Pianokonsertti Tallinnalaisessa kulttuurikodissa

Nuori taitava pianisti soitti virolaisten säveltäjien kappaleita ja lisäksi muun muassa Beethovenin tuotantoa.

 

 

Elokuu 2021 oli merkittävä tapahtuma Virossa, koska silloin vietettiin maan uudelleenitsenäistymisen 30-vuotisjuhlaa.

 

Juhlallinen tunnelma vallitsi myös tallinnalaisen Liisa Ojaveerin kulttuurikodissa, jossa järjestettävään pianokonserttiin olin saanut suomalaisen toimittajaryhmän osanottajana kutsun 19. elokuuta.

 

Tallinnan keskustassa 1900-luvun alun art nouveau -talossa sijaitseva asunto on nähtävyys sinänsä, koska se on säilynyt hyvin pitkälle alkuperäisessä kunnossa ja ollut vuodesta 1939 Ojaveerin perheen asuntona. Asuntoa on Ojaveerin mukaan vuosikymmenien varrella remontoitu, mutta siinä on säilytetty vanhan jugend-asunnon piirteet.

 

Kotikonsertti oli mieleenpainuva. Nuori taitava pianisti soitti virolaisten säveltäjien kappaleita ja lisäksi muun muassa Beethovenin tuotantoa. Pianisti soitti yli sata vuotta sitten tsaarin Pietarissa valmistetulla C.M. Schroder -flyygelillä, jonka Ojaveer kertoi perineensä isoäidiltään.

 

Ojaveer sopi kotikonsertin emännäksi, koska hän on työskennellyt muun muassa Eesti instituutissa, Viron presidentin kansliassa ja toiminut Helsingissä Viron suurlähetystössä kulttuurineuvoksena.

 

Teksti ja kuvat: ValitutMatkat

 

Liisa Ojaveer sopi kotikonsertin emännäksi, koska hän on työskennellyt muun muassa Eesti instituutissa, Viron presidentin kansliassa ja toiminut Helsingissä Viron suurlähetystössä kulttuurineuvoksena.

Pianisti soitti yli sata vuotta sitten tsaarin Pietarissa valmistetulla C.M. Schroder -flyygelillä, jonka Ojaveer kertoi perineensä isoäidiltään.

 

Latvian Riiassa ainesta suosikkikohteeksi

Hieno art nouveau -arkkitehtuuri, puistot ja kulttuuritapahtumat tekevät Riiasta eräänlaisen mini-Pariisin.

 

Luksushotellin johtaja toivoo suomalaisten tutustuvan Latvian moniin kasvoihin. Maassa riittää koettavaa niin huikeita luontoelämyksiä, historian kosketusta kuin trendikästä iltamenoa kaipaaville. 

 

Yksi asia ei lakkaa ihmetyttämästä riikalaisen Grand Hotel Kempinskin johtajaa Leon Baumia. Hän hämmästelee, kuinka Latvia ei ole noussut huippusuosituksi suomalaisten matkakohteeksi.  Baum uskoo Latvian suosion kasvuun, sillä maa on lähellä Suomea ja yllättää matkailijat monipuolisuudellaan. Saman tekee pääkaupunki Riika.

 

Baumin luotsaama luksushotelli Kempinski sijaitsee Riian vanhassa kaupungissa, vastapäätä Latvian kansallisoopperaa. Kävelymatkan päässä ovat lähes kaikki kuuluisat nähtävyydet. Hotellin sijainti on siis paras mahdollinen ja hotellilla on pitkä yhteinen historia Riian kaupungin kanssa.

 

Vaikka hotellin vieraista moni on tottunut laadukkaaseen palveluun, Baumin mukaan he yllättyvät Riian Kempinskissä.

 

-Hotellimme sielu on henkilökunta. Saamme paljon palautetta siitä, että henkilökuntamme ja palvelumme ovat onnistuneet yllättämään asiakkaan iloisesti ja unohtumattomasti, sanoo Baum.

 

Riian Kempinskin asiakkailta saama palaute on erinomaista. Kehuja saavat niin huippuravintola, kauniit huoneet kuin hotellin spa hyvinvointipalveluineen. Baumin mukaan palautteet kertovat, että matkailijoilla syttyy usein rakkaus koko Latviaa ja Riikaa kohtaan.

 

Riiassa ja Latviassa saa kokea jotain uutta, vaikka olisi matkaillut eri puolilla maailmaa.

 

Matkailijoilla on odotuksia. Odotukset täyttyvät Riiassa ja muualla Latviassa paremmin kuin moni osaa kuvitellakaan.

 

Baumin mielestä Riikaa voi hyvällä syyllä kutsua hienostuneeksi mini-Pariisiksi. Koettavana ovat vanha kaupunki, art nouveau -alue, puistot, markkinat, putiikit, musiikkitapahtumat. Riikaa voi Baumin mukaan verrata myös Prahaan.

Samassa kaupungissa ovat läsnä niin historia kuin trendit. Eikä Riikaan matkustavan tarvitse valita kulttuurin tai maisemien välillä. Varsin kohtuullisen etäisyyden päässä Riiasta on upeita luontokohteita, muun muassa Gauja-joen kansallispuisto. Moni Riikaan tuleva valitsee päiväretkikohteeksi noin 30 kilometrin päässä sijaitsevan pitkien kylpyläperinteiden Jūrmalan. Jūrmalassa on kymmeniä kilometrejä hiekkarantaa, ravintoloita ja usein myös musiikkia.

 

Riiassakin matkailijaa hemmottelevat ravintolat, jokaiseen makuun löytyy ruokaelämyksiä. Baum mainitsee myös boheemiuudestaan kuuluisan Miera iela -hipsterikorttelin, joka on monen suosikkipaikka rennolle illanvietolle. 

 

Vaikka Riiassa ja Latviassa riittää koettavaa, ne ovat kuitenkin vielä säästyneet massaturismilta, toisin kuin osa Euroopan suurkaupungeista, Baum sanoo. Niiden tarjoamia elämyksiä on mahdollista kokea siistissä ympäristössä, rauhassa nauttien – ilman turhaa hälinää ja vilinää.

 

Teksti ja kuvat: Toptaste 29.7.2021.

Riian Grand Hotel Kempinskin kattoterassi tarjoaa oivallisen paikan nauttia illallista.

Grand Hotel Kempinski Riga sijaitsee keskeisellä paikalla Riiassa.

 

Saksa, Bad Nauheim kylpyläkaupunki

Bad Nauheim on kylpylöiden, puistojen ja kauniiden vanhojen rakennusten kaupunki.

 

Minulla oli taannoin tilaisuus vierailla työmatkalla Saksassa Bad Nauheimissa, jossa osallistuin muutaman päivän kokoukseen.

Bad Nauheim on viehättävä pienehkö kaupunki noin 30 kilometriä Frankfurtista pohjoiseen. Asukkaita siellä on noin 30 000. Matka taksilla Frankfurtin lentokentältä kesti ruuhka-aikaan vajaan tunnin.

Suolatuotannosta terveyskylpylöihin

Bad Nauheim tunnetaan suolatehtaistaan, joita siellä on ollut jo satojen vuosien ajan. Siellä on myös mineraalipitoisia lähteita, joiden ympärille kaupungissa alkoi kasvaa kylpylätoimintaa 1800-luvulla. Kylpylätoiminnan ohessa Bad Nauheimista muodostui eräänlainen terveydenhoidon keskittymä, jossa erityisesti luonnonmukaisen hoidon osaaminen on ollut keskeistä näihin päiviin saakka.

Kaupunki on viihtyisä, koska keskusta on melko pieni, siellä on paljon puistoja ja siellä täällä kauniita art nouveau -tyylin rakennuksia.

Hotelli Dolce by Wyndham Bad Nauheim

Majoituin viihtyisään Dolce-hotelliin, joka sijaitsee puiston ympäröimänä. Huone oli siisti ja avara. Hotellissa oli myös hyvät kokoustilat ja sisäuima-allas. Dolce koostui uudemmasta osasta ja vanhemmasta osasta, joka oli ilmeisesti peräisin jostain 1900-luvun alusta.

Työpäivien lomassa minulle jäi jonkin verran aikaa tehdä kävelyretkiä hotellin ympäristössä. Oli toukokuun puoliväli, joten linnut lauloivat kauniisti hotellia ympäröivässä puistossa. Lyhyen kävelymatkan päässä hotellista oli kaupungin jäähalli, joka oli mielenkiintoinen, koska se oli katettu mutta sivuistaan avoin. Jääkiekkokausi oli jo ohi, joten hallissa oli hiljaista.

Elvis asui kaupungissa

Hotellin läheisyydessä oli myös Elvis Presleyn muistolaatta. Laulajasuuruus Elvis asui kaupungissa vuodesta 1958 vuoteen 1960, kun hän suoritti varusmiespalvelusta kaupungissa siihen aikaan toimineessa amerikkalaisten varuskunnassa. Bad Nauheimissa toimii myös pieni Elvis-museo, joka muistuttaa laulajan ajasta kaupungissa.

Valitettavasti en kokouskiireiltäni ehtinyt Elvis-museoon. Onneksi ehdin kuitenkin poiketa paikallisessa oluttuvassa eli bierstubessa, jossa oli mukava saksalainen tunnelma.

Hienoa art nouveauta

Artnouveau-net -nettisivusto kertoo Bad Nauheimista seuraavasti:

Bad Nauheim sijaitsee viiniköynnösten, hedelmätarhojen ja ruusupeltojen ympäröimänä Taunusvuorten juurella läntisessä Saksassa. Jo kelttiläiset ja roomalaiset hyödynsivät seudun suolavesilähteitä. 1700-luvulla Nauheimin suolatehtaat olivat kehittyneet alansa yhdeksi suurimmaksi ja nykyaikaisimmaksi yritykseksi. 

Suolantuottajien kylä alkoi muuttua kylpyläksi 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla, kun uusista poratuista kaivoista saadun suolaveden parantava vaikutus huomattiin. Vuonna 1854 Nauheim tunnustettiin virallisesti kaupungiksi ja sille annettiin vuonna 1869 lisänimi Bad (kylpylä). 

Vuoteen 1900 mennessä Bad Nauheimista tuhansine vieraineen oli tullut kansainvälisesti kuuluisa kylpylä. Sinne matkustettiin hoitokuurille terveyssyistä ja toisaalta se oli myös kansainvälisen yläluokan tapaamispaikkana. Vuosisadan vaihteessa uudet hygienian ja estetiikan käsitykset ja vaatimukset edellyttivät uusia kylpylärakennuksia. Bad Nauheim kuului Hesse-Darmstadtin suurherttuakuntaan. 

Hessenin ja Reinin suurherttua Ernst Ludwig oli edistyksellinen hallitsija, joka arvosti taidetta ja mutta jolla oli myös taloudellista silmää. Hän toivoi taiteiden kehittyvän lupaavaksi talouden sektoriksi tunnuslauseenaan ”Maani Hessen kukoistakoon ja sen myötä taide”. Bad Nauheimin uudet rakennukset toteuttivat tätä tavoitetta.

Suurherttuakunnan valtiollisen rakennustarkastajan Wilhelm Jostin johdolla kylpylän hoito- ja teknisille tiloille laadittiin uusi yhtenäinen suunnitelma vuosina 1902–1912. Vuonna 1901–1902 Jost rakennutti aluksi Inhalatoriumin, hengityssairauksien hoitoon tarkoitetun rakennuksen, keskelle kylpyläpuistoa. Rakennus on nykyään Bad Nauheimin yleinen kirjasto.

Sprudelhof, suihkulähdepiha, rakennettiin vuosina 1905–1912. Siihen kuului 240 kylpyosastoa, erilliset osastot kuninkaallisia vieraita varten ja uuden vesilähdealtaat. Runsaasti koristeltuine kylpytiloineen, odotussaleineen ja sisäpihoineen Sprudelhof on saksalaisen Jugendin vaikuttavimpia esimerkkejä. Kaivojen, veistoshahmojen ja muun sisustuksen koristelu viittaa veden terveyttä edistäviin vaikutuksiin.

Trinkkuranlage, mineraalivesilaitos, rakennettiin vuosina 1910–1912. Tähän hevosenkengän muotoiseen kokonaisuuteen kuuluu pylväskäytäviä, sisäpiha, pumppuhuone eli juomahalli ja soittolava, jonka edessä on suorakulmainen vesiallas. Kurbrunnen, mineraalivesilähde läntisen pylväskäytävän päässä liittyy juomahalliin. Sen keskellä on kahdeksansivuinen terveysvesikaivo kultaisen kupolin alla. 
Samoihin aikoihin vuosina 1862–1864 rakennetun Kurhausin, kylpylän juhlarakennuksen, terassia ja puutarhaa laajennettiin ja siihen lisättiin soittopaviljonki. Lisäksi rakenneltiin konserttisali, joka on koristeltu jugendtyylisin maalauksin. 

Teksti: Lapintiira

Suolatuotannossa käytettävät erikoiset rakennelmat leimaavat Bad Nauheimin kaupunkikuvaa.

Dolce-hotelli koostuu uudemmasta osasta ja mahtipontisesta vanhemmasta osasta, joka oli ilmeisesti peräisin jostain 1900-luvun alusta.

Dolce by Wyndham sijaitsee puistomaisessa ympäristössä.

Dolce-hotellissa on sisäuima-allas.

Suihkulähdepiha, Wilhelm Jost, 1905-1911.

Hallintorakennuksen julkisivu, Wilhelm Jost, 1905-1911. Kuva: Hiltrud Hölzinger.

Mineraalivesiallas, Wilhelm Jost, 1910-1912. Kuva: Hiltrud Hölzinger.

Art nouveau -tyylinen Dolce-teatteri, Wilhelm Jost, 1910. Kuva: Hiltrud Hölzinger.

Kylpytalon oleskelutila, Wilhelm Jost, 1905-1911.

Seinäornamentti, Wilhelm Jost, 1905-1911. Kuva: Hiltrud Hölzinger.