Suomen yleisten uimarantojen vedet puhtaita -raportti

Suurin osa Suomen uimavesistä, 95 prosenttia, luokiteltiin laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi, mikä vastaa edellisen seurantakauden tilannetta.

 

Yleisten uimarantojen vesissä on Suomessa turvallista uida, selviää Euroopan ympäristökeskuksen juuri julkaistusta uimavesiraportista. Suurin osa Suomen uimavesistä, 95 prosenttia, luokiteltiin laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi, mikä vastaa edellisen seurantakauden tilannetta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoi asiasta tiedotteessaan 3.6.2022.

 

Raportti sisältää uimaveden laadun tiedot kaikilta yleisiltä uimarannoilta. Kesällä 2021 Suomessa oli yhteensä 302 yleistä uimarantaa, joista 224 sijaitsi sisämaan vesistöjen äärellä ja 78 rannikolla.

Tyydyttävään eli alimpaan hyväksyttävään uimavesiluokkaan kuului kuusi rantaa, mikä on kaksi prosenttia uimarannoista. Lisäksi neljällä uimarannalla (1,3 %) uimaveden laatu luokiteltiin huonoksi.

Sisämaan uimavesistä yli 97 prosenttia luokiteltiin erinomaiseen tai hyvään laadun luokkaan. Rannikolla erinomaiseksi tai hyväksi luokiteltiin yli 88 prosenttia kaikista uimavesistä. Neljästä huonoksi luokitellusta uimavedestä kolme oli sisämaan uimarannalla ja yksi rannikon uimarannalla.

Suomen uimavesistä vain viisi jäi ilman laadun luokkaa, koska veden laatua ei ollut vielä seurattu riittävän pitkään. Niistä yhdellä rannalla oli tehty uimaveden laatua parantavia toimia ja loput olivat uusia uimarantoja.

Euroopan uimavesiraportissa luokitellaan uimaveden laatu niillä rannoilla, missä suolistoperäistä saastumista kuvaavien bakteerien määrää uimavedessä on seurattu säännöllisesti neljän uimakauden ajan. Bakteerimäärien perusteella voidaan arvioida esimerkiksi jätevesien vaikutusta uimaveteen.

”Aineistossa on myös huonoksi luokiteltuja uimavesiä. Osalla rannoista uimavesi on luokiteltu huonoksi useampana peräkkäisenä vuotena. Toivon, että veden saastumisen syy saataisiin selville ja uimaveden laatua parantavat toimet olisivat mahdollisia. Jos uimavesi luokitellaan huonoksi viiden peräkkäisen uimakauden aikana eikä uimaveden laatua saada kuntoon, kunnan terveydensuojeluviranomainen asettaa uintikiellon eikä kyseistä uimavettä voida enää pitää uimiseen soveltuvana”, kertoo THL:n erikoissuunnittelija Outi Zacheus.

Yksittäisten uimarantojen perustiedot ja seurantaan perustuvat uimavesiluokat ovat saatavilla Euroopan ympäristökeskuksen verkkopalvelusta. Palveluun koottujen tietojen mukaan Itävallassa ja Maltalla oli suhteellisesti eniten erinomaiseen luokkaan luokiteltuja uimavesiä.  
  
Kesällä uimakauden aikana uimaveden laadusta tiedotetaan uimarannoilla sekä esimerkiksi kuntien verkkosivuilla. Uimakauden aikana tiedot eivät päivity Euroopan ympäristökeskuksen verkkopalveluun. 

 

Sinileväesiintymää ei oteta huomioon uimaveden laadun luokittelussa

 

Vaikka kuntien terveydensuojeluviranomaiset seuraavat Suomessa myös sinilevien esiintymistä uimavesissä, sinileväesiintymien yleisyyttä tai runsautta ei oteta huomioon uimavesidirektiiviin perustuvassa uimavesiluokan määrittämisessä. Sinilevätilanteesta tiedotetaan uimarannalla ja kuntien verkkosivuilla.

”Koska sinilevän esiintyminen uimavedessä voi vaihdella jopa yhden päivän aikana, ajantasaista tietoa ei aina ole saatavilla. Uimarin onkin hyvä arvioida silmämääräisesti uimaveden tilaa ennen veteen menemistä, sillä sinileväisessä uimavedessä uimista tulee välttää. Sinileväesiintymiä kuvaavien valokuvien hyödyntäminen tiedottamisessa voisi olla yksi keino lisätä uimareiden tietoisuutta”, pohtii Zacheus. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos raportoi kuntien terveydensuojeluviranomaisten tekemän uimavesivalvonnan tulokset vuosittain Euroopan komissiolle. Nyt julkaistu raportti perustuu uimakausien 2018–2021 seurantaan. Raporttiin on koottu maakohtaiset yhteenvedot uimaveden laadusta ja yhteensä noin 22 000 eurooppalaisen uimarannan tulokset. 

Merialueilla sinilevää, järvissäkin lisääntynyt

 

Rannikolla sinilevähavaintoja on tehty erityisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä, ja Perämeren rannikolla on havaittu poikkeuksellisen runsaita kukintoja. Yksittäisillä järvillä sinilevää on havaittu viime viikkoa enemmän.

Lämmin ja tyyni sää on edistänyt sinilevien kasvua etenkin merialueilla. Suomen Ympäristökeskus Syke kertoi asiasta tiedotteessaan 8.7.2021.

Rannikolla sinilevähavaintoja on tehty erityisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä, ja Perämeren rannikolla on havaittu poikkeuksellisen runsaita kukintoja. Yksittäisillä järvillä sinilevää on havaittu viime viikkoa enemmän.

 

Järvillä havaittu tavanomainen määrä sinilevää

 

Sinilevä on runsastunut yksittäisillä järvillä. Kuitenkin sinilevätilanne järvillä on olosuhteisiin nähden keskinkertainen. Hieman sinilevää havaittiin 29 valtakunnallisen seurannan havaintopaikalla. Runsaita tai erittäin runsaita sinilevien pintaesiintymiä ei havaittu virallisilla havaintopaikoilla. Lämmin ja vähätuulinen sää suosii sinilevien kasvua. Tyynellä säällä sinilevä voi muodostaa runsaitakin pintakukintoja eli massaesiintymiä. Kun sinilevälautta alkaa kuolla, sinilevistä vapautuva fykosyaniinipigmentti värjää sinileväesiintymän turkoosin väriseksi. Tavallisesti runsaita sinilevien pintaesiintymiä tavataan runsasravinteisilla järvillä heinäkuussa ja elokuun alkuviikkoina.

Viime viikkoina kansalaisilta on tullut lukuisia havaintoja sinilevästä. Tämän viikon ja viime viikonlopun aikana kansalaishavaintoja tehtiin yhteensä noin kaksisataa, joista kahdessa kolmasosassa havaittiin sinilevää. Valtaosa kansalaisten ilmoittamista sinilevähavainnoista koski vähäistä määrää sinilevää. Myös satelliittihavainnot tukevat järvialueiden muita havaintoja: sinilevää on havaittu yksittäisillä järvillä, mutta yleisesti ottaen toistaiseksi vähän.

“Muutamia runsaitakin kansalaisten havaitsemia sinileväkukintoja havaittiin koko maassa tällä viikolla. Vain yhdestä erittäin runsaasta sinileväkukinnasta on tehty kansalaishavainto tähän mennessä sisävesillä”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen korkeakouluharjoittelija Jere Laine.

Järvien pintalämpötilat ovat koko maassa 3–6 astetta pitkänajan keskiarvoa lämpimämpiä. Järvillä pintavesien lämpötilat ovat suurin osin koko maassa 20–24 astetta. Lapissa pintavesien lämpötilat ovat 20 asteen tuntumassa.

 

Suomenlahdella on satelliitti- ja kauppalaivahavaintojen perusteella laaja-alaisesti veteen sekoittunutta pinnanalaista sinilevää. Paikoittain sinilevä kertyy pintaan tyynissä olosuhteissa, mutta suurin levämassa painottuu tällä hetkellä avomeren puolelle. Rannikolla sinilevää on satelliittihavaintojen perusteella havaittu erityisesti suojaisissa lahdelmissa Suomenlahdella, Saaristomerellä, Ahvenanmaalla ja länsirannikolla Merenkurkkuun asti. Poikkeuksellisesti myös Perämerellä Hailuodon länsipuolella ja Hailuodon ja Iin välisellä merialueella on havaittu sinilevää.

Saaristomeren sisemmissä osissa sinilevää on pintakerroksessa erityisesti Houtskarin, Korppoon ja Nauvon ympäristössä, Kemiönsaaren eteläpuolella ja Saaristomeren suojaisissa paikoissa. Samoin muualla Saaristomerellä levää on havaittavissa alemmissa vesikerroksissa, josta se nousee pintaan tyynellä kelillä. Utön automaattiaseman sinilevähavainnoissa kokonaisbiomassa on edelleen koholla, vaikkakin lievässä laskussa. Viimeiset päivät ovat olleet pilvisiä, joten satelliittihavainnot ovat osin viime viikonlopulta.

Sinilevähavaintojen määrä Itämeren rannikoilla on huomattavasti lisääntynyt viime viikosta. Verrattuna vuosien 1998–2020 sinileväbarometriin sinilevähavaintojen määrä valtakunnallisen leväseurannan rannikon havaintopaikoilla on jonkin verran korkeampi kuin keskimäärin tänä ajankohtana.

”Sinilevien kasvu on kiihtynyt pitkään jatkuneen lämpimän sääjakson seurauksena. Havaintoja on tehty runsaasti eri puolilta Itämeren rannikkoa, mutta sinileväkukintojen huippuun on kuitenkin vielä matkaa. Tavallisesti sinileväkukinnat ovat runsaimmillaan heinäkuun loppupuolella tai elokuun alussa”, kertoo korkeakouluharjoittelija Lilja Nikula Suomen ympäristökeskuksesta.

Alkuviikon aikana sinilevää on havaittu rannikkoalueilla erityisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Suomenlahden rannikoilla kukinnat ovat hieman lisääntyneet pääkaupunkiseudun edustalla, ja Espoon rannikolla yksittäisellä havaintopaikalla on havaittu erittäin runsaasti sinilevää. Suomenlahdella rannikkohavaintoja on myös Kirkkonummen, Inkoon, Tammisaaren ja Hangon lähettyvillä, ja yksittäisiä runsaita sinilevähavaintoja merialueella on tehty itärajan tuntumassa ja Loviisan seudulla. Saaristomeren rannikolla sinilevähavaintojen määrä on tuplaantunut viime viikkoon nähden. Saaristomeren havainnot koskevat pääosin vähäistä sinilevämäärää, mutta myös runsaita kukintoja on raportoitu.

Perämeren rannikolla Kuivaniemen lähettyvillä on alkuviikolla raportoitu erittäin runsaasti sinilevää. Runsaan sinilevän havaintoja oli raportoitu Järvi-Meriwikiin myös viime viikonloppuna Iin rannikkoalueilla. Sinileväkukinnat Perämerellä ovat poikkeuksellisen runsaita. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen mukaan Perämeren rannikkovesien seurantapaikoilla meriveden lämpötila on noussut ennätykselliseen 21,8–22,2 asteeseen, mikä on edistänyt sinilevien kasvua. Perämerellä vähäistä sinilevää osoittavia havaintoja on tehty myös Kokkolan ja Kannuksen edustalla. Lisäksi Merenkurkussa on havaittu hieman sinilevää Pietarsaaren ja Vaasan edustalla. Selkämeren rannikoilla tilanne on rauhallinen, sillä ainoastaan Rauman edustalla on havaittu hieman sinilevää.

Ilmatieteen laitoksen mukaan meriveden pintalämpötilat ovat Perämerellä 17–22 astetta, Selkämerellä 17–20 astetta, Saaristomerellä 20–22 astetta ja Suomenlahdella 22–23 astetta. Helteisen sään odotetaan jatkuvan edelleen, mutta tänään Perämerellä raportoitu navakka tuuli voi sekoittaa sinilevälauttoja vesipatsaaseen.

Suomen uimarantojen vedet korkeatasoisia -THL

Suomessa yhä useampi sisämaan tai rannikon uimavesi on luokiteltu joko erinomaiseksi tai hyväksi.

 

Yleisten uimarantojen vesissä on Suomessa turvallista uida, selviää Euroopan ympäristökeskuksen juuri julkaistusta uimavesiraportista. Suurin osa Suomen uimavesistä, yli 95 prosenttia, luokiteltiin laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2019.

Tyydyttävään eli alimpaan hyväksyttävään luokkaan kuului viisi rantaa, mikä on alle kaksi prosenttia uimarannoista. Lisäksi neljällä uimarannalla (1,3 %) uimaveden laatu luokiteltiin huonoksi.

 

Yhä useampi sisämaan ja rannikon uimavesistä parasta laatua

 

Suomessa yhä useampi sisämaan tai rannikon uimavesi on luokiteltu joko erinomaiseksi tai hyväksi. Näihin kahteen parhaimpaan laadun luokkaan luokiteltiin yli 97 prosenttia kaikista sisämaan uimavesistä. Rannikolla erinomaiseksi tai hyväksi luokiteltiin lähes 90 prosenttia kaikista uimavesistä, mikä on 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2019.

Tilastoissa näkyvä positiivinen uimavesien laadun kehitys selittyy osin sillä, että yhä useammalta uimarannalta on otettu riittävästi näytteitä, mikä mahdollistaa laatuluokan määrittämisen. Suomen uimavesistä vain viisi jäi ilman laadun luokkaa, koska veden laatua ei ollut vielä seurattu riittävän pitkään. Niistä yhdellä rannalla oli tehty uimaveden laatua parantavia toimia, ja loput olivat uusia uimarantoja.

 

”Aineistossa on harmittavasti myös jokunen huonoksi luokiteltu uimavesi. Toivon, että näillä uimarannoilla veden saastumisen syy saadaan selville ja uimaveden laatua parantavat toimet olisivat mahdollisia”, kertoo THL:n erikoissuunnittelija Outi Zacheus.

Yksittäisten uimarantojen perustiedot ja seurantaan perustuvat uimavesiluokat ovat saatavilla Euroopan ympäristökeskuksen verkkopalvelusta. Palveluun koottujen tietojen mukaan Kyproksella, Itävallassa ja Kreikassa oli suhteellisesti eniten erinomaiseen luokkaan luokiteltuja uimavesiä.

Kesällä uimakauden aikana uimaveden laadusta tiedotetaan uimarannoilla sekä esimerkiksi kuntien verkkosivuilla. Uimakauden aikana tiedot eivät päivity Euroopan ympäristökeskuksen verkkopalveluun.

 

Sinileväesiintymää ei oteta huomioon laadun luokittelussa

 

Vaikka kuntien terveydensuojeluviranomaiset seuraavat Suomessa myös sinilevien esiintymistä uimavesissä, sinileväesiintymien yleisyyttä tai runsautta ei oteta huomioon uimavesidirektiiviin perustuvassa uimavesiluokan määrittämisessä.

”Sinilevätilanteesta tiedotetaan uimarannalla ja kuntien verkkosivuilla. Koska sinilevän esiintyminen uimavedessä voi vaihdella jopa yhden päivän aikana, uimarin on hyvä arvioida uimaveden tilaa ennen veteen menemistä. Sinileväisessä uimavedessä uimista tulee välttää”, muistuttaa Zacheus.

Euroopan uimavesiraportissa luokitellaan uimaveden laatu niillä rannoilla, missä suolistoperäistä saastumista kuvaavien bakteerien määrää uimavedessä on seurattu säännöllisesti neljän uimakauden ajan. Bakteerimäärien perusteella voidaan arvioida esimerkiksi jätevesien vaikutusta uimaveteen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos raportoi kuntien terveydensuojeluviranomaisten tekemän uimavesivalvonnan tulokset vuosittain Euroopan komissiolle. Nyt julkaistu raportti perustuu uimakausien 2017–2020 seurantaan. Raporttiin on koottu maakohtaiset yhteenvedot uimaveden laadusta ja yhteensä yli 22 000 eurooppalaisen uimarannan tulokset.

Kesällä 2020 Suomessa oli yhteensä 303 yleistä uimarantaa, joista 225 sijaitsi sisämaan vesistöjen äärellä ja 78 rannikolla.

THL kertoi asiasta tiedotteessaan 1.6.2021.