandemian jälkeen ja heidän pitäminen asiakkainamme näinä haastavina aikoina on vaatinut kaikilta suuria ponnistuksia”, Nõgene jatkaa.

”Toivon, että vuosi 2023 tuo mukanaan rauhan. Olen kiitollinen ja ylpeä kaikista, jotka tekevät osansa auttaakseen sodan aiheuttamien haasteiden edessä. Haluamme jatkaa tukemme osoittamista niille, jotka sitä eniten tarvitsevat”, kertoo Nõgene.

”Olen varma, että uusin laivamme, MyStar, sekä muut matkustajiemme kestosuosikit, Silja Serenade, Silja Symphony, Baltic Princess, Baltic Queen, Megastar ja Star, sekä kaikkien näiden laivojen miehistöt tarjoavat unohtumattomia matkoja vuonna 2023”, Nõgene lisää.

Tallink kertoi asiasta tiedotteessaan 3.1.2023.


Tampereella toukokuussa Museoiden yö

Toukokuisena iltana avautuu mahdollisuus lähteä seikkailemaan museokohteisiin aina yöhön saakka.   ...