Pikkujoulukauden odotukset vaisut -MaRa

MaRan jäsenkyselyn mukaan vain 20 prosenttia alan yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvavan viime pikkujoulukauteen verrattuna.

 

MaRan jäsenkyselyn mukaan alkusyksy sujui vaimeasti matkailu- ja ravintola-alan yrityksillä. Yli puolella liikevaihto aleni viime vuoteen verrattuna. Odotukset pikkujoulukaudestakaan eivät ole korkealla: vain 20 prosenttia alan yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvavan viime pikkujoulukauteen verrattuna. Pubien ja yökerhojen ahdinko jatkuu ja syvenee, sillä 73 prosentilla alkusyksyn liikevaihto oli alempi kuin vuosi sitten. 69 prosenttia yrityksistä odottaa heikompaa pikkujoulukautta kuin viime vuonna.

Kaikilla toimialoilla suurimpana huolena on nousevan kustannuskehityksen jatkuminen. Arvonlisäveron korotukset, erityisesti ensi vuoden alussa voimaan tuleva arvonlisäveron korotus 10 prosentista 14 prosenttiin, iskevät hotelleihin, kylpylöihin, leirintäalueisiin, festivaaleihin, hiihtokeskuksiin, safariyrityksiin, keilahalleihin, huvi- ja teemapuistoihin, kongresseihin ja messuihin sekä maksullisiin musiikkiesityksiin ravintoloissa. Verojen korotukset ovat palvelujen kysynnän kannalta aina ongelmallisia, mutta erityisesti nykyisen kaltaisessa laskevassa kysynnässä, kun alan yritykset eivät ole vielä toipuneet koronarajoitusten aiheuttamista ongelmista. 

  

Palvelujen kysyntä alkusyksynä ei ole tarjonnut ilon aiheita

Matkailu- ja ravintola-alan yritysten palvelujen myynnin alakulo on jatkunut myös kuluvana syksynä. MaRan jäsenkyselyssä vain 30 prosentilla liikevaihto kasvoi ainakin jonkin verran syys-lokakuussa verrattuna viime vuoteen. Yritysten pahimmat uhat ovat kustannusten nousun jatkuminen, kysynnän vähäisyys ja niistä aiheutuva heikko kannattavuus. Yleensä pikaruokaravintolat menestyvät hyvin heikossa taloustilanteessa. Alkusyksy ei sujunut niilläkään hyvin, sillä lähes puolella alan yrityksistä liikevaihto väheni. Pikaruokaravintoloita rasittaa erityisesti kustannusten nousun jatkuminen, sillä peräti 75 prosenttia yrityksistä mainitsi sen yhtenä kolmesta pahimmasta uhasta.

– Kuluttajien heikko luottamus talouteen on näkynyt myös kesän jälkeen matkailu- ja ravintola-alan yritysten palvelujen kysynnässä. Kun yritysten kustannustaso on samanaikaisesti jäänyt merkittävästi korkeammaksi kuin ennen koronaa, tämä on ollut alan yrityksille myrkyllinen yhdistelmä. Se on johtanut työllisyyden heikkenemiseen: henkilöstön irtisanomiset, lomauttamiset ja osa-aikaistamiset ovat valitettavan arkipäiväisiä. Yrityksillä ei ole taloudellisia puskureita koronan jäljiltä pitää kiinni henkilöstöstään, vaikka talouden piristyessä työvoimapula palaa alalle voimakkaana, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

 

Isojen yritysten näkymät pikkujoulukaudelle pieniä valoisammat

Pikkujoulukausi on etenkin ravintoloille vuoden tärkein sesonki. Alan yritykset eivät odota palvelujen kysyntään parannusta myöskään pikkujoulukaudella. Isojen, yli 50 miljoonan liikevaihdon yritysten odotukset pikkujoulukaudelle ovat pieniä yrityksiä paremmat. Noin puolet isoista yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvavan. Pubien ja yökerhojen palvelujen kysynnän näkymät ovat synkimmät. Nuorten aikuisten talouden kireys vaikuttaa pubien ja yökerhojen palvelujen kysyntään erittäin negatiivisesti.

– Pohjois-Suomeen odotetaan erinomaista talvisesonkia ulkomaalaisten asiakkaiden ansiosta. Palvelujen kysynnän kasvu ei kuitenkaan ulotu sellaisiin yrityksiin, joilla merkittävä osa asiakkaista on suomalaisia. Puolet hiihtokeskusyrityksistä odottaa liikevaihdon alenevan pikkujoulukaudella marras-joulukuussa. Tähän vaikuttaa tietenkin myös lämpimän sään jatkuminen, Lappi toteaa.

Laskettelupäivien määrä on ollut laskussa pari talvikautta. Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen mukaan laskettelupäivien määrä väheni kaudella 2023–24 noin 11 prosentilla verrattuna talvikauteen 2021–22.

– Tässä näkyy se, että laskettelijoiden suuri enemmistö on kotimaisia. Pohjois-Suomen lumivarmuus tuonee kuitenkin jatkossa myös ulkomaalaisia laskettelijoita enemmän Suomeen, Lappi sanoo.

 

Pohjois-Suomessa puuhataan turistiveroa

Rovaniemen kaupunki ajaa voimakkaasti turistiveroa, jolla rahoitettaisiin matkailijoiden kaupungille aiheuttamia kustannuksia. Vero kohdistuisi majoitusalan yrityksiin, käytännössä hotelleihin. Myös valmistelussa olevassa Pohjoisen ohjelmassa väläytetään pilottikokeilua turistiverosta. OKM:ssä valmistellussa Kulttuuripoliittisessa selonteossa esitetään, että kunnat voisivat velvoittaa hotelleja perimään matkailijamaksun, jolla rahoitettaisiin kuntien kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluja.

– Kuntien ja kulttuurialan toimijoiden hätä taloudestaan on ymmärrettävä. Ratkaisuksi esitetty hotellien verotuksen kiristäminen entisestään on sen sijaan käsittämätön ehdotus. Turistivero heikentäisi hotellien kilpailuasetelmaa entisestään ja vähentäisi arvonlisäverotuottoja, Lappi toteaa.

Suomessa hotellitoiminnan arvonlisävero nousee 14 prosenttiin ensi vuoden alussa. Se on EU-maiden toiseksi korkein. Myös hotellien ravintolatoiminta on ankarasti verotettua. Alkoholin verotus ravintoloissa on EU-maiden kirein ja ravintolaruoan verotus EU:n kuudenneksi korkein.

Hotelliala on erittäin pääomavaltainen. Erityisesti pk-hotellien määrä on vähentynyt merkittävästi 2000-luvulla. Hotellien kanssa kilpailemaan on tullut majoitusliiketoiminnan harjoittaminen kerrostaloissa, joka on naamioitu vuokraukseksi. Näin toiminnanharjoittajat ovat välttyneet kilpailua vääristävällä tavalla majoitusyrityksiä koskevan lainsäädännön noudattamiselta ja arvonlisäveron maksamiselta.

Rovaniemellä ongelman aiheuttaa voimakkaasti kasvanut majoitusliiketoiminnan harjoittaminen kerrostaloissa ja sen aiheuttamat lieveilmiöt. Kaupunki voisi halutessaan puuttua näihin ongelmiin ja sillä olisi velvollisuuskin tehdä niin korkeimman hallinto-oikeuden tuomioiden perusteella. Tuomioissa kielletään majoitusliiketoiminnan harjoittaminen kerrostaloissa kaavan ja rakennusluvan vastaisesti.

 
MaRan jäsenkyselyyn vastasi 500 yritystä seuraavilta toimialoilta: festivaalit, hiihtokeskukset, hotellit ja kylpylät, huvi-, teema- ja elämyspuistot, juhla- ja pitopalveluyritykset, kahvilat, keilahallit, kongressit ja messut, leirintäalueet, liikenneasemat, pikaruokaravintolat, pubit ja yökerhot, ohjelmapalveluyritykset, opiskelija- ja henkilöstöravintolat sekä ruokaravintolat. Yrityksillä on yhteensä tuhansia toimipaikkoja.

 

Lähde: Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 21.11.2024

Pikkujoulusta toivotaan hemmottelua ja hyvää ruokaa

Pikkujoulusesonki on HOK-Elannon ja Sokotelin teettämän tutkimuksen* mukaan kuumimmillaan marraskuun puolivälissä. Kuvassa ravintola Kappeli.

 

Pikkujoulusesongin käydessä kuumimmillaan ovat monet ravintolat yksityiskabinetteineen varsin ahkerassa käytössä. Ravintolasta ei niinkään kaivata perinteisiä jouluruokia, vaan esimerkiksi tapaksia tai jouluisia makuja uudenlaisella twistillä. Tänä vuonna suomalaisten pikkujoulutoiveissa korostuvat hemmottelu ja hauskanpito. Näin kertoo S-ryhmässä teetetty pikkujoulututkimus.

 

Pikkujoulusesonki on HOK-Elannon ja Sokotelin teettämän tutkimuksen* mukaan kuumimmillaan marraskuun puolivälissä, tätä mieltä on lähes puolet vastaajista. Myös pikkujoulujen googlauspiikki osuus samaan ajankohtaan – viimeistään silloin pohditaan, että missä ja miten pikkujoulut vietettäisiin. Pikkujoulusesonki näkyy selvästi HOK-Elannon ja Sokotelin ravintoloissa, joissa ollaankin valmiina vilkkaaseen pikkujoulukauteen.  

- Sesonki on yleensä vilkkaimmillaan neljänä, viitenä viikonloppuna ennen joulua. Suosituimmat juhlapäivät ovat perinteisesti perjantait ja lauantait. Meidän ravintoloissamme riittää vaihtoehtoja erilaisten pikkujoulujen viettoon. Vinkkaan, että tänä vuonna legendaarinen SpåraKOFF on Jouluratikka ja sen kyydissä pääsee takuulla pikkujoulutunnelmaan. SpåraKOFFin voi alkuviikon päiville varata myös yksityiskäyttöön, jolloin se kurvaa lopuksi kolmen ruokalajin illalliselle Zetoriin, sanoo HOK-Elannon ravintolatoimialan johtaja Satu Rytkönen. 

- Joulun aika näkyy hotelli Tornissa vilkkaana niin ravintoloissa kuin hotellissakin. Tornin perinteinen joululounas on erittäin suosittu, ja joulun ja uudenvuoden hotellipaketteja kysytään paljon. Myös American Barin Cocktailkoulu on suosittu ohjelmanumero pienemmille porukoille. Uusi Torni Spa palvelee puolestaan hemmottelulomalle tulevia kaupunkilaisia, hiljattain täysin uudistetun Solo Sokos Hotel Tornin hotellinjohtaja Marko Kurtto kertoo. 

 

Parhaiten pikkujouluissa maistuvat kala ja jouluiset maut uudenlaisella twistillä 

Tutkimuksen mukaan pikkujouluja vietetään perinteisesti työporukan kesken, mutta myös omien ystävien kanssa. Pikkujouluporukka koostuu useimmiten melko pienistä, ravintolaan sopivista noin 3–15 hengen porukoista. Ravintolat ja niissä tarjottava ruoka nousevatkin keskeiseen asemaan pikkujouluissa, sillä 80 % vastaajista on sitä mieltä, että ruoka on pikkujouluissa tärkeintä. Perinteiset jouluruoat, kuten laatikot ja rosolli eivät ole suosikkien kärjessä, vaan 40 % suosii ennemmin jouluisia makuja, mutta uudenlaisella twistillä. Esimerkiksi jouluiset tapakset puhuttelevat. Kaikista suosituin vaihtoehto pikkujoulupöytään ovat kalaruoat.  

- Ravintola Kappelissa tarjoillaan pikkujouluseurueillekin mainiosti sopivaa Kellarin joulubuffetia marras-joulukuussa, jossa juuri nämä toiveet toteutuvat. Menu sisältää kalaa monella tapaa sekä jouluista ruokaa raikkaalla otteella. Pääruokana on esimerkiksi paahdettua nieriää, voi-valkoviinikastiketta sekä ylikypsää hirvenrintaa. Kellari on todella suosittu juhlatila, joten varaukset kannattaa tehdä ajoissa, kertoo Kappelin ravintolajohtaja Santeri Uusitalo. 

Noin puolet vastaajista on sitä mieltä, että pikkujouluihin sopivin juoma on viini. Juomapreferensseissä on kuitenkin ikä- ja sukupuolieroja: naiset suosivat enemmän viiniä ja glögiä, miehet puolestaan olutta ja esimerkiksi samppanjaa. Alkoholittomat juomasekoitukset ovat erityisesti alle 45-vuotiaiden suosiossa. 

Herkullisen ruoka - ja juomatarjonnan lisäksi pikkujoulujen viettopaikassa tärkeintä yli 50 % vastaajista on tunnelma, joka luodaan laadukkaalla palvelulla, jouluisilla koristeilla ja sopivalla musiikilla. Lisäksi hyvät puitteet yhdessäololle ja seurustelulle sekä ravintolan helppo sijainti ovat tärkeitä kriteereitä, kun valitaan paikkaa pikkujouluille.  

- Myös uusi Radisson RED Helsinki on löytänyt jo mukavasti pikkujoulujen viettäjiä. Sijainti Kaisaniemen puiston laidalla on erinomainen vaikka after workeja ajatellen, ja ravintolamme RED Bar & Kitchen tarjoilee tyylikkäitä juomia ja rentoa purtavaa isompaan ja pienempään nälkään. Perjantaisin tunnelmasta huolehtii DJ, Radisson RED Helsingin hotellinjohtaja Mika Virtanen vinkkaa. 

Koronan jälkeen pikkujoulujen vietto on palautunut normaalille tasolle ja juhlilta kaivataan tänä vuonna etenkin hauskanpitoa ja rentoutumista. Pikkujoulujen lisäksi halutaan ravintolassa joulun aikaan tavata perhettä ja ystäviä sekä nauttia kiireettömästä yhdessäolosta esimerkiksi joululounaan merkeissä.  

*Lähde: HOK-Elanto ja Sokotel - Joulusesonkitutkimus: Joulu 5/2023, vastaajamäärä 1407, SOK Markkina- ja asiakasymmärrys Feelback Group 

https://www.raflaamo.fi/fi/pikkujoulut-helsinki 

 

Lähde: HOK-Elanto 9.11.2023

MaRa harmittelee etätyösuosituksen ajoitusta

MaRa toivoo, että yritykset ja kaveriporukat järjestävät pikkujoulut suunnitellusti, koska pikkujoulukausi on ravintola-alan tärkein yksittäinen sesonki.

Pääkaupunkiseudun ja Varsinais-Suomen koronakoordinaatioryhmät suosittelivat eilen siirtymistä laajaan etätyöhön. Pirkanmaan pandemiaohjausryhmä suositteli etätyöhön siirtymistä mahdollisuuksien mukaan. Pikkujoulu on ravintola-alan tärkein yksittäinen sesonki. Sen merkitys on erittäin suuri myös MaRan tapahtumia tarjoaville jäsenyrityksille. Erityisen tärkeä pikkujoulukausi on tänä vuonna, kun pandemia ja rajoitukset ovat romahduttaneet yritysten ja työntekijöiden talouden. Koronakoordinaatioryhmien etätyösuosituksella on vakavat haitalliset seuraukset ravintola- ja tapahtuma-alan yrityksille. Henkilöstöravintoloiden jo ennestäänkin tukala tilanne synkkenee entisestään, jos asiakasyritykset siirtyvät etätyöhön. MaRa toivoo, että yritykset ja kaveriporukat järjestäisivät pikkujoulut suunnitellusti ja niissä tilanteissa, joissa koronapassin käyttö on sallittua, sen avulla. 

Etätyösuositus on vain suositus, mutta sen vaikutukset ovat syvälle käyviä

Suomalaiset yritykset ovat aiempien etätyösuositusten voimassaoloaikana siirtyneet laajasti etätyöhön, vaikka kyseessä on vain suositus. Sen vaikutukset ovat olleet erittäin negatiivisia henkilöstöravintoloissa ja lounaita tarjoavissa ravintoloissa, kun työntekijät eivät kotona töitä tehdessään nauti terveellisiä ja monipuolisia lounaita, kuten lähityössä. Etätyö vähentää myös liikkumista, mistä kärsivät kaikki kuluttajien palvelujen käytöstä riippuvaiset toimialat.  

– Koronakoordinaatioryhmät ovat tehneet etätyösuosituksen ottamatta lainkaan huomioon sen vakavia taloudellisia ja henkisiä seuraamuksia jo 20 kuukautta koronan ja rajoitusten kanssa kamppaileville toimialamme yrityksille ja niiden työntekijöille. Toivon hartaasti, etteivät asiakasyritykset peruisi pikkujoulujaan. Se olisi hirmuinen isku ravintoloille ja tapahtumia järjestäville jäsenyrityksillemme. Erittäin negatiiviset vaikutukset heijastuisivat laajasti myös muille toimialoille, esimerkiksi koronasta pahoin kärsineelle taksialalle. Pikkujoulut voidaan järjestää. Niissä tilanteissa, joissa koronapassin käyttäminen on sallittua, pikkujoulut voidaan järjestää sen avulla. Vetoan pikkujouluja järjestäviin yrityksiin ja kaveriporukoihin, etteivät ne peruisi pikkujouluja, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Henkilöstöravintoloiden liikevaihto on pudonnut huhtikuun 2020 alusta 50–90 prosenttia vaihdellen kuukausittain. Etätyösuositus on suurin syy liikevaihdon rajulle laskemiselle.

– Henkilöstöravintolat ovat joutuneet lopettamaan heikommin kannattavia ravintoloitaan, pakon edessä irtisanomaan henkilöstöään ja lomauttamaan heitä pitkäksi ajaksi. Henkilöstöravintoloiden asema terveellisten lounaiden tarjoajana on kansanterveyden kannalta merkittävä. Siirtyminen niiden tarjoamista monipuolisista lounaista kotilounaisiin tulee näkymään kansanterveydessä negatiivisesti. Ironista on, että eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä olevassa kustannustukilaissa esimerkiksi etätyösuositus ei ole sellainen julkisen vallan asettama rajoite, joka oikeuttaisi kustannustukeen. Se on hallituksen ja eduskunnan mielestä vain suositus, jolla ei ole suoraa vaikutusta henkilöstöravintoloiden palvelujen käytön romahtamiseen, Lappi toteaa.

Yrityksiä ja työntekijöitä ei voi laittaa heikon rokotekattavuuden maksajiksi

Koronatilanteen heikentyminen aiheutuu siitä, että osa kansalaisista jättää ottamatta koronarokotteen vapaaehtoisesti ilman lääketieteellistä syytä. Asiantuntijoiden mukaan jokainen rokottamaton saa jossakin vaiheessa koronatartunnan. He tulevat kuormittamaan sairaala- ja tehohoitoa vielä kauan, jollei valtioneuvosto ryhdy tehokkaisiin toimenpiteisiin rokotekattavuuden nostamiseksi. Samalla toimialamme uppoaa yhä syvemmälle ahdinkoon.

– Näyttää siltä, että valtioneuvoston, aluehallintovirastojen ja koronakoordinaatioryhmien on helppoa aina kiristää ravintola-, kokoontumis- ja yleisötilaisuuksien rajoituksia, kun tartuntamäärät kasvavat. Yrittäjät ja työntekijät voivat vain katsoa sivusta tyrmistyneinä, kun heiltä viedään mahdollisuus toimeentulon hankkimiseen. Näissä päätöksissä heijastuu kylmä asenne toimialamme yrittäjien ja työntekijöiden sekä heidän perheidensä tukalaa asemaa kohtaan. Toivon, että jokainen rokottamaton kansalainen asettuisi alamme yrittäjien ja työntekijöiden asemaan. Vetoan, että jokainen heistä ottaisi koronarokotteen, Lappi sanoo.

Koronakoordinaatioryhmät tarjoavat pelastukseksi ravintolarajoitusten kiristämistä

Koronakoordinaatioryhmät pyytävät valtioneuvostolta ravintolarajoitusten kiristämistä nykyisestä.

– THL on määritellyt ruokaravintolat vähäisen riskin tilanteiksi samalla tavalla kuin elintarvikekaupat, raitiovaunut, kampaamot ja parturit. Ruokaravintoloita koskevat rajoitukset tulisi päinvastoin purkaa eikä kiristää, kuten koronakoordinaatioryhmät esittävät, Lappi sanoo.

Yöravintoloita koskevien säännösten kiristäminen johtaa aiempien kokemusten mukaisesti siihen, että osa yöjuhlimisesta siirtyy yksityistilaisuuksiin, joissa voidaan juhlia ikään kuin koronaa ei olisikaan.

– Koronapassi on toiminut ravintoloissa pääosin hyvin. Erittäin negatiivisena seurauksena on kuitenkin vihapuhe somessa ja joidenkin rokote- ja koronapassivastaisten kansalaisten käytös heidän pyrkiessään ravintolaan ilman passia. Ravintolarajoitusten kiristäminen johtaisi hyvin todennäköisesti ikävien asiakaskohtaamisten lisääntymiseen. Toivon kaikilta kansalaisilta ymmärrystä siihen, että koronapassin käytöllä on tarkoitus auttaa yrityksiä selviämään rajoituksista ja siten säilyttää työpaikkoja, Lappi toteaa.

Alkon myymälöissä näkyy pikkujoulukausi

Alkon pihlajanmarjaglögi.

Pikkujoulukausi on kuumimmillaan ja näkyy myös Alkon myymälöissä, joissa joulujuomat nostavat suosiotaan. Alko muistuttaa veden juomisen tärkeydestä myös pikkujouluaikana. Osa myymälöistä on mukana Joulupuu-keräyksessä, Alko kertoi tiedotteessaan 27. joulukuuta 2019.

Alkon mukaan pikkujouluja vietetään vuosi vuodelta yhä maltillisemmin ja yhä useammat viettävät niitä hyvien ystävien ympäröimänä illallispöydän äärellä. Kuohuviini on kauden ehdoton kestohitti. Muista tuoteryhmistä korostuvat punaviinit, konjakit sekä vahvemmat oluet. Alkoholittomat viinit ja oluet ovat ehdottomasti kokeilemisen arvoisia, ja ne kannattaa viilentää kunnolla ennen tarjoilua. Juhlakauden alkaessa Alko haluaa muistuttaa vedenjuonnin tärkeydestä valmistamalla erikoiserän suositusta Välivedestä. Erikoiserässä pullojen etiketti on ylösalaisin ja tuotteet on aseteltu esillepanossa nurin päin alkoholijuomien väliin. -Erityisesti näin pikkujouluaikaan haluamme muistuttaa vedenjuonnin tärkeydestä. Siksi valmistimme Välivedestä 1 000 pullon erikoiserän, joka on saatavilla kahdeksasta huippumyymälästämme. Juomasuosituksemme joka väliin on välivesi. Olipa vesi sitten Alkon Välivesi tai kraanasta valutettu, sanoo palvelu- ja tuotekouluttaja Anri Lindström.  Glögi taipuu moneen  Sään viiletessä glögien kysyntä kasvaa. Alkon laajasta 19 glögin valikoimasta löytyy sekä perinteisiä että modernimmalla otteella maustettuja vaihtoehtoja; unohtamatta alkoholittomia ja vihreän valinnan luomuglögejä. Glögeissä on selkeästi nähtävissä kuluttajatrendiä matalampaan alkoholipitoisuuteen ja vähempään sokeripitoisuuteen. -Glögiä nautitaan drinkkeinä niin cocktaileissa kuin mocktaileissa. Tervetuliaismaljana voi kokeilla alkudrinkkiä glögistä ja kuivasta kuohuviinistä. Alko toi tänä vuonna myyntiin oman alkoholittoman pihlajanmarjaglöginsä, jossa pihlajanmarja yhdistyy lempeästi jouluisiin makuihin: kaneliomenaan, inkivääriin sekä vaniljaan, kertoo Anri Lindström.  Osa Alkon myymälöistä on mukana hyvänmielen Joulupuu-joulukeräyksessä, jossa kerätään joululahjoja lastensuojelun piirissä oleville lapsille ja nuorille. Joulupuun alle voi kuka tahansa tuoda paketin. Tämän vuoden keräyksessä mukana olevat Alkon myymälät ja niiden keräysten päättymisajat ovat Oulu Keskusta Pekuri (4.12 saakka) Espoo Leppävaara Sello, Espoo Matinkylä Iso Omena, Espoo Tapiola Ainoa, Helsinki Itäkeskus Easton, Helsinki Keskusta Arkadia, Helsinki Kannelmäki Kaari, Vantaa Pakkala Jumbo ja Turku keskusta Stockmann (7.12. saakka) Jyväskylä keskusta Sokkari ja Tampere Stockmann (10.12. saakka)

Kuvat: Alko

Juhlakauden alkaessa Alko haluaa muistuttaa vedenjuonnin tärkeydestä valmistamalla erikoiserän suositusta Välivedestä.