Matkavakuutus voi säästää satoja tuhansia euroja

Matkustajavakuutus korvaa muun muassa sairaankuljetuksen kotimaahan. Kuva: Shutterstock.com

 

Talvilomakaudella moni suuntaa kulkunsa joko kotimaan tai ulkomaan reissulle. Usealta suomalaiselta puuttuu kuitenkin matkavakuutus. Monet luottavat eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin, jonka voi hakea Kelasta. Sairaanhoitokortilla tulisikin saada lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa, kun matkustaa tai oleskelee tilapäisesti toisessa EU- tai ETA-maassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa tai Pohjois-Irlannissa. Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei kuitenkaan kata kuluja, jotka aiheutuvat esimerkiksi sairaankuljetuksesta ulkomailta kotimaahan, matkan peruuntumisesta tai matkan pitkittymisestä sairastumisen vuoksi. Kulut voivat nousta satoihin tuhansiin euroihin.

 

Pohjantähdessä matkavakuutuksia oli noin 50 prosentilla henkilövakuutetuista vuonna 2024. ”Tietoisuus matkavakuutuksen tärkeydestä on vähitellen lisääntynyt. Moni valitettavasti ymmärtää vasta vahingon sattuessa sen, kuinka kalliita yksityiset lääkäri- ja sairaanhoitopalvelut voivat maailmalla olla”, sanoo Pohjantähden korvausjohtaja Johanna Taivassalo.

 

Ambulanssilennon ja sairaanhoidon kustannukset saattavat yllättää

Pohjantähdessä matkavakuutus koostuu kahdesta eri osasta: Terveysvakuutukseen valittavasta matkustajavakuutuksesta ja kotivakuutukseen liitettävästä matkatavaravakuutuksesta.

Matkustajavakuutus korvaa muun muassa sairaankuljetuksen kotimaahan. SOS Internationalin Key Account Manager Rosa Patrakan arvion mukaan ambulanssikyyti maksaa Euroopassa, riippuen lähtömaasta ja sairastuneen diagnoosista, keskimäärin 20 000–60 000 euroa. Jos ambulanssilento lähtee esimerkiksi Aasiasta tai Yhdysvalloista, lennolle tulee kuluja reilusti enemmän, keskimäärin jopa 120 000–200 000 euroa.

Usein ei tarvita varsinaista ambulanssilentoa vaan sairastunut tai vammautunut matkustaja voi matkustaa takaisin kotiin tavallisella lennolla. ”Suurin osa meille tulleista sairaankuljetusta koskevista korvaushakemuksista on sellaisia, joissa on varattu paikka lentokoneen business-luokasta, jotta esimerkiksi vammautuneelle jalalle on enemmän tilaa”, kertoo Taivassalo.

Sairaanhoidon kustannukset saattavat myös yllättää. Ne voivat olla suuret varsinkin Euroopan ulkopuolella. ”Esimerkiksi Yhdysvalloissa hoitokulut voivat nousta korkeiksi; lääkärikäynnit maksavat keskimäärin 1 000–3 000 euroa ja hoito sairaalassa 6 500–20 000 euroa riippuen sairaudesta tai vammasta”, kertoo Patrakka ja jatkaa: ”Eniten vuoden 2024 talvilomaviikkoina tapahtui erilaisia polvivammoja, jalan murtumia sekä olkapää- ja solisluuvammoja. Sairauksista kärkipäätä pitivät vatsataudit, kuume sekä ylähengitysinfektiot.”

 

Mitä muuta matkavakuutus korvaa?

Matkustajavakuutus helpottaa ja nopeuttaa hoitoon pääsyä, jos matkalla sairastuu tai loukkaantuu. Jos matka keskeytyy ja lomatunnelma lässähtää sairaalahoitoon, matkustajavakuutuksesta korvataan ylimääräiset matka- ja majoituskulut sekä korvaus menetetyistä matkapäivistä. Matkan peruuntuminen korvataan muun muassa silloin, jos sairastuu tai vammautuu itse ennen matkaa tai esimerkiksi jos matkakumppani, jonka kanssa oli tarkoitus lähteä reissuun kahdestaan, sairastuu tai vammautuu.”

Matkatavaravakuutus tuo turvaa matkatavaroiden varkauksien ja muiden vahinkojen varalta. ”Matkatavaravakuutuksesta korvaamme pääasiassa matkatavaroiden rikkoutumisia. Vuonna 2024 kaikista matkatavaravahingoista 81 % oli näitä vahinkoja”, sanoo Taivassalo.

 

Lähde: Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö 21.2.2025

Pälkäneen rauniokirkon lasikatteelle EU-tukea

Pälkäneen Rauniokirkko on Pälkäneen kirkonkylässä Onkkaalassa sijaitseva keskiaikaisen harmaakivikirkon raunio. Syyskuun 2024 alussa siellä järjestettiin Ruotsista Pälkäneelle palautettujen pääkallojen siunaustilaisuus. Kuva: Carita Lindholm

 

Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt tukea Pälkäneen rauniokirkon lasikatteen rakentamiselle EU:n maaseuturahastosta. Yleishyödyllisen investoinnin kokonaiskustannukset ovat noin puoli miljoonaa, josta EU:n maaseuturahoituksen osuus on 50 prosenttia. Hankkeen toteuttajana toimii Pälkäneen Rauniokirkon suojeluyhdistys ry, joka on tehnyt pitkään työtä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen hyväksi.

 

Pälkäneellä sijaitseva keskiaikainen, 1400- ja 1500-lukujen taitteessa rakennettu Pyhän Mikaelin kirkkoraunio on kulttuurihistoriallisesti arvokas muinaismuistokohde ja matkailunähtävyys. Siellä järjestetään tapahtumia vihkimisistä konsertteihin ja ulkoilmaelokuvanäytöksiin. 

Nyt myönnettävällä rahoituksella kirkkoraunio on tarkoitus kattaa, ja tehdä siitä saavutettava ympärivuotinen kulttuuri- ja tapahtumakohde.

Rauniokirkosta lasikatolla kansainvälinen kulttuurikohde -hankkeen toteuttajana toimii Pälkäneen Rauniokirkon suojeluyhdistys ry, joka on vuosien ajan huolehtinut Rauniokirkosta konservoimalla ja korjaamalla eroosiovaurioita säännöllisesti.

Investoinnin kokonaiskustannukset ovat 556 800 euroa, josta EU:n maaseuturahoituksen osuus on 278 344 euroa. Lisäksi investoinnin rahoitukseen osallistuvat Pälkäneen kunta, seurakunta ja yksityisiä tahoja.

– Rauniokirkko on muinaismuistokohde, ja sen vuoksi rahoituksen kohteena hyvin poikkeuksellinen, kertoo johtava kehittämisasiantuntija Anne Värilä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

– Hankkeen toteuttajat ovat tehneet päämäärätietoista työtä kirkon säilyttämiseksi, ja nyt kun kattamiseen löytyi hyvä tekninen ratkaisu, myös rahoittajat ovat sitoutuneet investoinnin toteuttamiseen, hän jatkaa.

Nyt myönnettävällä rahoituksella mahdollistetaan kulttuurihistoriallisen muinaismuistorakennuksen säilymistä ja parannetaan kirkkoraunion nykykäytön edellytyksiä. Investoinnin odotetaan edistävän matkailupalveluiden kehitystä ja lisäävän matkailutuloa alueella.

Investoinnilla toteutetaan alueellisen Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelman 2023–2027 tavoitteita, jotka ohjaavat maaseudun kehittämistyötä maakunnassa. Pirkanmaan ELY-keskus hallinnoi EU:n maaseuturahaston toimintaa Pirkanmaan alueella.

 

Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus 10.9.2024

 

Kellot talviaikaan sunnuntaina 31. lokakuuta

Kelloja siirretään tunti taaksepäin sunnuntaina 31. lokakuuta 2021 aamuyöllä klo 4.00. Kuva: LVM

 

Kesäaika päättyy ja talvi- eli normaaliaikaan palataan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Kelloja siirretään tunti taaksepäin sunnuntaina 31. lokakuuta 2021 aamuyöllä klo 4.00.

 

Kelloja siirretään kaikissa EU:n jäsenmaissa samoina päivinä ja samalla kellonlyömällä. Samanaikaisuus on tärkeää esimerkiksi kansainvälisen juna- ja lentoliikenteen vuoksi. Kelloja siirretään aina maaliskuun ja lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Sunnuntain aamuyö on valittu siirtymisen ajankohdaksi siksi, että liikenne on silloin vähäisintä ja kellojen siirtely aiheuttaa vähiten haittaa.

Kesä- ja talviajan käyttö on yhtenäinen käytäntö Euroopan unionissa. Suomessa on noudatettu kesä- ja normaaliaikaa pysyvästi vuodesta 1981 lähtien. Suomi siirtyi Euroopan maista viimeisenä pysyvään kesäaikajärjestelyyn.

 

Kellonajan siirtäminen jatkuu EU:ssa toistaiseksi

 

Euroopan komissio ehdotti vuonna 2018, että kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta luovuttaisiin EU:ssa yhtenäisesti. Jäsenvaltiot saisivat päättää kansallisesti itse siitä, minkä ajan ne ottaisivat pysyvästi käyttöön.

Suomi on jäsenvaltioista aktiivisimmin ajanut kellonajan siirrosta luopumista. Päätöksenteon tueksi Suomessa kuultiin laajasti kansalaisia, elinkeinoelämää ja muita sidosryhmiä. Tulosten perusteella moni kannatti kellonajan siirrosta luopumista. Sekä kesä- että talviaikaa kannatettiin melko tasaisesti, mutta talviaika sai hieman enemmän suosiota.

Suomella ei ole tällä hetkellä virallista lopullista kantaa pysyvään aikaan. Suomi pitää tärkeänä välttää aikavyöhykkeiden pirstaloitumista.

 

Miten ehdotuksen käsittely etenee?

 

Komission ehdotuksen alkuperäinen tavoiteaikataulu ei ole toteutunut. Euroopan parlamentti äänesti komission ehdotuksesta jo keväällä 2019, jolloin parlamentti hyväksyi lakialoitteen kellojen siirtelyn lopettamisesta. Tuolloin parlamentti esitti, että kelloja siirrettäisiin viimeisen kerran vuonna 2021.

EU:n neuvosto ja parlamentti päättävät asiasta yhteisesti. Ehdotus odottaa vielä neuvoston käsittelyä. Komission esityksen käsittely EU:n jäsenmaiden kesken on kuitenkin pysähdyksissä, eikä siirtelyn lopettaminen ole todennäköistä lähivuosina. Koronapandemia on osaltaan viivyttänyt kellojen siirtelyä koskevaa keskustelua.

Jos direktiivi hyväksytään, se saatetaan kansallisesti voimaan kussakin EU-jäsenvaltiossa.

Liikenne- ja viestintäministeriö kertoi asiasta tiedotteessaan 27.10.2021.