Korkeasaari sai poikasia

Myskihärkä ja kili. Kuva: Mari Lehmonen / Korkeasaaren eläintarha

 

Kevään ja kesän aikana Korkeasaareen on jälleen saatu uusia pieniä asukkaita. Pennut, vasat, kilit, poikaset ja karitsat ilahduttavat paitsi eläintarhan vierailijoita, myös suojeluohjelmien koordinaattoreita.

 

Korkeasaaressa on tänä kesänä syntynyt kaksi myskihärkäkiliä. Iloisten perhetapahtumien saralla uutinen on odotettu, sillä vuosi sitten syntynyttä kiliä lukuun ottamatta myskihärkäkilejä oli nähty Korkeasaaressa viimeksi 2000-luvun alussa. Emojensa läheisyydessä viihtyvät kilit ovat vielä hyvin nuoria ja erityisesti ensimmäisten kriittisten kuukausien aikana niiden hyvinvointia seurataan tarkasti.

Korkeasaaren manuleille syntyi keväällä pentuja ja terveystarkastuksen yhteydessä molemmat urospennut madotettiin ja tunnistussirutettiin. Nyt kahden kuukauden ikäiset manulinpennut ovat jo niin vauhdikkaita tapauksia, että niitä saattaa nähdä ulkotarhassakin.

Metsäpeuroille on syntynyt neljä vasaa, jotka viihtyvät emiensä kanssa Korpi-alueen aitauksessa asustavassa tokassa. Korkeasaaressa syntyneitä metsäpeuroja on siirretty Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoihin osana kotimaista MetsäpeuraLIFE-luontoonpalautusprojektia vuosina 2016–2023. Kiinnittämällä huomiota lajin eläintarhakannan perinnölliseen monimuotoisuuteen pyritään varmistamaan, että eläintarhoissa syntyneet metsäpeurat voivat tulevaisuudessakin toimia kantavanhempina suojelu- ja luontoonpalautushankkeissa.

Korkeasaaressa on yksi Euroopan harvoista lisääntyvistä kuhertajagasellilaumoista. Luonnossa harvalukuiseksi käyneen lajin lauma vahvistui tänäkin vuonna kolmella vasalla. Markhorien eli kierteissarvivuohien laumassa on viisi kiliä. Korkeasaari ylläpitää lajin kantakirjaa ja huolehtii markhorien eläintarhakannan perimän monimuotoisuudesta. Viereisessä tarhassa asustavien persianlampaiden lauma kasvoi kaksosilla, jotka ovat varttuneet emänsä hoivissa jo kolmen kuukauden ikäisiksi. Uhanalaiseksi luokitellun lajin tarhakanta on pieni ja jokainen syntynyt eläin on erityisen tärkeä lajin suojeluohjelman kannalta.

Africasia-talossa aavikkopuolella asustaville kyläkutojille on kuoriutunut poikasia. Kyläkutojien poikaset kasvavat koiraiden rakentamissa komeissa roikkuvissa pesissä. Aavikkopuolella myös pikkumangusteilla on jälkikasvua. Sosiaaliset mangustit elävät perhekunnissa, joissa vain alfapari lisääntyy muiden auttaessa poikasten hoidossa. Talon tropiikkipuoleltakin on iloisia uutisia, sillä huiluharakkataskupariskunta on saanut poikasia. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun EEP suojeluohjelmaan kuuluva huiluharakkatasku on lisääntynyt Korkeasaaressa. Lisäksi suokukkojen pesintä Borealia-talossa oli onnistunut ja riikinkukkotarhassakin voi nähdä poikasen.

Aiemmin keväällä Korkeasaaren partakorppikotkille kuoriutui Qotkaksi nimetty poikanen. Koiraspoikanen on jo noussut siivilleen Saksan Alpeilla luontoonpalautushankkeen tiimoilta ja saanut uuden kutsumanimen Wiggerl. Korkeasaaressa aiempina vuosina kuoriutuneet partakorppikotkien poikaset on vapautettu Ranskan Vercorsin luonnonpuistoon, Korsikalle sekä Espanjan Andalusiaan.

Poikaset ovat aina ilahduttava uutinen, mutta aivan erityisesti tämä pitää paikkansa eläintarhojen yhteisiin suojeluohjelmiin kuuluvien lajien kohdalla. ”Nykypäivän vastuullisten eläintarhojen tehtävä on yhdessä toimien turvata lajien tarhapopulaatioiden säilyminen elinvoimaisena ja monimuotoisena, mikä mahdollistaa tarvittaessa luonnonkantojen vahvistamisen tai elvyttämisen. Lisääntymiskäyttäytymisen toteuttaminen on myös merkittävä hyvinvointitekijä eläimille ja teemme voitavamme tämän mahdollistamiseksi”, kertoo kuraattori Ulla Tuomainen.

Korkeasaaressa syntyvät eläimet nimetään vuosittain vaihtuvan kirjaimen mukaan. Vuonna 2024 eläinten poikaset saavat Q-kirjaimella alkavat nimet. Apuna tässä on asiakkaiden ehdotuksista keväällä kerätty lista, jolta löytyy satoja nimivaihtoehtoa. Käytössä on jo mm. Qääpä, Qorpi, Qaamos, Quasima, Qaia, Qasim, Quentin, Queenie, Qira, Qiana, Qerttu, Quisma ja Quiller.

 

Lähde: Korkeasaaren eläintarha 12.7.2024

 

Ilkka J. Virtanen

Korkeasaari sai saukot takaisin

Saukot ovat palanneet Korkeasaareen lähes kahden vuoden tauon jälkeen. Kuva: Annika Sorjonen/Korkeasaari

 

Saukot ovat palanneet Korkeasaareen lähes kahden vuoden tauon jälkeen. Eläintarha kertoi asiasta tiedotteessaan 23.6.2021.

Saukkotarhan mittava parannustyö valmistui ja takatiloissa toisiinsa tutustunut saukkopariskunta muutti uuteen kotiinsa. Uusi allas pääsi heti saukkojen suosioon.

Korkeasaaren nuoret saukot ovat syntyneet eläintarhoissa Ruotsissa ja Sveitsissä ja lajin suojeluohjelman koordinaattori on valinnut ne sopivaksi lisääntyväksi pariksi. Ne tuotiin Suomeen vuodenvaihteessa, kun eläintarha oli suljettu, ja pari on kevään ajan tutustunut toisiinsa takatarhassa, jossa ne näkivät päivittäin vain eläintenhoitajia. Siksi siirto Kissalaakson kesähulinaan oli iso muutos ja siihen varauduttiin aitaamalla saukkotarhan ympärille rauhallista tilaa.

Ensimmäisenä saukkotarhaan pääsi kaksivuotias saukkonaaras. Takatarhassa aralta vaikuttanut eläin riehaantui uudesta kodistaan. Saukkojen hyvinvoinnin parantamiseksi tarhaan tehdyt uudistukset pääsivät heti koekäyttöön, kun naaras laukkasi ympäriinsä kaikki paikat tutkien, sukelteli syvässä altaassa ja laski puroissa virtaavassa vedessä. 1,5-vuotias uros suhtautui maisemanvaihtoon varauksellisemmin, mutta myöhemmin sekin nähtiin uteliaana uudella reviirillään ja kierimässä nautiskellen vedessä.

“Saukoille vesi on luontainen turvapaikka ja siksi ne kotiutuvat näin hienosti. Toivomme, että ne oppivat käyttämään uutta tarhaansa monipuolisesti. Tällä helteellä saukot ottavat kyllä kaiken ilon irti uudesta syvästä altaasta ja puroista”, kertoo eläintenhoitaja Jonne Stenroth.

Vierailijoille näkyvin uudistus on, että saukkojen vedenalaisia leikkejä voi katsella altaan isojen läpinäkyvien seinien takaa. Saukkojen rauhallisen kotiutumisen takaamiseksi allasseinän edusta on vielä aidoin suojattu, mutta näkymä tarhaan on jo nyt aiempaa avarampi. Saukkotarhan remontin yhteydessä uusittiin myös viereiset vesikkotarhat. Niihin odotetaan uusia asukkaita Tallinnan eläintarhasta, jossa vesikon suojeluohjelmaa johdetaan.

Saukko viihtyy virtaavien vesien äärellä ja pyydystää ravintonsa sulavasti vedessä sukellellen. Suomessa saukon tilanne on hyvä, mutta muualla Euroopassa laji on hävinnyt monilta elinalueiltaan ihmisen toiminnan seurauksena ja maailmanlaajuisesti kanta on laskussa. Eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelman tavoitteena on kasvattaa elinvoimainen saukkojen tarhakanta. Eläintarhoissa syntyneitä saukkoja on palautettu luontoon 2000-luvulla Saksassa ja Hollannissa.

Osa eläintaloista vielä suljettuna koronatilanteen vuoksi

Eläintaloista Amazonia, Hämärä ja Borealia pidetään edelleen suljettuna koronaturvallisuuden vuoksi. Suuri osa Amazonia-talon eläimistä ulkoilee talon seinustoilla olevissa ulkotarhoissa. Africasia-talo on avoinna. Africasiassa tulee noudattaa merkittyä kulkusuuntaa (sisäänkäynti sademetsän kautta) sekä turvavälejä. Apinalinnan sisätilassa saa vierailla yksi korkeintaan 10 hengen seurue kerrallaan.

Ravintolat, Korkeasaaren kauppa, Kauppatorin vesibussi, wc-tilat, sisäevästilat ja ulkopiknikpaikat grilleineen ovat vierailijoiden käytössä. Tiloissa ja grillipaikoilla tulee noudattaa turvallisuusohjeita. Tarkista ravintoloiden aukioloajat päivän ohjelmasta.

Ohjeet turvalliseen vierailuun Korkeasaaressa

Korkeasaaressa riittää tilaa ulkoiluun hyvin. Korkeasaari pyytää kuitenkin kaikkia vierailijoita huolehtimaan omalta osaltaan turvaväleistä. Suosittelemme kasvomaskin käyttöä sisätiloissa. Avoinna olevien sisätilojen samanaikaista kävijämäärää voidaan tarvittaessa rajoittaa ja siivousta on tehostettu. Asiakkaiden käytössä on käsidesiä. Suosithan käteisen sijaan korttimaksuja ja verkkolippuja.

Korkeasaari on osa Lux Helsinkiä

Ensimmäinen teoksista, Jouni Väänäsen LOVE tervehtii kaikkia saareen saapuvia rakkauden viestillä. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaari Zoo.

Korkeasaareen on rakennettu Lux Helsingin uutta satelliittireittiä, joka sijoittuu kokonaan eläintarhan alueelle. Lux Korkeasaaren valot syttyivät jo joulupäivänä 25. joulukuuta 2019. Reitti on avoinna Lux Helsinki -valotaidetapahtuman loppuun, 8.1.2020 saakka.

Valotaideteokset ovat kunnianosoituksia eläimille, luonnon kiertokululle ja lempeämmälle vuoropuhelulle. Ensimmäinen teoksista, Jouni Väänäsen LOVE tervehtii kaikkia saareen saapuvia rakkauden viestillä. Olivia Pohjola herättelee riikinkukkoja ja karhuja talven keskelle. Teemu Määttäsen Atlas Tree projisoi elävän puun rungolle algoritmien ohjaaman sattumanvaraisesti muuttuvan kartan, joka syntyy joka kerta erilaisena. Mikko Kunnarin näyttävä videoteos Humanimal luo ihmisen ja eläinten metamorfoosin, joka johdattaa miettimään vieraantumistamme luonnosta.

-Ihmisen suhtautuminen eläimiin on muuttunut aikojen saatossa. Nykyihminen on eriytynyt luonnosta ja eläimistä teollistumisen seurauksena. Teollistumisen ja viljelyn kiihtyvän kasvun vuoksi suuret määrät eri lajeja on kadonnut, ja petoeläimet nähdään vain ihmisen ja toimeentulon vihollisina, vaikka myös saalistajilla on siellä paikkansa. Ilman eläimiä ei ole ihmisiä, tiivistää Kunnari ajatuksensa teoksen takana.

Myös Lux Helsingin reitillä on yksi Korkeasaaren kumppanuusteos. Kaisaniemen puistoon sijoittuva Jere Suontaustan Peilipöllö (Bubo speculus) on kannanotto eläinlajeja uhkaavaan sukupuuttoaaltoon ja mahdolliseen dystooppiseen tulevaisuudenkuvaan.

Yhteistyötä lumileopardien hyväksi

Korkeasaaren vierailu auttaa uhanalaisia eläimiä, sillä jokaisesta Lux Korkeasaareen ostetusta lipusta lahjoitetaan euro lumileopardin suojeluun. Eläintarhaan joulukuussa saapunut uusi lumileopardiuros sai tämän kunniaksi nimen Lux.

-Iloitsemme, että Lux Helsinki laajenee Korkeasaareen ja satelliittitapahtuma ilahduttaa saaressa vierailijoita jo joulusta lähtien. Erityisen hienoa on, että yhteistyöllä ja yhdessä vierailijoiden kanssa voimme auttaa uhanalaisia lumileopardeja. Toivotamme myös Lux-lumileopardin tervetulleeksi Helsinkiin, sanoo Lux Helsinkiä järjestävän Helsingin tapahtumasäätiön myynti- ja markkinointijohtaja Petra Majander.

Korkeasaari on vuodenvaihteen molemmin puolin avoinna kuuteen, ja varsinaisen Lux Helsinki -reitin avauduttua 4.-8.1.2020 iltakahdeksaan. Korkeasaari aukeaa päivittäin aamukymmeneltä. Ohjelmassa on eläinten ruokintoja ja esittelyitä jo aamupäivästä alkaen Kissalaaksosta trooppisiin taloihin, mutta illan tullen iso osa lajeista vetäytyy levolle.

Korkeasaari kertoi asiasta tiedotteessaan 17. joulukuuta 2019.