Eläinten vallankumous on satiirinen ooppera

Kansallisoopperassa 28. maaliskuuta 2025 ensi-iltansa saava ajankohtainen ooppera pohjautuu George Orwellin klassikkoromaaniin, joka kuvaa Venäjän rappeutumista Stalinin vallan alla.

 

Kansallisoopperassa 28. maaliskuuta ensi-iltansa saava ajankohtainen ooppera pohjautuu George Orwellin klassikkoromaaniin, joka kuvaa Venäjän rappeutumista Stalinin vallan alla. Harvinaisen hienot arviot saaneen teoksen on säveltänyt Alexander Raskatov, joka toi oopperaan mukaan omat kokemuksensa Venäjän vaiheikkaasta historiasta.

 

Poikkeuksellisen hurja Eläinten vallankumous tuo näyttämölle verisen vapaustaistelun, jossa idealistiset tavoitteet kääntyvät päälaelleen ja unelma muuttuu painajaiseksi. Ooppera sai ensiesityksensä Amsterdamissa keväällä 2023 ja nousi saman tien yleisön ja kriitikoiden suosioon. Se palkittiin vuoden kantaesityksenä The International Opera Awards -gaalassa marraskuussa 2023.

George Orwell (1903–1950) kirjoitti Eläinten vallankumouksen vuonna 1945. Tarinassa ryhmä maatilan eläimiä päättää ryhtyä kapinaan ja syrjäyttää tyrannimaisen maanviljelijän. He perustavat oman yhteiskunnan, jossa kaikille luvataan tasa-arvoa. Ajan myötä lupaukset kuitenkin unohtuvat. Orwell teki kirjastaan varoittavan vertauskuvan siitä, kuinka Venäjän vallankumous rappeutui Stalinin väkivaltaiseksi diktatuuriksi.

 

”Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset”

Idea oopperaan tuli ohjaaja Damiano Michielettolta (s. 1975). Hänen mukaansa Eläinten vallankumous kuvaa vallan ja sorron mekanismeja, jotka ovat vaikuttaneet kaikkialla maailmassa vuosisatojen ajan. Michieletton ohjauksessa tarina sijoittuu teurastamoon, jolla hän painottaa myös ihmisten tapaa kohdella tuotantoeläimiä.

 

Oopperan säveltäjäksi Michieletto valitsi Alexander Raskatovin (s. 1953), joka syntyi Moskovassa vain muutama päivä Stalinin kuoleman jälkeen. Raskatov ei ollut koskaan lukenut Orwellin kirjaa, sillä se oli kielletty Neuvostoliitossa. Eläinten vallankumouksen teksti syntyi Raskatovin ja Ian Burtonin (s. 1942) yhteistyönä, ja Raskatov on lisännyt siihen omia viittauksiaan Venäjän myrskyisään historiaan. Lue haastattelu, jossa Raskatov kertoo taustastaan ja oopperan säveltämisestä: ”Oopperan on oltava täynnä elämää”.

Kansallisoopperan lavalle nousee vaikuttava kaarti niin suomalaisia kuin ulkomaisia laulajia kuten Tuukka Haapaniemi ja Jyrki Korhonen, Roman Ialcic, Michael Gniffke, James Kryshak, Aarne Pelkonen, Karl Laquit, Artem Krutko, Jeni Packalen, Iida Antola, Elena Vassilieva, Holly Flack, Mika Pohjonen, Johanna Rusanen ja Luke Terence Scott. Esitykset johtaa Bassem Akiki.

 

Eläinten vallankumous on Suomen ja Hollannin kansallisoopperoiden, Wienin valtionoopperan sekä Teatro Massimo Palermon tilausteos ja yhteistuotanto.

Eläinten vallankumouksen voi kokea suorana lähetyksenä Oopperan ja Baletin Stage24-palvelussa lauantaina 3.5. klo 18.50 alkaen. Katseluoikeus maksaa 9,90 euroa ja sen voi ostaa Stage24-sivulla. Katseluoikeus sisältää myös tallenteen, joka julkaistaan palveluun myöhemmin. Lähetyksen voi katsoa myös Stage24-äly-tv-sovelluksessa.

 

Alexander Raskatov: Eläinten vallankumous

Ensi-ilta 28.3.2025 klo 19

Muut esitykset 2.4., 4.4., 8.4., 10.4., 26.4., 3.5. ja 6.5.2025 klo 19

 

Lähde: www.oopperabaletti.fi 6.3.2025

Iloinen leski tarjoaa kepeyttä ja rakastettuja melodioita

Nuoren rikkaan lesken Hanna Glavarin suhdesolmuja kujeilevasti käsittelevä Iloinen leski on esitetty vuosien varrella Kansallisoopperassa ennätyksellisesti yli 300 kertaa.

 

Operettisuosikki, Franz Lehárin Iloinen leski palasi Kansallisoopperan näyttämölle 13.2.2025 alkaen suomeksi laulettuna. Pääroolissa loistavat Mari Palo ja Johanna Lehesvuori.

 

 

Nuoren rikkaan lesken Hanna Glavarin suhdesolmuja kujeilevasti käsittelevä Iloinen leski on esitetty vuosien varrella Kansallisoopperassa ennätyksellisesti yli 300 kertaa. Kyseinen tuotanto sai ensi-iltansa toukokuussa 2008, ja se on viimeksi nähty päänäyttämöllä yhden esityksen verran marraskuussa 2020. Tuolloin koronapandemia pysäytti esitykset heti ensimmäisen esityksen jälkeen.

 

Kuplivan teoksen on ohjannut Jussi Tapola, joka on tehnyt myös libreton suomenkielisen käännöksen. Lavastuksen ja puvut on suunnitellut Anna Kontek. Rooleissa nähdään joukko suomalaistähtiä, kuten pääroolissa Hanna Glavarina loistavat Mari Palo ja Johanna Lehesvuori, Paroni Mirko Zetan roolissa Jouni Kokora, Valenciennena ja Kreivi Danilovitšina Kansallisoopperan Nuorten laulajien ohjelman Iris Candelaria ja Jussi Vänttinen, Camille de Rossilonin roolissa Markus Nykänen, Varakreivi Cascadana Mika Nikander ja Raoul de St. Briochen roolissa Akseli Ferrand. Esitykset johtaa Kurt Kopecky.

 

Päätähtenä esiintyvä, monipuolinen taiteilija Mari Palo vierailee säännöllisesti Kansallisoopperassa, viimeisimmäksi keväällä 2024 Jumalten tuhon Wellgundena. Palo on vuosien varrella valloittanut yleisöjä yli genrerajojen klassisesta lied- ja oopperaohjelmistosta kevyempään musiikkiin. Hän sai tasavallan presidentin myöntämän Pro Finlandia -mitalin vuonna 2019. Pääroolissa Palon kanssa vuorotteleva Kansallisoopperan oopperalaulaja Johanna Lehesvuori on viime vuosina tehnyt Kansallisoopperassa useita kiitettyjä solistirooleja kuten Pohjalaisten Maija Harri, Oopperan kummituksen Meg Giry sekä Lepakon Rosalinde.

 

Yli 300 esityskerrallaan Iloinen leski on todellinen suomalaisten suursuosikki. Yksi syy oopperan menestykseen on Victor Léonin ja Leo Steinin teksti, jossa musiikkinumerot liittyvät luontevasti osaksi juonta. Tärkein syy suureen suosioon lienee kuitenkin musiikki, sillä operetissa kuullaan mm. rakastettu Vilja-laulu ja Iloisen lesken valssi.

 

Franz Lehár: Iloinen leski

Esitykset 13.2.2025–9.4.2025

 

Lähde: Suomen kansallisooppera ja -baletti 6.2.2025

Antiikin sankarit valtaavat Sinebrychoffin taidemuseon

Maurice Denis (1870–1943): Odysseus ja Kalypso, 1905. Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo.

Kansallisgalleria / Aleks Talve

Sinebrychoffin taidemuseossa on tarjolla draamaa, voimaa, kauneutta, uhrautumista ja uskomattomia juonenkäänteitä. Antiikin sankaritarinoissa ei nimittäin kursailla toiminnassa ja suurissa tunteissa.

”Kertomukset noudattavat usein samanlaista kaavaa. Alku vaikuttaa lupaavalta ja kaikilla on hyvä tarkoitus, mutta sitten se räjähtää käsiin ja tarinan kulku menee täysin päinvastaiseen suuntaan”, näyttelyn kuraattori intendentti Claudia de Brün sanoo. 
 
Kreikkalaiset sankarit seikkailevat muinaisissa eepoksissa, esiintyvät taideteoksissa ja astuvat klassisella kaudella teatterilavalle. Kreikkalaisissa tragedioissa altistetaan katsoja kokemaan pelkoa, sääliä ja myötätuntoa, sillä tämä mahdollistaa antiikin runousopin mukaan negatiivisista tunteista luopumisen. Taiteesta haltioituminen ja nauttiminen johtaa siten katharsikseen, sielun ja mielen puhdistumiseen. Ei siis ole ihme, että antiikin tarinat ovat kulkeneet mukana länsimaisessa kulttuurissa jo yli 2000 vuoden ajan. Hahmoista ja tarinoista on tullut vuosisatojen kuluessa vakiintunut, mutta aina uusia muotoja etsivä osa länsimaista kulttuuria. Ne syntyvät aina uudelleen ja niiden vaikutus on nykyisin nähtävissä muun muassa sarjakuvissa, peleissä ja elokuvissa. 
 
”Näyttelyllä haluamme tuoda näkyväksi antiikin tarinoiden vaikutuksen nykyiseen kulttuuriimme. Ne läpäisevät länsimaisen kulttuurin kaikki kerrokset, ja näitä yhteyksiä ei aina välttämättä oivalleta. Haluan myös korostaa antiikin kielten ja tutkimuksen tärkeyttä edelleen meidän ajassamme”, museonjohtaja Kirsi Eskelinen sanoo. 
 
Kuvataiteessa antiikin tarinoista on otettu vaikutteita ja niistä on esitetty tulkintoja läpi historian. Antiikin sankarit -näyttelyssä on esillä kreikkalais-roomalaista keramiikkaa, eri aikojen veistoksia, grafiikkaa, maalauksia ja nykytaidetta eri menetelmin. Teokset ovat pääosin Kansallisgallerian omasta kokoelmasta. Näyttelyssä esitellään kreikkalaisen mytologian keskeiset sankarit Herakles ja Perseus sekä Troijan sodassa taistelleet Akhilleus, Odysseus, Hektor ja Paris. 
 

 
Rohkeat ja ylivoimaiset sankarit – vai kohtaloonsa alistuneet pelinappulat 
 
Antiikin tarinoissa kohtalo ajaa sankarin hänelle tarkoitettuun rooliin ja olympolaiset jumalat ohjailevat häntä. Sankareiden kohtalo on määrätty ennalta, eikä tie onnistumiseen ole vailla uhrautumista ja koettelemuksia. Tarinat eivät läheskään aina lopu voittoon, suuretkin sankarit epäonnistuvat. Tärkeintä on tarina, eikä se saako sankari elää elämänsä onnellisena loppuun asti. 

Yksi tunnetuimmista antiikin sankareista on Herakles (latinaksi Herkules) ja häneen liittyy valtavasti tarinoita. Herakles on ylijumala Zeuksen ja kuolevaisen Alkmenen poika. Hänen kohtalonsa on määrätty ennalta ja hänen tarinansa saa alkunsa suuresta tragediasta, jonka Zeuksen mustasukkainen vaimo Hera on juoninut kostoksi häntä vastaan. Herakles surmaa perheensä ja tekonsa hyvityksenä hän suorittaa 12 urotyötä seikkaillen Välimeren alueella. Vauhdikkaissa urotöissä Herakles muun muassa taistelee, painii ja ryöstää. Siitä huolimatta tarinoiden on ajateltu ilmentävän vahvuuden ja hyveen mallia. 
 
“Yhtenä syynä Herakleen tarinoiden suosioon hyveen mallina on se, että hän alistui kohtaloonsa ja toimi suuremman tarkoituksen vuoksi. Hän on hyvin monimuoteinen hahmo, mukaan mahtuu inhimmillisiä ja jopa negatiivisiä piirteitä. Vasta tragedia teki hänestä tuntemamme sankarin”, Claudia de Brün kertoo. 
 
Herakles ei enempää eikä vähempää kuin pelasti maailmanjärjestyksen isänsä Zeuksen suunnitelman mukaisesti, minkä johdosta hänestä tuli koko antiikin maailman sankari. Tämän lisäksi Herakleeta pidetään monen kaupungin perustajana ja kreikkalaisten myyttien mukaan hän järjesti myös ensimmäiset olympialaiset. Saavutuksia hänellä on siis riittänyt seikkailujen siivittämänä.  
 
Herakleen kahtatoista urotyötä on kuvattu antiikin Kreikasta asti. Näyttelyssä esillä oleva Sebald Behamin (1500–1550) Herakles-aiheisessa sarjassa kuvataan sankarin edesottamuksia. Urotöitä kuvataan myös sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Viivi Rintasen ja animoija Tuukka Toivasen tilaustyönä näyttelyyn toteutetussa sarjakuva-animaatiossa. Samaa aihetta on kuvattu tuhansien vuosien ajan eri tekniikoin ja tarinat viihdyttävät meitä edelleen. 
 
 
Ajassa elävät tarinat 
 
Antiikin sankaritarinoissa pääroolit on varattu miehille. Suurelta osin sankarit ovat miehiä ja tarinat on kirjoitettu miesten näkökulmasta. Usein toistuva juoni on se, että sankarit tavoittelevat naisia heidän kauneutensa vuoksi. Kuitenkin kreikkalaisen mytologian tarinoissa myös naisten roolit voivat olla monipuolisia, eivätkä niin rajoitettuja kuin ensin vaikuttaa. Jumalattaret, kuten Hera, Atena ja Afrodite ovat osaltaan sanelemassa sankareiden kohtaloa. 
 
Yksi tunnettu naishahmo on käärmehiuksinen Medusa, jonka supervoima oli katse, joka muutti katsojan kiveksi. Näyttelyssä nähdään Ellen Thesleffin (1869–1954) tulkinta Medusan hahmosta. Medusan päätä pidetään suojaavana symbolina ja nykyisin kansainvälinen muotitalo käyttää sitä tunnusmerkkinään. Sankarit ovat olleet esikuvana myös hallitsijoille ja heidän symbolejaan on käytetty ahkerasti, kun hallitsijat ovat halunneet liittää itseensä sankareiden edustamia piirteitä, kuten fyysistä voimaa, kauneutta ja viisautta. 
 
”Nykypäivän ajatukset sankaruudesta ovat usein yllättävän lähellä antiikin esikuvia. Tarinat kuitenkin muokkaantuvat ja elävät ajassa, palvellen ja puhutellen näin aina parhaiten aikansa yleisöä”, Claudia de Brün sanoo. 
 
 
Näyttelyn kuraattori:
Claudia de Brün, Sinebrychoffin taidemuseon intendentti


Teosten lainaajat:
Arkkitehtuuri- ja designmuseo
Christine ja Göran Schildtin säätiö
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Mänttä
Helsingin yliopiston Tiedemuseo Liekki  
  

Näyttelyn luentosarja:

12.3.2025 
klo 18 
Intendentti Claudia de Brün: Herakles, Akhilleus ja kumppanit

9.4.2025 
klo 18 
FT Ilkka Kuivalainen: Välimereltä pohjolan perukoille – Antiikin esineitä suomalaisissa kokoelmissa

7.5.2025 
klo 18 
Arto Kivimäki: Vapaus vai kohtalo, vai molemmat? Antiikin sankarit ja korkeammat voimat

21.5.2025 
klo 18 
FT Ville Hakanen: Kroppa kuin marmoriveistos – klassisen vartaloideaalin omaksuminen Suomessa



Oy Sinebrychoff Ab tukee Sinebrychoffin taidemuseon toimintaa. 

Ellen Thesleff (1869–1954): Medusa, 1908–1910. Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo.

Kuva: Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.

 

Lähde: Sinebrychoffin Taidemuseo 29.1.2025

 

 

Bridget Jones veti väkeä elokuvateattereihin

Bridget Jones (Renée Zellweger) ja Roxster (Leo Woodall) elokuvassa Bridget Jones: Mad About the Boy, ohjaus Michael Morris. Kuva: Universal Pictures

 

Bridget Jones: Mad About the Boy -elokuvan näki ensimmäisenä viikonloppuna 33 516 katsojaa.

Bridget Jones: Mad About the Boy sai ensi-iltansa Suomessa ystävänpäivänä 14.2.2025 – kahdeksan vuotta sitä edeltäneen Bridget Jones’s Baby (2016) -elokuvan jälkeen. Elokuvan näki ensimmäisenä viikonloppuna 33 516 katsojaa. Avausviikonlopun tulos on vuoden 2025 suurin. Ennakot mukaan lukien elokuvan on nähnyt Suomessa jo 35 597 katsojaa.

Elokuvan nimiroolissa nähdään kaksinkertainen Oscar®-voittaja Renée Zellweger, jonka tulkitsema Bridget Jones on elokuvassa uudenlaisessa elämäntilanteessa: kahden lapsen yksinhuoltaja ja leski.

”Elokuva on saanut poikkeuksellisen hyvää yleisöpalautetta. Niin yleisö kuin monet arvostelijatkin ovat yllättyneet siitä, että elokuvassa on komedian ja huumorin rinnalla myös koskettavia hetkiä ja uudenlaista syvyyttä”, kommentoi elokuvaa levittävän Finnkinon elokuvalevityksen vetäjä Mika Nieminen.  

Kolme edellistä Bridget Jones -elokuvaa — Bridget Jones – elämäni sinkkuna (2001), Bridget Jones: Elämä jatkuu (2004) ja Bridget Jones’s Baby (2016) ovat keränneet Suomessa elokuvateattereihin yhteensä yli 680 000 katsojaa.

Bridget Jones: Mad About the Boy -elokuvan synopsis

Bridget Jones valloitti kirjahyllyt Helen Fieldingin ilmiöksi nousseessa romaanissa Bridget Jones – elämäni sinkkuna, josta tuli maailmanlaajuinen bestseller ja menestyselokuva. Lontoossa asuva ja uraa luova sinkkunainen Bridget käänsi vastoinkäymiset voitokseen ja pääsi viimein naimisiin huippuasianajaja Mark Darcyn kanssa ja heidän poikavauvansa äidiksi. Onni koitti vihdoinkin.

Mutta elokuvassa Bridget Jones: Mad About the Boy Bridget on jälleen kerran yksin. Hän on jäänyt leskeksi neljä vuotta sitten Markin saatua surmansa hyväntekeväisyystyössä Sudanissa. Nyt hän on 9-vuotiaan Billyn ja 4-vuotiaan Mabelin yksinhuoltajaäiti, jonka tunne-elämä on jumissa eräänlaisessa limbossa ja joka kasvattaa lapsiaan uskollisten ystävien ja jopa entisen rakastajansa Daniel Cleaverin (Hugh Grant) tuella.

Kaikki painostavat Bridgetiä avaamaan uudelleen oven elämään ja rakkauteen: läheiset ystävät Shazzer, Jude ja Tom, työkaveri Miranda, oma äiti - ja jopa hänen gynekologinsa tohtori Rawlings (Oscar®-voittaja Emma Thompson). Bridget palaa töihin ja rekisteröityy deittisovellukseen, saaden kannoilleen komean ja innokkaan nuorukaisen (White Lotuksesta tuttu Leo Woodall). Taiteillessaan työn, kodin ja romanssin välillä Bridget kohtaa arvostelua lasten koulukavereiden täydellisten äitien taholta, huolehtii Billystä tämän surressa isänsä poismenoa ja joutuu noloihin tilanteisiin poikansa pätemisenhaluisen opettajan (Oscar®-ehdokas Chiwetel Ejiofor) kanssa.

Elokuvan Bridget Jones: Mad About the Boy on ohjannut Michael Morris (To Leslie, Better Call Saul) ja käsikirjoittanut BAFTA-ehdokas Helen Fielding oman romaaninsa pohjalta, yhteistyökumppaneinaan Emmy-voittaja Abi Morgan (Rautarouva, Eric) ja Oscar®-ehdokas Dan Mazer (I Give It a Year, Bridget Jones’s Baby).

Elokuvan ovat tuottaneet Working Titlelle Tim Bevan ja Eric Fellner, joiden elokuvat, kuten Tanskalainen tyttö, Synkin hetki, Fargo, Les Misérables ja Kaiken teoria, ovat keränneet 14 Oscar®-ehdokkuutta, joista kuusi parhaan elokuvan ehdokkuuksia. Elokuvan tuottajana on myös Jo Wallett (Wicked Little Letters, Catherine Called Birdy). Elokuvan vastaavia tuottajia ovat Amelia Granger ja Sarah-Jane Wright Working Titlelle, sekä Renée Zellweger ja Helen Fielding. Working Title on tuottanut kaikki Bridget Jones -elokuvat.

Universal Pictures/Working Title -elokuvan muita rahoittajia ovat Studiocanal ja Miramax. Bridget Jones: Mad About the Boyn tuo kansainväliseen ensi-iltaan Universal Pictures.

Lähde: Finnkino 17.2.2025

Valotapahtuma Lux Helsinki alkaa

Helsingin keskustaan laajalti levittäytyvä tapahtuma tuo kaupunkilaisten nähtäville valotaiteen ajankohtaisimpia teoksia sunnuntaihin 12. tammikuuta 2025 asti.

 

Suomen suurin valotaidetapahtuma Lux Helsinki käynnistyy tänään keskiviikkona 8. tammikuuta. Tapahtumaa vietetään sunnuntaihin 12. tammikuuta asti. Tähän tiedotteeseen on koottu tärkeimmät tiedot tapahtuma-ajan aikatauluista ja palveluista.

Lux Helsinki alkaa tänään. Helsingin keskustaan laajalti levittäytyvä tapahtuma tuo kaupunkilaisten nähtäville valotaiteen ajankohtaisimpia teoksia sunnuntaihin 12. tammikuuta 2025 asti. Teoksia löytyy lisäksi Kauppakeskus Triplasta, Kannelmäestä, Espoon Tapionpuistosta sekä Lux In -tapahtumasta.
 
Teokset on valaistu päivittäin klo 17–22. Kaapelitehtaalla järjestettävä Lux In on avoinna klo 15–22. Tänä vuonna mukana on myös Lux Aamu, jolloin osa keskustan teoksista sekä Kaivopuiston Lines-teos on valaistu torstaina ja perjantaina 9.–10.1. klo 7–9. 
 
Rauhan merkeissä
 
Tarinoita toisaalta -teemaisen Lux Helsingin ohjelmistoon on lisätty Helsingin kaupungintalon seinään projisoitavat kyyhkyset muistuttamaan ihmisiä rauhan merkityksestä. Lux Collectiven nimissä esitettävä projisointi kutsuu katsojaa miettimään, miten pienilläkin teoilla voi edistää rauhan asiaa. Kyyhkysillä Helsinki haluaa osoittaa tukensa puolustussotaa käyvälle Ukrainalle ja lähettää rauhan ajatuksia kaikkialle maailmaan. 

"Helsinki tukee Ukrainaa ja toivoo, että voitettuaan sodan se voi jälleenrakentaa maan kukoistukseen. Helsinki jatkaa ystäväkaupunkinsa Dnipron auttamista,” Helsingin pormestari Juhana Vartiainen kommentoi. 

Rauhan asialla ovat myös tanskalaiset Jakob Fälling ja Ole Samsøe teoksellaan Love and War. Teos piirtää Arkkitehtuurimuseon seinään valoanimaatioita, joiden sisältö perustuu Ukrainassa vuonna 2023 sodan keskellä tehtyihin haastatteluihin.
 
Neitsytpuiston läpi kulkeva saattaa Lux Helsingin aikana kuulla pöllön surumielistä huhuilua. Jere Suontaustan teos Peilipöllö (Bubo speculus) II katsoo suurilla silmillään ihmistä katastofien partaalla. Teoksen edellinen versio hurmasi vuoden 2020 Lux Helsingissä, mutta ikävä kyllä joutui myöhemmin varkaiden käsiin.
 
Keskuskadulla nähdään viime vuonna tulliin jumiin jäänyt hilpeä vieteriteos End Over End. Brittiläisen Studio Vertigon teos on jättikokoinen versio nostalgisesta Slinky-lelusta. Teoksen jokainen kierre valaistaan vuorollaan, jolloin se luo illuusion virtaavasta liikkeestä. Sen äärellä katsoja voi tuntea itsensä kirjaimellisesti pieneksi.
 
Lux Helsingin kaikkiin teoksiin pääset tutustumaan tapahtuman kotisivulla.
 
Omaan tahtiin
 
Lux Helsingin teokset ovat levittäytyneet laajalti Helsingin keskustaan ja lähialueille. Tapahtuman taiteellinen johtaja Juha Rouhikoski vinkkaa ihmisiä viettämään aikaa taiteen äärellä itselleen sopivimmalla tavalla. Se voi olla esimerkiksi talvista puuhaa Kaivopuistossa lähellä teoksia tai kävely kaupungilla.

Useat teosten lähellä sijaitsevat kahvilat ja ravintolat palvelevat tapahtuman aikana laajennetuin aukioloajoin. Kaikkiin Lux Helsingin kahviloihin pääset tutustumaan täältä.
 
Valoa yli sukupolvien
 
Lux Helsinki ja sen teema Tarinoita toisaalta yhdisti loppuvuodesta helsinkiläisiä senioreita ja päiväkotilaisia, jotka pääsivät suunnittelemaan yhdessä omia valoteoksiaan. Kaikissa teoksissa materiaaleina on käytetty monipuolisesti esimerkiksi lankaa, kankaita, maaleja ja lasipurkkeja.

Mukana tempauksessa olivat Myllypuron seniorikeskus, Madetojan palvelutalo sekä Kannelmäen palvelutalo. Kaikki kolme palvelutaloa toivottavat vieraat tervetulleiksi ihailemaan teoksia Lux Helsingin aikana 8.–12.1.2025. Lisätietoa teoksista ja niiden sijainnista löydät täältä.

Lux Helsingin pääyhteistyökumppaneita ovat Granlund, Vanha kauppahalli, Mall of Tripla ja Scandic Grand Central Helsinki, yhteistyökumppaneita ovat Arkkitehtuuri- ja designmuseo, Suomen Ranskan instituutti, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Puistokatu 4 ja EMMA - Espoon modernin taiteen museo.

 

Lähde: Helsingin Tapahtumasäätiö 8.1.2025

Museokortti kärkisijoilla kulttuurietujen listoilla

Liikunta- ja kulttuurieduissa työntekijä saa hyödyntää etua oman elämäntilanteen perusteella juuri itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Museokortti on suosittu tapa hyödyntää työnantajan tarjoamaa kulttuurietua. Kuva: Usva Torkki / Museokortti

 

Työssäkäyvät käyttävät kulttuurietujaan erityisen paljon Museokortin hankintaan. Edenredillä Museokortti on tuhansien palveluiden joukosta neljänneksi suosituin kohde, ja myös Smartumilla se on viiden kärjessä. ePassilla Museokortti on ollut kulttuuriedun toimipaikkojen TOP 5 -kärjessä joka kuukausi vuoden 2024 aikana.

Liikunta- ja kulttuuriedut ovat työnantajan tarjoamia työsuhde-etuja, joilla pyritään edistämään työntekijöiden hyvinvointia. Smartum, Edenred ja ePassi käyvät maksuvälineinä lukuisissa kulttuuri- ja liikuntakohteissa. Jopa joka neljäs Museokortti on ostettu kulttuurieduilla ja määrä kasvaa kaiken aikaa. 

Esimerkiksi ePassi kertoo, että Museokortti on sijoittunut koko vuoden ajan suosituimpien kulttuurietujen toimipaikkojen kärkeen heti suurimpien kulttuurilippuvälittäjien jälkeen. Edenredillä Museokortti tulee heti Tiketin, Finnkinon ja Lippupisteen jälkeen. Vapaa-ajan palautumista haetaan aktiiviseesti kulttuurista.

– Museokortin suosio perustuu uskoaksemme siihen, että Museokortti on onnistunut rakentamaan hyvän tuotteen, jonka aktivoi ihmisiä museoihin, näyttelyihin ja sellaiseen tekemiseen, mikä voisi ehkä muuten jäädä vähemmälle, sanoo Edenredin työelämäasiantuntija Laura Lahtinen.

– Myös Museokortin hinta kohtaa hyvin tarjonnan laajuuden. Museokortti on helppo ostaa ja siihen helppo käyttää kulttuurietua, Lahtinen sanoo.

Käynti museossa auttaa palautumaan – voi myös ennaltaehkäistä työuupumusta

Työterveyslaitoksen tuore lokakuussa julkaistu Miten Suomi voi? -tutkimus osoitti, että jo joka kymmenes työssäkäyvä suomalainen on todennäköisesti työuupunut ja vähintään kohonnut työuupumuksen riski koskee joka neljättä.

Liikunta- ja kulttuuriedut ovat yksi tapa, miten työnantajat voivat rohkaista työntekijöitä lähtemään kulttuurin tai liikunnan ääreen palautumaan. Tutkimusten mukaan jo lyhyt vierailu taidenäyttelyyn vaikka lounastauolla voi vähentää stressihormoni kortisolin määrää ja koettua stressiä.

– Hyvinvointi on aina yksilöllistä, ja työnantajan tehtävä on miettiä juuri yksilöiden hyvinvointia. Monille paras paikka palautua on uudenlaisessa, erilaisessa ympäristössä, kuten museoiden, näyttelyiden tai muun kulttuurin parissa, Lahtinen sanoo.

Kulttuurin vaikutuksista työhyvinvointiin, työstä palautumiseen ja työuupumuksen hoitoon on tehty lukuisia tutkimuksia ja tulokset ovat selviä: Kulttuuri auttaa palautumaan ja toipumaan. Kulttuuriharrastus voi myös ennaltaehkäistä uupumusta.

Museokortti-toiminnasta vastaa FMA Creations Oy, joka on kokonaan Suomen museoliitto ry:n omistama ja kuuluu Museoliitto-konserniin. Museokortti-järjestelmän tuottamat tulot palautetaan suomalaisille museoille kävijämäärien perusteella, eikä järjestämällä ole museoalan ulkopuolisia edunsaajia.

Lähde: Museokortti 25.10.2024