 |
|
Suurin osa Suomen uimavesistä, 95 prosenttia, luokiteltiin laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi, mikä vastaa edellisen seurantakauden tilannetta. |
Yleisten uimarantojen vesissä on Suomessa turvallista uida, selviää Euroopan ympäristökeskuksen juuri julkaistusta uimavesiraportista. Suurin osa Suomen uimavesistä, 95 prosenttia, luokiteltiin laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi, mikä vastaa edellisen seurantakauden tilannetta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoi asiasta tiedotteessaan 3.6.2022.
Raportti sisältää uimaveden laadun tiedot kaikilta yleisiltä uimarannoilta. Kesällä 2021 Suomessa oli yhteensä 302 yleistä uimarantaa, joista 224 sijaitsi sisämaan vesistöjen äärellä ja 78 rannikolla.
Tyydyttävään eli alimpaan hyväksyttävään uimavesiluokkaan kuului kuusi rantaa, mikä on kaksi prosenttia uimarannoista. Lisäksi neljällä uimarannalla (1,3 %) uimaveden laatu luokiteltiin huonoksi.
Sisämaan uimavesistä yli 97 prosenttia luokiteltiin erinomaiseen tai hyvään laadun luokkaan. Rannikolla erinomaiseksi tai hyväksi luokiteltiin yli 88 prosenttia kaikista uimavesistä. Neljästä huonoksi luokitellusta uimavedestä kolme oli sisämaan uimarannalla ja yksi rannikon uimarannalla.
Suomen uimavesistä vain viisi jäi ilman laadun luokkaa, koska veden laatua ei ollut vielä seurattu riittävän pitkään. Niistä yhdellä rannalla oli tehty uimaveden laatua parantavia toimia ja loput olivat uusia uimarantoja.
Euroopan uimavesiraportissa luokitellaan uimaveden laatu niillä rannoilla, missä suolistoperäistä saastumista kuvaavien bakteerien määrää uimavedessä on seurattu säännöllisesti neljän uimakauden ajan. Bakteerimäärien perusteella voidaan arvioida esimerkiksi jätevesien vaikutusta uimaveteen.
”Aineistossa on myös huonoksi luokiteltuja uimavesiä. Osalla rannoista uimavesi on luokiteltu huonoksi useampana peräkkäisenä vuotena. Toivon, että veden saastumisen syy saataisiin selville ja uimaveden laatua parantavat toimet olisivat mahdollisia. Jos uimavesi luokitellaan huonoksi viiden peräkkäisen uimakauden aikana eikä uimaveden laatua saada kuntoon, kunnan terveydensuojeluviranomainen asettaa uintikiellon eikä kyseistä uimavettä voida enää pitää uimiseen soveltuvana”, kertoo THL:n erikoissuunnittelija Outi Zacheus.
Yksittäisten
uimarantojen perustiedot ja seurantaan perustuvat uimavesiluokat ovat
saatavilla Euroopan ympäristökeskuksen verkkopalvelusta. Palveluun koottujen
tietojen mukaan Itävallassa ja Maltalla oli suhteellisesti eniten erinomaiseen
luokkaan luokiteltuja uimavesiä.
Kesällä uimakauden aikana uimaveden laadusta tiedotetaan uimarannoilla sekä
esimerkiksi kuntien verkkosivuilla. Uimakauden aikana tiedot eivät päivity
Euroopan ympäristökeskuksen verkkopalveluun.
Sinileväesiintymää ei oteta huomioon uimaveden laadun luokittelussa
Vaikka kuntien terveydensuojeluviranomaiset seuraavat Suomessa myös sinilevien esiintymistä uimavesissä, sinileväesiintymien yleisyyttä tai runsautta ei oteta huomioon uimavesidirektiiviin perustuvassa uimavesiluokan määrittämisessä. Sinilevätilanteesta tiedotetaan uimarannalla ja kuntien verkkosivuilla.
”Koska sinilevän esiintyminen uimavedessä voi vaihdella jopa yhden päivän aikana, ajantasaista tietoa ei aina ole saatavilla. Uimarin onkin hyvä arvioida silmämääräisesti uimaveden tilaa ennen veteen menemistä, sillä sinileväisessä uimavedessä uimista tulee välttää. Sinileväesiintymiä kuvaavien valokuvien hyödyntäminen tiedottamisessa voisi olla yksi keino lisätä uimareiden tietoisuutta”, pohtii Zacheus.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos raportoi kuntien terveydensuojeluviranomaisten tekemän uimavesivalvonnan tulokset vuosittain Euroopan komissiolle. Nyt julkaistu raportti perustuu uimakausien 2018–2021 seurantaan. Raporttiin on koottu maakohtaiset yhteenvedot uimaveden laadusta ja yhteensä noin 22 000 eurooppalaisen uimarannan tulokset.
