Sepelkyyhky syrjäytti vesilinnut metsästäjien suosikkisaaliina

Sepelkyyhky on sopeutunut hyvin muuttuneeseen viljely- ja kulttuurimaisemaan ja ne ovat nykyään tavallinen näky myös taajamien pihapiireissä ja puutarhoissa. Kuva: Luke/Petri Timonen

 

Sepelkyyhkyn metsästys alkaa lauantaina 10.8. Sepelkyyhkysaalis on pitkään ollut kasvussa ja siitä on tullut Suomen runsaslukuisin saalislaji.

Sepelkyyhkysaalis on viime vuosina noussut yli 300 000 lintuun vuodessa. Suurimmat kyyhkysaaliit saadaan Etelä- ja Länsi-Suomessa. Sepelkyyhky on sopeutunut hyvin muuttuneeseen viljely- ja kulttuurimaisemaan ja ne ovat nykyään tavallinen näky myös taajamien pihapiireissä ja puutarhoissa.

-Runsaat kannat ja helpot metsästysjärjestelyt ovat nostaneet sepelkyyhkyn metsästäjien suosikiksi. Jahti ei vaadi laajoja erämaita tai kallista kalustoa. Sepelkyyhky metsästetään peltojen laidoilta tai metsiköistä peltojen läheisyydestä, riistapäällikkö Jörgen Hermansson Suomen riistakeskuksesta sanoo.

Sepelkyyhkyn metsästyskausi on kiivas ja lyhyt, koska suurin osa sepelkyyhkyistä muuttaa etelään jo syyskuun aikana.

Kohdista metsästys parveutuneisiin lintuihin

Sepelkyyhky voi saada useita poikueita kesässä, joten osalla linnuista on pesintä kesken metsästyskauden alkaessa. Metsästys pitääkin kohdistaa sepelkyyhkyparviin, koska ne koostuvat poikasista ja pesinnän lopettaneista linnuista.

Myös lajintunnistuksessa pitää olla tarkkana. Rauhoitettua uuttukyyhkyä voi esiintyä sepelkyyhkyparvissa tai yksittäisinä lintuina. Kooltaan sepelkyyhkyä pienemmältä uuttukyyhkyltä puuttuu siipien valkoiset laikut ja lentotapa on erilainen.

Lähde: Suomen riistakeskus 6.8.2024

Erämessut Riihimäellä 50 vuotta

Ensimmäiset Kansainväliset Erämessut järjestettiin vuonna 1972 eli Erämessut täyttää 50 vuotta. Kuva vuoden 2018 messuilta.

 

Kansainväliset Erämessut järjestetään Riihimäen Urheilupuistossa 9.–12.6.2022. Koronapandemiasta johtuen messut järjestetään neljän vuoden tauon jälkeen. Erämessujen teemoja metsästystä, kalastusta, retkeilyä ja luontoa käsitellään tulevilla messuilla vastuullisuuden näkökulmasta. Ensimmäiset Kansainväliset Erämessut järjestettiin vuonna 1972 eli Erämessut täyttää 50 vuotta.

”Tuntuu todella hyvältä saada pitkästä aikaa valmistautua tapahtumaan toden teolla”, Riihimäen Erämessujen messujohtaja Ninni Manninen toteaa. ”Näytteilleasettajat ovat todella innolla tulossa Erämessuille kohtaamaan asiakkaitaan, mikä on messujen perusidea. Lisäksi meillä on tulossa loistavaa ohjelmaa metsästyksestä, kalastuksesta, retkeilystä ja luonnosta”, Manninen jatkaa.

Erämessut viettävät 50-vuotisjuhlaa tänä vuonna, sillä ensimmäiset Erämessut järjestettiin vuonna 1972. Silloinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen oli tapahtuman suojelija ja tänä vuonna tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lupautunut Erämessujen suojelijaksi. Riihimäen Messut on julkaissut kuvapankissaan valokuvia messutunnelmista eri vuosikymmenillä. Suomen Metsästysmuseo järjestää Messuilla tavataan! Kansainväliset Erämessut 50 vuotta juhlanäyttelyn, jossa juhlistetaan tämän upean tapahtuman pitkää polkua. Tämä näyttely on Erämessujen juhlavuoden päätapahtuma. Näyttelystä lisää tietoa täältä: https://www.metsastysmuseo.fi/nayttely/eramessut-50-vuotta/

Fuusion myötä Riihimäen Messut sulautui Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:hyn 1.1.2022. Messutoimintaa luotsaamaan perustettiin messuryhmä. Ryhmän tarkoituksena on tuoda metsästys-, kalastus- ja retkeilyalan tuoreet kuulumiset Erämessujen tekijöiden tietoon. Kansainväliset Erämessut vahvistaa näin entisestään sitä, että tulevat messut palvelevat kävijöitä ja eräalaa parhaalla mahdollisella tavalla. Messuryhmään voi tutustua tarkemmin täältä: https://www.eramessut.fi/messuryhma.html

Taloustutkimus teki tutkimuksen messujen talous- ja työllisyysvaikutuksista valtakunnallisesti sekä aluekohtaisesti huhtikuussa 2022. Sen mukaan messujen talousvaikutus tulee olemaan Riihimäen seudulle tänä vuonna 3,7 M€. Kävijät tuovat seudulle 2,8 M€ ja näytteilleasettajien osuus on 0,9 M€. Tulot jakautuvat kahviloihin ja ravintoloihin, hotelleihin ja muuhun majoitukseen, juna- ja bussiliikenteeseen, kestokulutustavarakauppaa ja muihin tuloihin. Työllisyysvaikutus on peräti 50 henkilötyövuotta. Lisää tietoa tutkimuksesta täältä: https://www.eramessut.fi/messujen-puuttuminen-vie-tuloja-jarjestamispaikkakunnilta.html

Erämessujen ohjelma tulee olemaan hyvin laajaa ja monipuolista kesäkuussa. Julkkiseräilijä, toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola tulee juontamaan Erämessut. Erämessuilla on yhteensä seitsemän ohjelmapaikkaa, joissa Peltsi vierailee. Pitkänlinjan erätoimittaja Joppe Ranta luotsaa nimeään kantavaa Retkinikkarin lavaa. Rannan ohjelma käsittelee retkeilyä hyvin monipuolisesti ja sisältää monia eri retkeilyalan julkkiksia. Ohjelmaa julkaistaan verkossa ja sitä voi myös hakea ohjelmapaikan, päivän tai teeman mukaan. Täältä löytyy messuohjelma: https://www.eramessut.fi/ohjelma.html

Riihimäen Messut Oy kertoi asiasta tiedotteessaan 18.5.2022.

Suomen luonto tarjoaa herkkuja

Jokamiehenoikeudet antavat meille uskomattoman hienon mahdollisuuden kerätä ja käyttää luonnon antimia kuten sieniä.

Suomi on luonnossa liikkujan ja luonnon antimia käyttävän paratiisi. Suomesta löytyy kiinnostavia kolkkia, joissa voi vapaasti liikkua ja retkeillä.

 

Jokamiehenoikeudet antavat meille uskomattoman hienon mahdollisuuden kerätä ja käyttää luonnon antimia. Kun alkaa perehtyä luonnon tarjoamiin ruokamahdollisuuksiin, huomaa, että lähes kaikkea niityiltä ja metsistä löytyvää voi käyttää ruuaksi. Nälkä kasvaa syödessä, ja innostus kasvaa luontotietouden lisääntyessä, jolloin ulkoruokinnan makuun päässyt ihminen löytää uutta kokeiltavaa ja tutkittavaa.

 

Jokamiehenoikeudet ovat suomalaisten suuri etuoikeus, jota kannattaa hyödyntää! Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Skotlannissa on vastaavanlaiset oikeudet. Ne sallivat metsässä ja luonnossa kulkijalle varsin vapaan mahdollisuuden kerätä luonnonantimia sekä omaan käyttöön että myyntiin.

 

Marjoja ja sieniä saa kerätä täysin vapaasti. Luonnossa saa onkia ja pilkkiä vapaasti.

 

Sienet kasvavat monenlaisissa metsissä, mutta hyvä nyrkkisääntö on etsiä valoisa, helppokulkuinen metsikkö. Esimerkiksi syksyinen suosikkisieni suppilovahvero löytyy monesti vanhasta kuusikosta, kantarelli taas koivikosta tai männiköstä. Kun löydät hyvän sieniapajan, kirjaa se ylös. Sienet kasvavat vuodesta toiseen samoissa paikoissa, vaikka vuodet eivät ole veljeksiä. Satomäärät vaihtelevat.

 

Älä kerää mitään syötäväksi tehtaan tai vilkasliikenteisen tien varrelta. Kerää aina vain ensiluokkaisia marjoja, sieniä ja yrttejä!

 

Marjat kannattaa poimia ämpäriin. Jos aiot kerätä monenlaisia marjoja, ota mukaan oma kippo joka lajille.

 

Älä poimi sieniä muovipussiin tai –ämpäriin vaan hyvään, ilmavaan koriin. Jos keräät monenlaisia sieniä, ota joka lajille oma keräilyastiansa. Esimerkiksi kirpeistä rouskuista saattaa tarttua makua mietoihin sieniin, kuten kantarelleihin. Poimi sienet juuresta kiertämällä. Puhdista sienet harjalla saman tien: kotiin ei kannata kantaa roskia mukanaan.

 

Metsässä ja muualla luonnossa liikkuminen on mielekästä. Lukuisat tutkimukset kertovat, että luonnon rauhassa verenpaine laskee, sydämen syke alenee, mieli virkistyy ja ihminen elpyy esimerkiksi töistä paremmin.

 

Sienitäyte lätyille (kuva)

noin 1,5 l tuoreita sieniä, esimerkiksi kantarelleja ja suppilovahveroita

voita

50-100 g tuorejuustoa, esimerkiksi kantarellilla maustettua

1 sipuli

valkosipulia maun mukaan

suolaa, mustapippuria

nippu persiljaa

Paista sienet voinokareella rapeiksi pannulla, pieni erä kerrallaan, jotta kosteus haihtuu. Lisää sipuli ja valkosipuli ja anna niiden kuullottua sienten joukossa. Mausta pippurilla ja suolalla. Lisää tuorejuusto ja anna täytteen sekoittua miedolla lämmöllä. Lisää loppuvaiheessa kourallinen tuoretta persiljaa.

 

 

 

Kantarellikeitto

1 sipuli hienonnettuna

4 porkkanaa pieninä paloina

4 perunaa pieninä paloina

200 g tuoreita kantarelleja

voita

1 l  vettä

suolaa

puoli pakettia Koskenlaskija-juustoa

tilliä

2 dl kermaa

Paista sipuli, peruna, porkkana ja kantarellit voissa. Lisää vettä ja suolaa. Kun perunat ja porkkanat ovat lähes kypsiä, lisää Koskenlaskija-juustoa pieninä paloina. Lisää viimeiseksi tilli ja kerma.

 

 

Eskon mainio nuotiohauki

Parikiloinen hauki fileoidaan.

Fileet maustetaan suolalla ja pippurilla ja leivitetään vehnäjauhoilla pussissa.

Fileet paistetaan pannulla runsaassa voissa molemmin puolin kypsäksi. Haukifileet maistuvat uusien perunoiden ja voissa paistettujen kantarellien kanssa.

 

 

Allin ”hirveä”tattipiirakka

Pohja:

2 dl vettä

20 g hiivaa

3 rkl öljyä

0,5 tl suolaa

5 dl vehnäjauhoja

Täyte:

300 g hirvenjauhelihaa tai muuta jauhelihaa

1 hienonnettu sipuli

öljyä

5 dl tuoretta herkkutattia

oreganoa

juustoraastetta

Valmista ensin piirakan pohja. Liuota hiiva veteen, lisää muut aineet.

Anna kohota hetki. Lisää täytteen ainesosat pohjan päälle, ja viimeiseksi juustoraaste.

Paista 20 minuuttia 200-asteisessa uunissa. Tarjoile hyvän mehun kera — metsäiselle piirakalle sopii puolukkamehu tai mustikka-variksenmarjamehu.

 

 

Maailman paras mustikkatorttu

Pohja:

2 kananmunaa

1 dl hienoa sokeria

0,5 dl vehnäjauhoja

0,5 dl perunajauhoja

1 tl leivinjauhetta

0,5 dl sulaa voita

Täyte:

2 dl kermaa

1 dl hienoa sokeria

1 prk rahkaa

1 tl vaniljasokeria

4 liivatelehteä

tuoreita tai pakastettuja mustikoita oman maun mukaan

Kiille:

2 dl vettä tai mustikkamehua (lisäaineetonta)

1 dl hyytelösokeria

Vispaa sokeri ja kananmunat vaahdoksi. Lisää pohjan muut ainesosat seokseen. Voitele torttupohjavuoka ja korppujauhota se. Paista pohjaa uunin alatasolla 175 asteessa 15-20 minuuttia.

Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää sokeri, rahka ja vaniljasokeri. Lisää viimeiseksi liivatteet, jotka olet liottanut kylmässä vedessä ja kiehauttanut pienessä vesitilkassa. Kaada täyte torttupohjan päälle.

Lisää pinnalle tasainen kerros marjoja (noin 300-400 grammaa).

Valmista kiille. Kiehauta hyytelösokeri nesteessä. Anna jäähtyä vähän. Kaada varovaisesti mustikoiden päälle. Hyydytä viileässä.

 

 

Suolaiset piirakat

Pohja:

150 g pehmeää margariinia

4 dl puolikarkeita jauhoja

0,5 dl suolaa

1 dl juustoraastetta

1 dl kylmää vettä

vehnäjauhoja

Täyte:

400 g savuporoa tai savulohta

100 cm purjoa renkaina ja kuullotettuna

1 dl kermaviiliä

6 kananmunaa

1 tl suolaa

2 dl juustoraastetta

1 tl kuivattuja puolukoita

Sekoita rasva, jauhot, suola ja juustoraaste. Lisää vesi.

Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Jaa taikina kahteen osaan.

Ripottele paistovuoan pohjalle vehnäjauhoja. Levitä taikina piirakkavuokaan tasaisesti.

Sekoita täytteen ainekset ja kaada ne pohjan päälle. Paista 200 asteessa noin 45 minuuttia. Tarkista, että täyte on hyytynyt ja pinta saanut väriä. Leikkaa paloiksi jäähtyneenä.

 

 

Stifadoa jäniksestä

Puolikas jänis, noin 1,2 kg,

isoina paloina luineen päivineen

saman verran punasipulia perattuna, yksi hienoksi silputtuna, muut renkaina

3 valkosipulin kynttä

½ dl oliiviöljyä

2 dl sherryä tai punaviiniä

noin 1 kg tuoretta, ylikypsää tomaattia tai noin 500 g tomaattimurskaa

noin 20 g tomaattipyreetä

1 tl neilikkaa

1,5 tl kanelia

1 tl mustapippuria sekä kourallinen laakerilehtiä tai 3-4 tl valmista stifadomaustetta

suolaa

Kuumenna öljy kattilassa, lisää siihen silputtu sipuli käristymään ja muutaman minuutin kuluttua sipulirenkaat sekä valkosipulit. Käristä sekoittaen aina välillä.

Lisää tomaatit ja sekoita nyt useammin, lisää myös pyree ja lasillinen vettä.

Hauduta tätä massaa hiljaisella tulella noin tunnin ajan. Lisää vettä tilkka kerrallaan sitä mukaan kun nestettä haihtuu. Lisää mausteet sekä suola ja käristä liha kuumalla pannulla nopeasti oliiviöljyssä. Nosta lihapalat sipulimassan päälle, lisää viini. Peitä kannella. Hauduta vielä noin kaksi tuntia tai kunnes lihat alkavat irrota luista.

Muista sekoittaa, jotta seos ei tartu pohjaan kiinni. Lisää viiniä tai vettä, vähän kerrallaan. Lisäkkeiksi sopivat paistetut perunat tai vaikkapa paahdetut juurekset.

 

Lähde: Luontoruokaa, Tarinoita horsmasta harjukseen, Terhi Friman & Antti Saraja, Maahenki Oy, 2017.