Jääkauden jättiläiset valtaavat Heurekan

 

Jättiläismäinen villamammutti ottaa vieraat vastaan uudessa näyttelyssä.

 

Tiedekeskus Heurekan uusi Jääkauden jättiläiset -näyttely sijoittuu viimeisimmän jääkauden loppupuolelle noin 14 000 vuoden taakse. Tuolloin luontoa hallitsivat suuret nisäkkäät, kuten villamammutit, villasarvikuonot ja sapelihammaskissat, joiden kanssa ihmiset elivät rinnakkain.

 

Näyttelyssä kävijä kohtaa jääkauden eläimiä aidonkokoisina eläinrobotteina ja tutustuu neljän maantieteellisen alueen jääkaudenaikaiseen luontoon. Moniaistinen näyttelykokemus antaa käsityksen siitä, miltä elämä viimeisimmällä jääkaudella näytti Suomessa, Euroopassa ja Euraasiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Noin 14 000 vuotta sitten nykyihminen oli jo asuttanut kaikki mantereet Etelämannerta lukuun ottamatta.

Näyttelyn edustalla on jäätikön reunalla jättikokoinen, säkäkorkeudeltaan yli nelimetrinen villamammutti (Mammuthus primigenius). Viimeisimmällä jääkaudella nykyisen Suomen aluetta peitti jopa kahden kilometrin paksuinen mannerjäätikkö. Ajoittain jäätikkö kuitenkin vetäytyi, ja osia Suomesta paljastui. Jääkaudella mammutit elivät laajalla alueella, joka ulottui Espanjasta läpi Euroopan ja Venäjän aina Kiinaan asti. Mammuttien luita ja hampaita on löydetty Suomesta kymmenkunta. Niistä nuorin on noin 15 500 vuoden ikäinen olkaluu, joka löytyi Helsingin Herttoniemestä.

Näyttelyssä Länsi-Euroopan mammuttiaroa esittelevällä alueella on villamammutin lisäksi esillä villasarvikuono, jääkarhu ja luolaleijona. Kalifornian punapuumetsään on sijoitettuna tylppäkuonokarhu, mastodontti ja hirmukoira. Argentiinan pampan maisemissa on puolestaan tutkittavana sen alueen eläinerikoisuuksia, kuten jättiläislaiskiainen, hippidion, toksodontti ja hurja sapelihammaskissa.

Jääkauden ajan ihmisten elämään näyttelykävijä pääsee eläytymään tekemällä luolamaalauksia sekä tutkimalla jääkauden asumusta ja pukeutumalla jääkaudelle tyypillisiin vaatteisiin.  Näyttelyssä voi myös astua luolaan ja tutustua siellä jääkaudella käytössä olleisiin soittimiin - rumpuun, huiluun, helistimeen ja suhistuspuuhun.

• Jääkauden maailma oli kovin erilainen kuin se maailma, jossa nyt elämme. Jääkaudella luontoa hallitsivat suuret nisäkkäät, joiden kanssa ihmiset ehtivät lyhyen aikaa elää rinnakkain. Muuttuvalla ilmastolla on kautta maailmanhistorian ollut dramaattisia vaikutuksia luontoon. Luonnon nykytila on maapallon historian mittapuulla poikkeuksellinen. Maailmassa on vähemmän suuria villieläimiä kuin moniin miljooniin vuosiin. Huomattava osa megafaunasta, eli yli 45 kg painavista eläimistä, kuoli sukupuuttoon viimeisimmän jääkauden loppupuolella. Kaikki nykyiset eläinlajit ovat siis selviytyjiä, sanoo näyttelyn tieteellisenä asiantuntijana toiminut biologi Maija Karala.

Jääkauden lopussa luonnon oli sopeuduttava yhtä aikaa muuttuvaan ilmastoon ja ihmisiin. Seurauksena noin kaksi kolmasosaa maailman suurista eläimistä kuoli sukupuuttoon. Nykyään luonto on jälleen ihmisten armoilla. Muutamme ilmastoa nopeammin ja kuumemmaksi kuin miljooniin vuosiin. Kasvihuonekaasut estävät auringon lämmön haihtumista avaruuteen ja ihmisten vuoksi kasvihuonekaasuja vapautuu nyt ilmakehään enemmän kuin niitä poistuu.  Ihmisten toiminta ratkaisee, kuinka paljon ilmasto vielä lämpenee.

Nykyään ihminen ymmärtää paremmin vaikutuksensa sekä oman lajinsa, että muiden lajien selviytymisessä ja kykenee halutessaan toimimaan kestävämmällä tavalla. Näyttely on tarina luonnon monimuotoisuudesta sekä siitä, miten ihmisellä on omalla toiminnallaan mahdollisuus vaikuttaa sen säilymiseen.

Jääkauden jättiläiset -näyttely on esillä Heurekassa 8.2.2025–6.9.2026.

 

Lähde: Tiedekeskus Heureka 7.2.2025

 

Kuvat: Ilkka Virtanen

 

Don Lessem (vas.) Philadelphiasta toi eläinhahmot Heurekaan ja keskustelee tässä Heurekan johtajan Mikko Myllykosken kanssa. Lessem on maailman johtavia dinosaurusasiantuntijoita. Hän toimi asiantuntijana ohjaaja Steven Spielbergin Jurassic Parkissa.

 

Biologi Maija Karala toimi näyttelyn tieteellisenä asiantuntijana.

Projektipäällikkö Päivi Garner esitteli näyttelyä

Jääkarhu

 

 

Heurekassa ylittyi 9 miljoonan kävijän raja

Kuvassa Heurekan 9. miljoonas kävijä perheineen sekä Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski (oik.) ja viestintä- ja palvelujohtaja Heli Ainoa (vas.). Kuva: Lauri Veijalainen

 

Tiedekeskus Heurekan 9. miljoonas kävijä astui taloon lauantaina 20.11.2021 iltapäivällä noin klo 15.15 samana päivänä, kun Heurekassa avautui uusi Katastrofien keskellä -näyttely. Juhlavieras Kirsi Ilmasti tuli Heurekaan perheineen. Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski sekä viestintä- ja palvelujohtaja Heli Ainoa luovuttivat vierailijalle lahjaksi Museokortin kukkien kera.

9. miljoonas kävijä edusti tyypillisintä Heurekan vierailijaryhmää, sillä valtaosa Heurekan vapaa-ajan kävijöistä on perheitä, joissa on kouluikäisiä lapsia. Heurekaan tullaan yleensä aina jonkinlaisessa ryhmässä ja perhe on se tavallisin seurue. Arkipäivisin Heurekassa vierailee eniten koulu- ja oppilaitosryhmiä silloin, kun lukuvuodet ovat käynnissä.

Heureka on tutkitusti yksi Suomen houkuttelevimmista vapaa-ajan kohteista. Vuosittaisessa Taloustutkimuksen Vapaa-ajankeskusten imagot -tutkimuksessa, jonka tämän vuoden tulokset julkistettiin marraskuun alussa, Heureka sijoittui jälleen kärkisijoille. Kokonaisuutena kaikista mielikuvatekijöistä annetuissa arvioissa Heureka oli ykkösenä 31 tutkitusta vapaa-ajankeskuksesta ja yleisarvosanalla mitattuna kolmen kärjessä heti maan suurimman eläintarhan ja huvipuiston jälkeen. Tutkimuksen mukaan Heureka on kohde, jota suositellaan mieluiten. 

”Koko alkuvuoden 2021 kestäneen pitkän koronasulun jälkeen Heureka avattiin yleisölle jälleen kesäkuussa, ja sen jälkeen kävijämäärät ovat olleet rohkaisevia. Yhdeksän miljoonan rajapyykin ylittänyt vierailijammekin totesi, että he olivat jo pitkään odottaneet pääsyä Heurekaan ja nyt vihdoin pääsivät tulemaan koronapandemian aiheuttaman tauon jälkeen” kertoo Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski.  ”Uskomme, että juuri avautunut Katastrofien keskellä -näyttelymme houkuttelee Heurekaan jälleen runsain mitoin eri-ikäisiä vierailijoita” jatkaa Myllykoski.

Vuodesta 1989 alkaen yleisölle auki olleen Heurekan näyttelyitä on nähnyt nyt Vantaalla yli 9 miljoonaa kävijää, mikä tekee tiedekeskuksesta Suomen ylivoimaisesti vierailluimman museokohteen. Heurekan näyttelyitä on viety maailman muihin tiedekeskuksiin jo vuodesta 1990 alkaen. Kun lasketaan mukaan Heurekan näyttelyitä muualla maailmassa nähneet vierailijat, nousee Heurekan näyttelyiden kokonaisyleisömäärä peräti 29 miljoonaan.

Heureka vapaa-ajankeskusten suositelluin

Vantaan Tikkurilassa toimiva tiedekeskus Heureka menestyi hyvin vapaa-ajankeskusten imago-tutkimuksessa.

 

Tiedekeskus Heureka ylsi jälleen kärkisijoille vuosittaisessa Taloustutkimuksen Vapaa-ajankeskusten imagot -tutkimuksessa. Kokonaisuutena kaikista mielikuvatekijöistä annetuissa arvioissa Heureka oli ykkösenä 31 tutkitusta vapaa-ajan keskuksesta ja yleisarvosanalla mitattuna kolmen kärjessä. Tutkimuksen mukaan Heureka on kohde, jota suositellaan mieluiten.  

 

Suosittelutodennäköisyyttä osoittavalla nettosuositteluindeksillä (Net Promoter Score) mitattuna Heureka nousi tutkimuksessa ykkössijalle. Vastanneista peräti 47 % suosittelisi vahvasti Heurekaa eli antoi arvosanaksi 9 tai 10 (asteikolla 0–10) vastatessaan kysymykseen ”kuinka todennäköistä on, että suosittelisitte yritystä”.

Yleisarvosanalla 8,28 (asteikolla 4–10) Heureka ylsi tutkimuksessa kolmen vapaa-ajankeskuksen kärkijoukkoon. Tutkimukseen vastaajat arvioivat vapaa-ajankeskuksia yleisarvosanan lisäksi myös yhdeksän eri mielikuvatekijän perusteella. Kun lasketaan yhteen kaikista mielikuvatekijöistä annetut arviot, ylsi Heureka vertailussa ensimmäiselle sijalle. Tutkimuksessa kysytyt mielikuvatekijät olivat: hintataso, sijainti, monipuolisuus, siisteys, sopivuus koko perheelle, kohteen/laitteiden kunto, kahvila-/ravintolapalvelut, henkilökunnan palvelualttius sekä uudistuva ja kehittyvä kohde. Myönteisimpiä arvioita Heureka sai eniten seuraavista mielikuvatekijöistä: sopivuus koko perheelle, uudistuva ja kehittyvä kohde sekä monipuolisuus.

Tutkimuksessa mukana olleesta 31 vapaa-ajankeskuksesta Heureka on neljänneksi tunnetuin – kuten aiempinakin vuosina. Lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta tuntee Heurekan. Heurekan kokonaistunnettuus on kasvanut vuosi vuodelta ollen nyt 86 % (2020 72 %, 2019 67 %, 2018 64 %).

Tutkimuksessa oli tänä vuonna toista kertaa mukana kysymys, jossa vastaajilta tiedusteltiin, mihin vapaa-ajankohteeseen he menisivät mieluiten seuraavan vuoden aikana. Tähän vastanneiden mielestä Heureka oli toiseksi kiinnostavin vapaa-ajan kohde, jossa haluttaisiin vierailla.

”Koko alkuvuoden 2021 kestäneen pitkän koronasulun jälkeen Heureka avattiin yleisölle jälleen kesäkuussa, ja sen jälkeen kävijämäärät ovat olleet rohkaisevia. Tutkimustulosten perusteella on mukava nähdä, että Heurekan tarjonta sopii koko perheelle, ja että meitä suositellaan vapaa-ajan kohteeksi. Uskomme 20.11. avautuvan uuden Katastrofien keskellä -näyttelyn houkuttelevan Heurekaan jälleen runsain mitoin eri-ikäisiä vierailijoita” toteaa Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski. 

Taloustutkimuksen internetpaneelissa toteuttamaan Vapaa-ajankeskusten imagot 2021 -tutkimus on osa Suomi tänään -monitilaajatutkimusta. Tutkimukseen vastasi yhteensä 2 548 iältään 15–79-vuotiasta suomalaista aikavälillä 5.-13.10.2021. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää eri vapaa-ajankeskusten tunnettuutta ja imagoa kuluttajien keskuudessa.

 

Heureka kertoi asiasta tiedotteessaan 8.11.2021.