MaRa hiihtokeskuslakosta: Järjestöpolitiikka iskee hiihtolomiin

Palvelualojen ammattiliitto PAM on julistanut jäseniään koskevan lakon kahdeksaan hiihtokeskukseen[1] 3.–4.3. Lakot osuvat pohjoisen Suomen hiihtolomaviikolle.

 

MaRa ja PAM ovat neuvotelleet kohta kaksi viikkoa yhdessä ja valtakunnansovittelijan johdolla hiihtokeskusalan työehtosopimuksesta. Sopimuksesta on saavutettu yksimielisyys, mutta PAM on vaatinut lisäksi lainsäädännössä valmisteilla olevan työntekijöiden irtisanomiskysymyksen ratkaisemista. MaRa on esittänyt, että kysymys ratkaistaisiin samalla tavalla kuin 31.3.2025 päättyvässä matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalveluja koskevassa työehtosopimuksessa. Näin menetellen olisi voitu välttää ensi maanantaina ja tiistaina uhkaavat lakot. PAM ei hyväksynyt MaRan esitystä. PAMin toiminta osoittaa täydellistä piittaamattomuutta hiihtolomaansa viettäville asiakkaille aiheutuvista vahingoista. Hiihtokeskukset tekevät kaikkensa, että rinteet pysyvät auki ja että hiihtolomalaiset pääsevät nauttimaan lomastaan. 

 

Palvelualojen ammattiliitto PAM on julistanut jäseniään koskevan lakon kahdeksaan hiihtokeskukseen[1] 3.–4.3. Lakot osuvat pohjoisen Suomen hiihtolomaviikolle. Keskusteluja lakon välttämiseksi on jatkettu aktiivisesti. Osapuolet ovat päässeet yhteisymmärrykseen palkkaratkaisusta, joka noudattelee viennin avausta.

–  Palkkaratkaisu on aivan liian kallis toimialalle, jolle kuluva kausi on ollut erittäin vaikea sääolosuhteiden takia. Myös laskettelijoiden määrä on ollut laskeva. Halusimme kuitenkin, että alan työntekijät saavat syntyneen yleisen linjan mukaiset palkankorotukset, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus esittää työntekijöiden irtisanomiseen muutoksia. Tarkoituksena olisi, että irtisanomiseen riittäisi asiallinen syy. PAM ei hyväksy valmisteilla olevaa lainmuutosta. Osapuolet ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen työehtosopimuksesta työntekijöiden irtisanomista koskevaa asiaa lukuun ottamatta.

– Esitimme vahinkojen välttämiseksi ja pohjoisen Suomen hiihtolomalaisten palvelujen häiriöttömän toiminnan turvaamiseksi, että irtisanomiskysymys siirretään ratkaistavaksi MaRan ja PAMin neuvottelemassa matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalveluja koskevassa työehtosopimuksessa. Sopimuksen voimassaolo päättyy maaliskuun lopussa. Irtisanomista koskeva mahdollinen lainmuutos tulee voimaan paljon myöhemmin kuin työehtosopimus päättyy. PAM ei ole esittänyt järkisyitä sille, miksi näin ei olisi voitu menetellä. Vaikuttaa siltä, että järjestöpolitiikka menee asiakkaiden edun edelle. Olen erittäin pettynyt siihen, että PAM suhtautuu täysin piittaamattomasti hiihtolomailijoille aiheutuviin vahinkoihin, Lappi sanoo.

Kahdeksaa hiihtokeskusta koskevat lakot toteutuvat ensi maanantaina ja tiistaina.

– Hiihtokeskukset tekevät kaikkensa, että hiihtolomalaiset pääsevät nauttimaan laskettelusta myös ensi viikon maanantaina ja tiistaina. Kaikki rinteet ja hissit eivät ole välttämättä käytössä. Myös aukioloaikoja voidaan joutua supistamaan. Pyydän, että hiihtolomalaiset seuraavat hiihtokeskusten tiedotusta asiassa. Toivon, että hiihtolomalaiset ymmärtävät sen, etteivät palvelut toimi kuten normaalisti, Lappi sanoo.

Hiihtokeskukset ovat vastaanottaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana useita lakkoja ja lakonuhkia. Palvelualoilla, toisin kuin teollisuudessa, jo pelkkä lakon uhka aiheuttaa menetyksiä. Jokainen lakkopäivä aiheuttaa menetyksiä, joita ei voida myöhemmin korvata.

– Lakon kohteena olevat hiihtokeskukset ovat yhtä keskusta lukuun ottamatta perheomisteisia pk-yrityksiä. PAM on kohdistanut niihin useita lakkoja ja lakonuhkia. Lakoilla ja niiden uhilla on kielteisiä vaikutuksia myös muihin matkailukeskuksissa toimiviin yrityksiin. Tämä on erittäin ikävä toimintatapa, Lappi toteaa.    

 

Lähde: Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 28.2.2025

Pikkujoulukauden odotukset vaisut -MaRa

MaRan jäsenkyselyn mukaan vain 20 prosenttia alan yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvavan viime pikkujoulukauteen verrattuna.

 

MaRan jäsenkyselyn mukaan alkusyksy sujui vaimeasti matkailu- ja ravintola-alan yrityksillä. Yli puolella liikevaihto aleni viime vuoteen verrattuna. Odotukset pikkujoulukaudestakaan eivät ole korkealla: vain 20 prosenttia alan yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvavan viime pikkujoulukauteen verrattuna. Pubien ja yökerhojen ahdinko jatkuu ja syvenee, sillä 73 prosentilla alkusyksyn liikevaihto oli alempi kuin vuosi sitten. 69 prosenttia yrityksistä odottaa heikompaa pikkujoulukautta kuin viime vuonna.

Kaikilla toimialoilla suurimpana huolena on nousevan kustannuskehityksen jatkuminen. Arvonlisäveron korotukset, erityisesti ensi vuoden alussa voimaan tuleva arvonlisäveron korotus 10 prosentista 14 prosenttiin, iskevät hotelleihin, kylpylöihin, leirintäalueisiin, festivaaleihin, hiihtokeskuksiin, safariyrityksiin, keilahalleihin, huvi- ja teemapuistoihin, kongresseihin ja messuihin sekä maksullisiin musiikkiesityksiin ravintoloissa. Verojen korotukset ovat palvelujen kysynnän kannalta aina ongelmallisia, mutta erityisesti nykyisen kaltaisessa laskevassa kysynnässä, kun alan yritykset eivät ole vielä toipuneet koronarajoitusten aiheuttamista ongelmista. 

  

Palvelujen kysyntä alkusyksynä ei ole tarjonnut ilon aiheita

Matkailu- ja ravintola-alan yritysten palvelujen myynnin alakulo on jatkunut myös kuluvana syksynä. MaRan jäsenkyselyssä vain 30 prosentilla liikevaihto kasvoi ainakin jonkin verran syys-lokakuussa verrattuna viime vuoteen. Yritysten pahimmat uhat ovat kustannusten nousun jatkuminen, kysynnän vähäisyys ja niistä aiheutuva heikko kannattavuus. Yleensä pikaruokaravintolat menestyvät hyvin heikossa taloustilanteessa. Alkusyksy ei sujunut niilläkään hyvin, sillä lähes puolella alan yrityksistä liikevaihto väheni. Pikaruokaravintoloita rasittaa erityisesti kustannusten nousun jatkuminen, sillä peräti 75 prosenttia yrityksistä mainitsi sen yhtenä kolmesta pahimmasta uhasta.

– Kuluttajien heikko luottamus talouteen on näkynyt myös kesän jälkeen matkailu- ja ravintola-alan yritysten palvelujen kysynnässä. Kun yritysten kustannustaso on samanaikaisesti jäänyt merkittävästi korkeammaksi kuin ennen koronaa, tämä on ollut alan yrityksille myrkyllinen yhdistelmä. Se on johtanut työllisyyden heikkenemiseen: henkilöstön irtisanomiset, lomauttamiset ja osa-aikaistamiset ovat valitettavan arkipäiväisiä. Yrityksillä ei ole taloudellisia puskureita koronan jäljiltä pitää kiinni henkilöstöstään, vaikka talouden piristyessä työvoimapula palaa alalle voimakkaana, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

 

Isojen yritysten näkymät pikkujoulukaudelle pieniä valoisammat

Pikkujoulukausi on etenkin ravintoloille vuoden tärkein sesonki. Alan yritykset eivät odota palvelujen kysyntään parannusta myöskään pikkujoulukaudella. Isojen, yli 50 miljoonan liikevaihdon yritysten odotukset pikkujoulukaudelle ovat pieniä yrityksiä paremmat. Noin puolet isoista yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvavan. Pubien ja yökerhojen palvelujen kysynnän näkymät ovat synkimmät. Nuorten aikuisten talouden kireys vaikuttaa pubien ja yökerhojen palvelujen kysyntään erittäin negatiivisesti.

– Pohjois-Suomeen odotetaan erinomaista talvisesonkia ulkomaalaisten asiakkaiden ansiosta. Palvelujen kysynnän kasvu ei kuitenkaan ulotu sellaisiin yrityksiin, joilla merkittävä osa asiakkaista on suomalaisia. Puolet hiihtokeskusyrityksistä odottaa liikevaihdon alenevan pikkujoulukaudella marras-joulukuussa. Tähän vaikuttaa tietenkin myös lämpimän sään jatkuminen, Lappi toteaa.

Laskettelupäivien määrä on ollut laskussa pari talvikautta. Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen mukaan laskettelupäivien määrä väheni kaudella 2023–24 noin 11 prosentilla verrattuna talvikauteen 2021–22.

– Tässä näkyy se, että laskettelijoiden suuri enemmistö on kotimaisia. Pohjois-Suomen lumivarmuus tuonee kuitenkin jatkossa myös ulkomaalaisia laskettelijoita enemmän Suomeen, Lappi sanoo.

 

Pohjois-Suomessa puuhataan turistiveroa

Rovaniemen kaupunki ajaa voimakkaasti turistiveroa, jolla rahoitettaisiin matkailijoiden kaupungille aiheuttamia kustannuksia. Vero kohdistuisi majoitusalan yrityksiin, käytännössä hotelleihin. Myös valmistelussa olevassa Pohjoisen ohjelmassa väläytetään pilottikokeilua turistiverosta. OKM:ssä valmistellussa Kulttuuripoliittisessa selonteossa esitetään, että kunnat voisivat velvoittaa hotelleja perimään matkailijamaksun, jolla rahoitettaisiin kuntien kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluja.

– Kuntien ja kulttuurialan toimijoiden hätä taloudestaan on ymmärrettävä. Ratkaisuksi esitetty hotellien verotuksen kiristäminen entisestään on sen sijaan käsittämätön ehdotus. Turistivero heikentäisi hotellien kilpailuasetelmaa entisestään ja vähentäisi arvonlisäverotuottoja, Lappi toteaa.

Suomessa hotellitoiminnan arvonlisävero nousee 14 prosenttiin ensi vuoden alussa. Se on EU-maiden toiseksi korkein. Myös hotellien ravintolatoiminta on ankarasti verotettua. Alkoholin verotus ravintoloissa on EU-maiden kirein ja ravintolaruoan verotus EU:n kuudenneksi korkein.

Hotelliala on erittäin pääomavaltainen. Erityisesti pk-hotellien määrä on vähentynyt merkittävästi 2000-luvulla. Hotellien kanssa kilpailemaan on tullut majoitusliiketoiminnan harjoittaminen kerrostaloissa, joka on naamioitu vuokraukseksi. Näin toiminnanharjoittajat ovat välttyneet kilpailua vääristävällä tavalla majoitusyrityksiä koskevan lainsäädännön noudattamiselta ja arvonlisäveron maksamiselta.

Rovaniemellä ongelman aiheuttaa voimakkaasti kasvanut majoitusliiketoiminnan harjoittaminen kerrostaloissa ja sen aiheuttamat lieveilmiöt. Kaupunki voisi halutessaan puuttua näihin ongelmiin ja sillä olisi velvollisuuskin tehdä niin korkeimman hallinto-oikeuden tuomioiden perusteella. Tuomioissa kielletään majoitusliiketoiminnan harjoittaminen kerrostaloissa kaavan ja rakennusluvan vastaisesti.

 
MaRan jäsenkyselyyn vastasi 500 yritystä seuraavilta toimialoilta: festivaalit, hiihtokeskukset, hotellit ja kylpylät, huvi-, teema- ja elämyspuistot, juhla- ja pitopalveluyritykset, kahvilat, keilahallit, kongressit ja messut, leirintäalueet, liikenneasemat, pikaruokaravintolat, pubit ja yökerhot, ohjelmapalveluyritykset, opiskelija- ja henkilöstöravintolat sekä ruokaravintolat. Yrityksillä on yhteensä tuhansia toimipaikkoja.

 

Lähde: Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 21.11.2024

Matkailu- ja ravintola-alan näkymät synkät -MaRa

Anniskelun korkeassa verotuksessa ei ole järkeä valtiontaloudenkaan kannalta, sillä anniskelu olisi matalammillakin verokannoilla ylivoimainen verotulojen tuoja, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

 

Toimialan yritysten liikevaihto tammi-helmikuussa 2024 oli kahdella kolmasosalla yrityksistä heikompi kuin viime vuonna. Palvelujen myynnin määrä oli vielä selvästi huonompi, koska liikevaihtoa on ylläpitänyt kustannusten kasvaminen.¹ Myös näkymät kevääseen ovat heikot, sillä noin 60 prosentilla liikevaihto on myös keväällä huonompi kuin viime vuonna. 

 

Vuoden 2021 syksyllä alkanut ennennäkemätön kustannuskehitys on kaatanut alan yrityksiä, jotka kärsivät edelleen koronarajoitusten ja Venäjän sodan seurauksista. Julkisessa keskustelussa esillä oleva ravintolaruoan arvonlisäveron korotus heikentäisi palvelujen kysyntää ja työllisyyttä. Ay-liikkeen hallituksen toimia vastustavat lakot osuvat erittäin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Ne ovat omiaan lisäämään henkilöstön lomautuksia ja irtisanomisia.

 

Kustannusten nousu, heikko kysyntä ja kannattavuus alan yritysten riesana

Matkailu- ja ravintola-alan yritysten palvelujen kysyntä jatkuu alkuvuonna heikkona eikä paranemista ole näköpiirissä keväälläkään. Koko ravintola-alan näkymät ovat vaisut kustannuskehityksen, riittämättömän kysynnän ja heikon kannattavuuden takia. Pikaruokaravintolat menestyvät yleensä muita ravintolayrityksiä paremmin talousahdingossa, mutta nyt niidenkään tilanne ei poikkea muusta ravintola-alasta. Nykyinen tilanne poikkeaa aiemmasta siinä, että lopettaneiden ravintoloiden joukossa on hyvin menestyneitä ravintoloita.

– Ravintoloiden ahdingon pääasiallisina syinä ovat yhtäältä raju kustannusten nousu, joka vaikuttaa negatiivisesti myös yleensä taantumassa hyvin menestyviin pikaruokaravintoloihin, ja toisaalta asiakkaiden ostovoiman heikentyminen. Pubeja ja yökerhoja rasittaa lisäksi EU:n korkein alkoholijuomaverotus, joka ohjaa kulutusta pois ravintoloista. Anniskelun korkeassa verotuksessa ei ole järkeä valtiontaloudenkaan kannalta, sillä anniskelu olisi matalammillakin verokannoilla ylivoimainen verotulojen tuoja, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

 

Valonpilkkuja ei juuri löydy

Matkailu- ja ravintola-alan eri sektoreilla menee tasaisen huonosti, valopilkkuja ei juurikaan ole. Vähiten huonosti on sujunut keilahalleilla, joista 60 prosentilla liikevaihto kasvoi ainakin jonkin verran tammi-helmikuussa. Keväälläkin vain 15 prosenttia keilahalleista odottaa liikevaihtonsa heikentyvän. Toki myös niitä painaa kustannusten merkittävä kasvu.

– Euroopan keskuspankin korkopolitiikka on ollut Suomelle liian tiukkaa. Tämä aiheutuu muun muassa siitä, että asuntolainojen korot on Suomessa sidottu pääosin lyhyisiin markkinakorkoihin. Korkojen nopea nousu on näkynyt asiakkaiden maksamissa koroissa nopeasti toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, joissa asuntolainojen korot on sidottu yleensä pitkiin korkoihin. Tämä on heijastunut erittäin negatiivisella tavalla asiakkaiden käytettävissä oleviin tuloihin ja matkailu- ja ravintola-alan palveluihin, jotka eivät ole välttämättömyyspalveluita, Lappi sanoo.   

 

Valmisteverojen ja arvonlisäverojen korotukset pahentavat alan ahdinkoa

Hallitusohjelman mukaan majoituksen sekä matkailu- ja kulttuuripalvelujen arvonlisävero nousee 14 prosenttiin ensi vuoden alusta lukien. Julkisessa keskustelussa on ollut esillä myös ravintolapalvelujen arvonlisäveron nostaminen.

– Ravintolaruoan arvonlisäveron nostaminen taustalla lienee ajatus siitä, että ravintolapalvelujen verotuksessa olisi korotusvaraa. Tosiasiassa ravintolapalvelujen verotus on erittäin ankaraa jo nyt. Ravintolaruoan 14 prosentin arvonlisävero on jo nykyisin EU-kärjen tuntumassa. Anniskelun verotus on kaikissa juomaryhmissä EU-maiden kireintä vuoden alussa voimaantulleiden veronkorotusten jälkeen. Nämä ovat johtaneet siihen, että ravintolapalvelujen hinnat ovat Suomessa EU-maiden toiseksi korkeimmat ostovoimaan suhteutettuna. Majoituksen sekä matkailu- ja kulttuuripalvelujen arvonlisäveron nostaminen sekä mahdollinen ravintolaruoan arvonlisäveron nostaminen pahentavat alan yritysten tukalaa tilannetta entisestään. Työvoimavaltaisissa matkailu- ja ravintolapalveluissa vero kohdistuu suoraan työhön ja matkailupalveluissa myös vientiin, Lappi sanoo.

 

Ay-liikkeen hallituksenvastaiset lakot syventävät suhdannekuoppaa

Ay-liike on protestoinut hallituksen toimia järjestämällä useita lakkoja. Pahimpia vaurioita matkailu- ja ravintola-alan yrityksille ovat aiheuttaneet julkista liikennettä ja päivähoitoa koskevat lakot. Työntekijät eivät ole aina päässeet työpaikalle julkisen liikenteen lakkojen takia. Myös asiakkaita on ollut vähemmän julkisen liikenteen lakkojen takia. Suuri osa toimialan työntekijöistä ja asiakkaista on nuoria aikuisia, joten päiväkotien lakot vähentävät työntekijöiden ja asiakkaiden määrää.

 – Ay-liikkeen lakot syventävät alan yritysten ahdinkoa sekä lisäävät lomautuksia ja irtisanomisia vaikeassa suhdannetilanteessa. Lakkoilu ei ole alan yritysten, mutta ei myöskään työntekijöiden edun mukaista, Lappi sanoo.

 

MaRan viikolla 6 tehtyyn jäsenkyselyyn vastasi 539 yritystä seuraavilta toimialoilta: festivaalit, hiihtokeskukset, hotellit ja kylpylät, huvi-, teema- ja elämyspuistot, juhla- ja pitopalveluyritykset, kahvilat, keilahallit, kongressit ja messut, leirintäalueet, liikenneasemat, pikaruokaravintolat, pubit ja yökerhot, ohjelmapalveluyritykset, opiskelija- ja henkilöstöravintolat sekä ruokaravintolat.

 

[1] Kustannuskehityksen merkitystä liikevaihdon kasvattajana kuvaa hyvin ravintoloiden liikevaihdon ja myynnin määrän kehitys vuonna 2023. Ravintolapalvelujen liikevaihto kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 16,5 prosenttia verrattuna vuoteen 2019, mutta myynnin määrä vain 0,6 prosenttia.

 

Lähde: MaRa 15.2.2024

Puolet mara-yrityksistä odottaa parempaa kesää

Kuluttajat maksoivat ravintolaruoasta ja majoituksesta kevään aikana keskimäärin vain 8–9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin hurjasta kustannuskehityksestä huolimatta, MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi kertoo.  

 

MaRan jäsenkyselyn mukaan lähes puolet matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä odottaa kesäkaudella ainakin jonkin verran parempaa liikevaihtoa verrattuna kesään 2022. Reilu viidennes odottaa liikevaihdon pysyvän ennallaan. Kevätkautena liikevaihto kasvoi yli puolella yrityksistä. Ravintoloiden raaka-aineiden tukkuhintojen kallistuminen on jatkunut kiivaana. Kustannusten nousu on yritysten suurin huoli myös tulevaisuudessa. Ulkomaiset matkailijat ovat palanneet Suomeen ja erityisesti Helsinkiin hitaammin kuin muihin Pohjoismaihin ja niiden pääkaupunkeihin. Hallituksen päätös korottaa tässä tilanteessa arvonlisäveroja iskee pahasti kotimaiseen matkailualaan, joka on kokenut kovia koronarajoitusten ja Venäjän sodan takia. Korotus suosii ulkomaanmatkailua ja on ristiriidassa hallitusohjelman muiden tavoitteiden kanssa.

Odotukset kesäsesongista suotuisia

 

Matkailu- ja ravintola-alan yritysten liiketoiminta on sujunut kevään aikana liikevaihdolla mitattuna varsin hyvin. Kustannusten nousu on kuitenkin verottanut kannattavuutta merkittävästi.

Ravintoloiden raaka-aineiden tukkuhinnat olivat Tilastokeskuksen tuottaman tukkuhintaindeksin mukaan viime helmikuussa peräti 22 prosenttia kalliimmat kuin vuotta aiemmin ja kesäkuussakin 11 prosenttia kalliimmat kuin kesäkuussa 2022.

– Yritysten kannattavuus on kärsinyt ennen näkemättömän kustannusten nousun takia. Kuluttajat maksoivat ravintolaruoasta ja majoituksesta kevään aikana keskimäärin vain 8–9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin hurjasta kustannuskehityksestä huolimatta, MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi kertoo.  

Vaikka energian hinnan nousu on loiventunut viime kuukausina, kustannusten nousu on edelleen suurin huolenaihe yritysten tulevaisuuden arvioissa. MaRan jäsenkyselyn mukaan peräti 45 prosenttia yrityksistä pitää kustannusten nousua liiketoiminnan pahimpana uhkana tulevaisuudessa. Ammattitaitoisen työvoiman puutteen näkee pahimpana uhkana viidennes yrityksistä. Yritysten odotukset kuluvasta kesäsesongista ovat kuitenkin kohtalaisen valoisat.

– 45 prosenttia yrityksistä odottaa kesäsesongin olevan edelliskesää parempi ja 22 prosenttia odottaa sen pysyvän edellisvuoden tasolla. Näiden odotusten toteutuminen olisi hyvä suoritus, kun huomioidaan kuluttajien taloustilanteen kiristyminen ja se, että viime vuoden kesä oli myynnillisesti jopa vuoden 2019 kesää parempi, Peltoniemi toteaa.

 

Ulkomaisia matkailijoita aiempaa vähemmän

 

Matkailu- ja ravintola-alan tilannetta vaikeuttavat edelleen koronarajoitusten heikentämä talous ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset. Matkailijoiden saapuminen Suomen matkailulle perinteisesti tärkeiltä alueilta, Venäjältä sekä Kiinasta ja Japanista, on romahtanut. Suomi kamppailee siten entistä enemmän muiden Pohjoismaiden kanssa esimerkiksi EU-maista ja Yhdysvalloista tulevista matkailijoista.  

Suomessa ja erityisesti Helsingissä ollaan muita Pohjoismaita jäljessä ulkomaisten matkailuvirtojen palautumisessa. Helsingissä oli kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa neljänneksen vähemmän ulkomaisia hotelliyöpymisiä kuin vuonna 2019. Tukholmassa laskua oli 16 prosenttia ja Oslossa 2 prosenttia. Kööpenhaminassa ulkomaisten hotelliyöpymisten määrä jopa kasvoi 3 prosenttia.

 

Arvonlisäveron korotus tekee kipeää hotelleille ja muulle kotimaan matkailualalle

 

Hotellien liiketulos oli 15,1 prosenttia tappiolla vuonna 2020 ja 14,3 prosenttia vuonna 2021. Valtio korvasi heikosti hotellien koronapandemiasta ja rajoituksista kärsimiä tappiota, ja erityisen huonosti isoille hotelliyrityksille. Hotelliala on investoinut uusiin hotelleihin jo useita vuosia tilanteessa, jolloin koronapandemian tulemista ja Venäjän hyökkäyssotaa ei voinut ennustaa.

– Arvonlisäveron korottaminen tässä tilanteessa on kohtuuton Suomen matkailualalle ja erityisesti hotellialalle. Hotellien hinnat ovat jo nykyisin EU:n toiseksi korkeimmat. Hotellikapasiteettia on tällä hetkellä aivan liian paljon etenkin pääkaupunkiseudulla. Hallitus heikentää toimillaan merkittävästi hotellien toipumista koronasta ja Venäjän hyökkäyssodasta. Hotellialalla onkin odotettavissa vaikeita vuosia, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Arvonlisäveron korotus koskettaa laajasti myös muuta matkailu- ja tapahtuma-alaa. Korotus kohdistuu muun muassa hiihtohissi-, huvipuisto-, festivaali-, messu- ja kongressilippuihin sekä koira- ja porosafareihin. Myös joukkoliikenteellä matkustaminen kallistuu, kun veron korotus koskee juna- ja linja-autolippuja sekä kotimaan lentoliikennettä.

– Arvonlisäveroa ei makseta ulkomaan matkailusta. Siten lentäminen ulkomaille ja viihderisteilyt Itämerellä eivät kallistu. Veron korotus on jälleen yksi tapa antaa kilpailuetua ulkomaille matkustamiselle kotimaan kustannuksella. Hallitus hakee ohjelmassa lisää työllisyyttä ja verotuloja kasvun avulla. Tämä ei kuitenkaan koske matkailualaa, jonka kasvua vaikeutetaan arvonlisäveron korotuksella ja EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman ehtojen kiristämisellä. Hallitusohjelma on sisäisesti ristiriitainen, Lappi moittii.

 

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tutkimus: Matkailu- ja ravintola-alan työntekijät tyytyväisiä työhönsä

 

Vaikka majoitus-, ravintola- ja matkailualaa koskeva keskustelu on viime vuosina ollut tummien sävyjen täyttämää, alan työntekijät viihtyvät työssään. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan tyytyväisiä ollaan erityisesti työpaikan ilmapiiriin ja siihen, että työyhteisössä voi olla oma itsensä.

Tutkimukseen vastasi yli tuhat majoitus-, ravintola- ja matkailualalla työskentelevää.

 

MaRan jäsenkyselyyn vastasi 507 yritystä seuraavilta toimialoilta: festivaalit, hiihtokeskukset, hotellit ja kylpylät, huvi-, teema- ja elämyspuistot, juhla- ja pitopalveluyritykset, kahvilat, keilahallit, kongressit ja messut, leirintäalueet, liikenneasemat, pikaruokaravintolat, pubit ja yökerhot, ohjelmapalveluyritykset, opiskelija- ja henkilöstöravintolat sekä ruokaravintolat.

 

Lähde: Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 27.6.2023

Laivamatkailu kilpailee kotimaanmatkailun kanssa -MaRa

Uuden hallituksen tulee pidättyä kulutusverojen nostamisesta. Niiden nostaminen lisäisi laivamatkailua Viroon ja Ruotsiin kotimaanmatkailun kustannuksella. Se vähentäisi valtion verotuloja entisestään, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

 

Tutkimus-ja Analysointikeskus TAK selvitti laajalla kyselytutkimuksella suomalaisten laivamatkailijoiden rahankäyttöä sekä laivoilla että Virossa ja Ruotsissa. Suomalaiset kuluttivat vuonna 2022 rahaa yhteensä noin 700 miljoonaa euroa.[1] Suomalaiset ostavat matkoiltaan alkoholin, tupakan ja makeisten lisäksi myös kosmetiikkaa, vaatteita, elintarvikkeita, leluja ja lääkkeitä. Laivamatkat ja -risteilyt ovat edullisia matkustaja-alustukien ja laajan verovapauden ansiosta. EU:n korkein alkoholijuomien verotus kannustaa laivamatkailuun kotimaanmatkailun sijaan. TAKin tuoreessa alkoholin matkustajatuontikyselyssä 37 prosenttia suomalaisista Viroon matkustaneista ilmoitti halvempien hintojen vaikuttavan merkittävästi tai olevan jopa ainoa syy matkustamiseen. Uuden hallituksen on huolehdittava siitä, että kotimaassa toimivat yritykset voivat kilpailla reilulla tavalla laivamatkailun kanssa. Alkoholiverotuksen ja muun kulutusverotuksen kiristäminen johtaisi kilpailun vääristymiseen entisestään.

TAK selvitti laajassa kyselytutkimuksessaan sitä, miten suomalaiset käyttävät rahaa Ruotsin- ja Viron-laivoilla sekä maissa. Näin laajaa tutkimusta suomalaisten rahankäytöstä ei ole tehty aiemmin.

 

Suomalaiset käyttivät rahaa Ruotsin matkoillaan noin 269 miljoonaa euroa

 

Kaksi kolmasosaa suomalaisista toi Ruotsista tai laivoilta alkoholia, 70 prosenttia makeisia ja 37 prosenttia tupakkaa (mukaan lukien nuuska). Seuraavaksi suosituimmat tavarat olivat elintarvikkeet (20 prosenttia), aikuisten vaatteet (18 prosenttia) ja lelut (15 prosenttia). Lääkkeitä toi kaksi ja optikkotuotteita prosentti suomalaisista.

Ruotsissa ravintolapalveluja käytti 41 prosenttia ja hotellipalveluja 12 prosenttia matkailijoista. Risteily- ja päivämatkustajat käyttivät risteilyllä rahaa yhteensä noin 200 euroa matkailijaa kohti. Reittiliikenteessä matkustavat käyttivät rahaa yhteensä 393 euroa matkailijaa kohti. Suomalaiset käyttivät vuonna 2022 yhteensä 269 miljoonaa euroa laivoilla ja Ruotsissa. Summaan eivät sisälly laivaliput eivätkä varausten yhteydessä ostetut muut palvelut.

 

Suomalaiset käyttivät rahaa Viron matkoillaan noin 431 miljoonaa euroa 

 

Yli 60 prosenttia suomalaista toi Virosta tai laivoilta alkoholia, 46 prosenttia makeisia ja 26 prosenttia tupakkaa. Seuraavaksi suosituimmat tuotteet olivat kosmetiikka (21 prosenttia), aikuisten vaatteet (19 prosenttia) ja elintarvikkeet (19 prosenttia). Lääkkeitä toi kahdeksan prosenttia ja optikkotuotteita prosentti suomalaisista.

Virossa ravintolapalveluja käytti 64 prosenttia ja hotellipalveluja 38 prosenttia matkailijoista. Lääkäri- ja hammaslääkäripalveluja käytti viisi prosenttia. Risteily- ja päivämatkustajat käyttivät risteilyllä rahaa yhteensä noin 214 euroa matkailijaa kohti. Reittiliikenteessä matkustavat käyttivät risteilyllä rahaa yhteensä 334 euroa matkailijaa kohti. Suomalaiset käyttivät vuonna 2022 yhteensä 431 miljoonaa euroa laivoilla ja Virossa. Summaan eivät sisälly laivaliput eivätkä varausten yhteydessä ostetut muut palvelut.

 

Laivamatkailu korvaa kotimaanmatkailua

 

Suomalaiset olivat Eurostatin mukaan ennen koronapandemiaa EU:n innokkaimpia ulkomaille matkailijoita. Suomen matkustustase oli 2 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2022[2]. Alijäämä on kasvanut vuodesta 2013 lukien 1,2 miljardilla eurolla. Veromenetys siitä on noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.

Laivamatkailu Ruotsiin ja Viroon korvaa kotimaan matkailua ja tapahtumien järjestämistä maissa esimerkiksi hotelleissa, kylpylöissä ja kongressikeskuksissa. Suomen valtion laivoille myöntämien massiivisten tukien ja Viron edullisemman verotuksen ja kustannustason takia laivojen matkaliput ja tuotteet ovat edullisia Suomessa maissa sijaitseviin yrityksiin verrattuna.

 – Tampereen yliopiston vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan Suomen valtio tuki yhteensä 13 Suomen lipun alla olevaa laivaa noin 250 miljoonalla eurolla vuodessa. Tukien avulla varustamot voivat hinnoitella laivaliput sekä majoitus- ja ravintolapalvelut laivoilla edullisiksi Suomessa maissa toimiviin yrityksiin verrattuna. Näin tekemällä valtio suosii palvelujen käyttöä ja kokousten järjestämistä laivoilla sekä tukee taloudellisesti ulkomaille matkustamista kotimaan sijaan, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa tiedotteessa 28.3.2023.

 

Valtion tulojen ja menojen sopeuttaminen tulee tehdä menoja pienentämällä

 

Seuraava hallitus joutuu sopeuttamaan julkista taloutta raskaalla kädellä. Valtion budjetin alijäämä on valtiovarainministeriön mukaan 11–12 miljardia euroa vuodessa. VM on esittänyt alennettujen arvonlisäverokantojen nostamista. Muita esillä olleita veronkorotuksia ovat olleet muun muassa alkoholijuomaveron ja kiinteistöverojen korotukset.

– Verotuksen painopisteen siirtämisestä työn verotuksesta kulutuksen suuntaan on tullut poliittinen slogan. Suomen ansiotulojen verotus on eittämättä jo keskituloisesta lähtien kansainvälisesti erittäin korkealla tasolla, mutta niin ovat myös kulutusverot. OECD:n mukaan Suomen kulutusverot ovat OECD-maiden kolmanneksi korkeimmat suhteessa bruttokansantuotteeseen. Uuden hallituksen tulee pidättyä kulutusverojen nostamisesta. Niiden nostaminen lisäisi laivamatkailua Viroon ja Ruotsiin kotimaanmatkailun kustannuksella. Se vähentäisi valtion verotuloja entisestään, Lappi sanoo.