Oulun matkailun vuosi alkoi vahvasti

Oulun matkailuvuosi 2025 käynnistyi vahvasti, ja matkailun kasvu tuli strategian mukaisesti kansainvälisiltä markkinoilta. Kuva: Tero Suutari

 

Oulun matkailuvuosi 2025 käynnistyi vahvasti, ja matkailun kasvu tuli strategian mukaisesti kansainvälisiltä markkinoilta. Tammikuun tilastojen mukaan rekisteröidyn majoituksen käyttöaste ja liikevaihto kasvoivat edelleen.

 

Oulu: Kansainväliset matkailijat nostivat matkailulukuja

 

Tammikuussa 2025 Oulun majoitusliikkeissä tilastoitiin yhteensä 42 300 yöpymistä, mikä oli sama määrä kuin edellisvuoden tammikuussa. Kansainväliset yöpymiset kuitenkin kasvoivat peräti 61 %, nousten 9 900 yöpymiseen. Suurimmat kasvuluvut nähtiin Saksasta (+142 %), Ruotsista (+32 %) ja Tanskasta (+194 %).

"Oulun matkailun kehitys noudattaa strategiaamme, jossa olemme panostaneet vahvasti kansainväliseen matkailuun. Oulun matkailun kasvun pohja on nyt vahvasti kansainvälinen”, toteaa Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari.

Matkailutulo kasvoi tammikuussa merkittävästi. Oulun majoitusmyynti oli 3,6 miljoonaa euroa (+11 %), josta rekisteröidyn majoituksen osuus oli 3,2 miljoonaa euroa (+9 %). Hotellien käyttöaste nousi entisestään 67 %:iin (+16 %).

 

Pohjolan rengastie: Kansainvälisyys veturina myös Oulun seudulla

 

Pohjolan rengastien alueella eli Oulun seudulla kirjattiin tammikuussa 73 500 rekisteröityä yöpymistä (+4 %). Myös Oulun seudulla kansainväliset yöpymiset nousivat merkittävästi (+37 %), yltäen 24 200 yöpymiseen. Erityisesti Saksa (+19 %), Kiina (+110 %) ja Tanska (+224 %) olivat merkittäviä kasvumarkkinoita. 

"Pohjolan Rengastie jatkaa kehittymistään vahvana matkailualueena, ja erityisesti kansainvälisten matkailijoiden osuus kasvaa tasaisesti. Tämä on tärkeä suunta, sillä se tukee alueen matkailuyrityksiä ja palveluita ympäri vuoden", toteaa Kivisaari.

 

Vahva alku lupaa hyvää vuodelle 2025

 

Tammikuun 2025 tilastot osoittavat, että Oulu ja Pohjolan Rengastie ovat yhä vahvempia kansainvälisiä matkailukohteita. 

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla on odotettavissa myös kapasiteettimuutoksia, sillä Lapland Hotels Oulun remontti vaikuttaa majoitusmarkkinaan. Toisaalta kesän suuret tapahtumat, Kuninkuusravit ja Asuntomessut, lisäävät kotimaista matkailua alueelle, mikä tasapainottaa kysyntää.

Matkailun positiivinen kehitys alkuvuodesta antaa hyvän lähtökohdan vuodelle 2025, ja odotukset matkailun jatkuvalle kasvulle pysyvät korkeina.

 

Lähde: VisitOulu 3.3.2025

Museokortti kärkisijoilla kulttuurietujen listoilla

Liikunta- ja kulttuurieduissa työntekijä saa hyödyntää etua oman elämäntilanteen perusteella juuri itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Museokortti on suosittu tapa hyödyntää työnantajan tarjoamaa kulttuurietua. Kuva: Usva Torkki / Museokortti

 

Työssäkäyvät käyttävät kulttuurietujaan erityisen paljon Museokortin hankintaan. Edenredillä Museokortti on tuhansien palveluiden joukosta neljänneksi suosituin kohde, ja myös Smartumilla se on viiden kärjessä. ePassilla Museokortti on ollut kulttuuriedun toimipaikkojen TOP 5 -kärjessä joka kuukausi vuoden 2024 aikana.

Liikunta- ja kulttuuriedut ovat työnantajan tarjoamia työsuhde-etuja, joilla pyritään edistämään työntekijöiden hyvinvointia. Smartum, Edenred ja ePassi käyvät maksuvälineinä lukuisissa kulttuuri- ja liikuntakohteissa. Jopa joka neljäs Museokortti on ostettu kulttuurieduilla ja määrä kasvaa kaiken aikaa. 

Esimerkiksi ePassi kertoo, että Museokortti on sijoittunut koko vuoden ajan suosituimpien kulttuurietujen toimipaikkojen kärkeen heti suurimpien kulttuurilippuvälittäjien jälkeen. Edenredillä Museokortti tulee heti Tiketin, Finnkinon ja Lippupisteen jälkeen. Vapaa-ajan palautumista haetaan aktiiviseesti kulttuurista.

– Museokortin suosio perustuu uskoaksemme siihen, että Museokortti on onnistunut rakentamaan hyvän tuotteen, jonka aktivoi ihmisiä museoihin, näyttelyihin ja sellaiseen tekemiseen, mikä voisi ehkä muuten jäädä vähemmälle, sanoo Edenredin työelämäasiantuntija Laura Lahtinen.

– Myös Museokortin hinta kohtaa hyvin tarjonnan laajuuden. Museokortti on helppo ostaa ja siihen helppo käyttää kulttuurietua, Lahtinen sanoo.

Käynti museossa auttaa palautumaan – voi myös ennaltaehkäistä työuupumusta

Työterveyslaitoksen tuore lokakuussa julkaistu Miten Suomi voi? -tutkimus osoitti, että jo joka kymmenes työssäkäyvä suomalainen on todennäköisesti työuupunut ja vähintään kohonnut työuupumuksen riski koskee joka neljättä.

Liikunta- ja kulttuuriedut ovat yksi tapa, miten työnantajat voivat rohkaista työntekijöitä lähtemään kulttuurin tai liikunnan ääreen palautumaan. Tutkimusten mukaan jo lyhyt vierailu taidenäyttelyyn vaikka lounastauolla voi vähentää stressihormoni kortisolin määrää ja koettua stressiä.

– Hyvinvointi on aina yksilöllistä, ja työnantajan tehtävä on miettiä juuri yksilöiden hyvinvointia. Monille paras paikka palautua on uudenlaisessa, erilaisessa ympäristössä, kuten museoiden, näyttelyiden tai muun kulttuurin parissa, Lahtinen sanoo.

Kulttuurin vaikutuksista työhyvinvointiin, työstä palautumiseen ja työuupumuksen hoitoon on tehty lukuisia tutkimuksia ja tulokset ovat selviä: Kulttuuri auttaa palautumaan ja toipumaan. Kulttuuriharrastus voi myös ennaltaehkäistä uupumusta.

Museokortti-toiminnasta vastaa FMA Creations Oy, joka on kokonaan Suomen museoliitto ry:n omistama ja kuuluu Museoliitto-konserniin. Museokortti-järjestelmän tuottamat tulot palautetaan suomalaisille museoille kävijämäärien perusteella, eikä järjestämällä ole museoalan ulkopuolisia edunsaajia.

Lähde: Museokortti 25.10.2024

Elokuvien kauhu kiehtoo nuoria naisia

Finnkinon tilastojen mukaan yli 60 % kauhuelokuvien katsojista on nuoria naisia. Kuva: Finnkino

 

Kauhuelokuvat ovat jo pitkään kiehtoneet yleisöä, ja erityisesti nuoret naiset ovat osoittaneet vahvaa kiinnostusta tätä lajityyppiä kohtaan. Finnkinon tilastojen mukaan yli 60 % kauhuelokuvien katsojista on nuoria naisia.

"Suurin osa kauhuelokuvien katsojista on alle 34-vuotiaita naisia", kertoo Toni Lähteinen, Finnkinon ohjelmistopäällikkö. "On selvää, että kauhu ei ole enää pelkästään marginaalilajityyppi, vaan elokuvissakävijöille se on valtavirtaa."

Kasvava kiinnostus kauhuelokuvia kohtaan näkyy myös kotimaisissa tuotannoissa. Parin viime vuoden aikana valkokankailla on nähty useampia suomalaisten tekijöiden kauhuelokuvia. Muun muassa Hanna Berglundin ohjaama "Pahanhautoja" herätti suurta huomiota ja parhaillaan Berglund valmistelee uutta kauhuelokuvaa "Yön lapsi", jota tähdittää Harry Potter -elokuvista ja mm. Knock at The Cabinista tuttu näyttelijä Rupert Grint.

 

Miksi kauhu kiehtoo?

Tutkimusten mukaan kauhuelokuvat laukaisevat kehon taistele tai pakene -reaktion, joka voi tuottaa jännityksen ja euforian tunteen. Kauhuelokuvien aikana aivot aktivoivat mantelitumakkeen, joka säätelee pelon ja ahdistuksen tunteita. Samalla vapautuu adrenaliinia, mikä saa meidät tuntemaan itsemme valppaiksi ja elinvoimaisiksi. Joillekin, erityisesti nuorille naisille, yhteinen kauhun kokemus elokuvateatterissa voimistuu, kun muut katsojat reagoivat, mikä tekee kokemuksesta intensiivisemmän.

Turun yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan monet kauhuelokuvien ystävät nauttivat siitä, että voivat haastaa omia rajojaan ja tutkia pelkojaan turvallisessa ympäristössä. Tämä saattaa osaltaan selittää, miksi kauhuelokuvista on tullut yhtä suosittuja kuin romanttisista komedioista tai toimintaelokuvista.

 

Halloween Finnkinolla

Halloweeniin ja pyhäinpäivään ajoittuen Finnkino esittää tavallista enemmän kauhuelokuvia. Ohjelmistossa on mm. Teksasin moottorisahamurhaajan ja Painajainen Elm Streetillä uusintajulkaisut sekä uusia julkaisuja kuten Terrifier 3, Smile 2 ja body-horror elokuva The Substance. "Olemme huomanneet suuren kiinnostuksen kauhuelokuvanäytöksiä kohtaan syksyn aikana, ja Halloween tarjoaa tilaisuuden tarjota katsojille laaja kauhuelokuvakattaus," Lähteinen jatkaa.

Kauhuelokuvien suosio on kasvanut viime vuosina merkittävästi, ja nykyään ne usein houkuttelevat aiempaa laajemman yleisön. Pelon, jännityksen ja adrenaliinin yhdistelmä tekee kauhusta elämyksen, joka koetaan parhaiten yhdessä elokuvateatterin pimeydessä – jokainen kiljahdus ja pelottava hetki tuntuu hieman voimakkaammalta.

 

Lähde: Finnkino Oy 1.11.2024

Suomen matkailu jäljessä muista Pohjoismaista

Ulkomaisten yöpymisten kasvuvauhti Pohjoismaissa (tammikuu-kesäkuu 2024 verrattuna 2019). Kuva: Visit Finland

 

Vuoden 2024 ensimmäinen vuosipuolisko osoittaa, että Suomen matkailu on vahvassa kasvussa, mutta siitä huolimatta Suomen matkailu ei ole elpynyt muiden Pohjoismaiden tapaan. Ero muihin Pohjoismaihin kasvaa entisestään.

 

Vaikka Suomeen suuntautuva matkailu on elpymässä kriisien jälkeen, Suomi on edelleen jäljessä muista Pohjoismaista ja ero on kasvanut entisestään. Kun Euroopan maat ovat jo ylittäneet vuoden 2019 luvut, Suomessa matkailun elpyminen on edennyt hitaammin. Esim. Tanskassa panostetaan matkailuun nyt aikaisempaa enemmän, tavoitteena kehittää erityisesti pienten kaupunkien ja maaseudun matkailua. 

– Vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla Suomen osuus ulkomaisten matkailijoiden yöpymisistä oli 14 prosenttia Pohjoismaissa, mikä on edelleen alle kriisejä edeltäneen tason. Suomi oli ainoa Pohjoismaa, joka ei vielä saavuttanut vuoden 2019 lukuja, johtuen Aasian lentomatkailun hitaasta palautumisesta ja venäläismatkailijoiden puuttumisesta, Visit Finlandin asiantuntija Katarina Wakonen kertoo. 

Suomen matkailumaakuva on monipuolistunut merkittävästi viime vuosina. Matkailua on markkinoitu yhä enemmän aktiviteettien, elämysten ja kokemusten kautta, mikä on laajentanut Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten matkailijoiden silmissä. Suomalaiset luontokohteet ovat yhä suosituin syy matkustaa Suomeen, mutta myös kaupunkikokemukset ja kulttuurielämykset keräävät yhä enemmän huomiota.  

– Visit Finlandin rahoituksen leikkaukset tulevat valitettavasti juuri silloin, kun matkailuala tarvitsee entistä enemmän tukea ja näkyvyyttä kansainvälisillä markkinoilla. Rahoitusvaje estää Suomea saavuttamasta täyttä potentiaaliaan matkailukohteena, ja se tulee vaikuttamaan koko matkailutoimialaan. Tarvitsemme vahvaa ja johdonmukaista markkinointia, jotta voimme kilpailla muiden Pohjoismaiden kanssa ja houkutella matkailijoita, Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari kommentoi. 

 

Matkailijoiden profiili ja tottumukset 

Ulkomaiset matkailijat tekivät Suomeen ensimmäisellä vuosipuoliskolla yhteensä 2,3 miljoonaa matkaa ja käyttivät 1,8 miljardia* euroa rahaa. Alkuvuoden luvut kertovat myös matkailijoiden tottumuksista ja kulutuksesta. Alkuvuonna tehdyistä matkoista 69 % oli vapaa-ajan matkoja ja 31 % työmatkailijoita. Vapaa-ajan matkailijat käyttivät Suomessa keskimäärin 871 euroa matkaa kohden, ja päiväkohtainen kulutus oli 142 euroa.  Eniten rahaa Suomeen toivat saksalaiset, ranskalaiset ja yhdysvaltalaiset vapaa-ajan matkailijat.  

– Matkat varattiin tyypillisesti kolme kuukautta etukäteen, ja keskimääräinen viipymä oli viisi päivää. Erityisen pitkiä vierailuja tekivät ranskalaiset, hollantilaiset, yhdysvaltalaiset ja sveitsiläiset matkailijat, jotka viipyivät Suomessa 6–7 päivää, Wakonen jatkaa. 

Matkailun elpyminen ja monipuolistuminen antavat lupaavia merkkejä, mutta Suomen matkailualalla on edessään myös haasteita. Tulevat vuodet ovat ratkaisevia Suomen matkailun kehitykselle ja kilpailukyvylle.  

 

*Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö Suomessa muodostuu majoituksesta, ravintoloista ja kahviloista, polttoaineesta, liikkumisesta, kulttuurista, urheilusta ja virkistyksestä sekä ostoksista ja muista menoista. Rahankäyttöön ei sisälly meno- ja paluumatkan lento- ja laivalippuihin käytettyä rahaa. 

 

Lähde: Business Finland 28.8.2024

 

Finavian lentoasemien matkustajamäärien kasvu jatkui

Vuoden 2024 alkupuoliskon matkustajamäärän kasvusta huolimatta Suomen lentoliikenne on palautunut erittäin heikosti vuoden 2019 tasolle muihin Euroopan maihin verrattuna. Taustalla vaikuttaa geopolitiikan lisäksi myös muutokset matkustustottumuksissa. Kuva: Finavia

 

Finavian 20 lentoaseman kautta kulki tammi-kesäkuussa 2024 yhteensä 9,4 miljoonaa matkustajaa (+4,2 %), joista 7,7 miljoonaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta (+3,6 %). Vuoden 2024 alkupuoliskon matkustajamäärän kasvusta huolimatta Suomen lentoliikenne on palautunut erittäin heikosti vuoden 2019 tasolle muihin Euroopan maihin verrattuna. Taustalla vaikuttaa geopolitiikan lisäksi myös muutokset matkustustottumuksissa.

Kansainvälisen lentoasemajärjestö ACI (Airport Council International) Europen tuore selvitys paljastaa, että Suomen lentoyhteydet ovat palautuneet Euroopassa toiseksi heikoimmin vuoteen 2019 verrattuna. Käytännössä Suomen kokonaissaavutettavuus lentoteitse on laskenut -37 % verrattuna koronaviruspandemiaa edeltävään tasoon. Kokonaissaavutettavuus (Total Air Connectivity) mittaa suoria ja vaihtaen saavutettavia lentoyhteyksiä. Suomen kanssa perää pitävät Slovenia (-29 %), Tšekki (-28 %) ja Itävalta (-28 %).

− Suomi liikkuu lentoliikenteessä vastavirtaan muuhun euroalueeseen verrattuna. Erityisesti Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärän palautuminen on hitaampaa kuin keskimäärin muilla lentoasemilla Euroopassa. Suomen lentoliikenteen tilanteeseen vaikuttaa erityisesti geopolitiikka: Venäjän ylilentokiellon vaikutusten vuoksi Aasian lentoja on merkittävästi vähemmän ja matkustajia Aasian reiteillä on ollut 45 % vähemmän kuin vuonna 2019, Finavian reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori sanoo.

Euroopassa lentoyhteydet ovat kaikkiaan palautuneet hyvin epätasaisesti. Taustalla vaikuttaa se, että matkustamisen motiivi on yhä useammin vapaa-ajan matkustus. Muutos matkailutottumuksissa kasvattaa lentoyhteyksiä Euroopassa erityisesti matkailuvetoisiin maihin. Esimerkiksi Kreikka (+22 %) ja Portugali (+4 %) ovat jo ylittäneet vuoden 2019 tason lentoyhteyksien määrällä mitattuna.*

Ilmiö näkyy myös Suomessa: Matkustajamäärät Helsinki-Vantaalta Välimeren kohteisiin ovat matkailun siivittäminä nousussa. Matkustajamäärät lennoilla Kreikkaan ovat kasvaneet vuoden 2024 alkupuoliskolla +12,7 %, Espanjaan +5,7 % ja Italiaan +3,5 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kesäkuussa 2024 matkustajamäärät Italiaan ovat kasvaneet +15,8 %, Kreikkaan +9 % ja Espanjaan +6,7 % vuoden 2023 kesäkuuhun verrattuna.

− Matkustaminen vapaa-ajalla on yhä enemmän matkustamisen ajuri. Globaali trendi näkyy myös Suomessa. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajadatan perusteella suomalaiset haluavat edelleen matkustaa kesällä Välimeren kohteisiin, Vuori toteaa.

Tasaisesta kasvusta huolimatta matkustajamäärä on palautunut vasta noin 70 prosenttisesti vuoden 2019 vastaavalle tasolle. Verrokkikentistä esimerkiksi Tukholman Arlandan lentoasema on tammi-kesäkuussa 2024 yltänyt jo 87 prosenttisesti vuoden 2019 tasolle (Swedavia).

Vapaa-ajan matkailu siivittänyt myös Lapin kasvua: työmatkustus vähentynyt

Finavian 19 alueellisen lentoaseman kautta matkusti vuoden ensimmäisellä puoliskolla 1,6 miljoonaa matkustajaa (+6,9 %). Matkustajamäärän kasvua siivitti Lapin ennätyksellinen talvimatkailusesonki: pelkästään Rovaniemen, Ivalon, Kittilän ja Kuusamon lentoasemien kautta lensi yhteensä lähes 900 000 matkustajaa (+16 %). Se on 55 prosenttia kaikista Finavian alueellisten lentoasemien matkustajamäärästä.

− Lapin lentoasemien matkustajamäärän kasvu heijastaa globaalia trendiä, jossa matkustamisen syy on yhä enenevissä määrin vapaa-ajan matkustus. Sen sijaan liikematkustaminen Euroopassa on vähentynyt tai siirtynyt yhä enemmän raiteille.
Junamatkustamisen suosion kasvu näkyy Euroopassa erityisesti kotimaan sisäisessä liikenteessä. Esimerkiksi Saksassa kotimaan sisäinen lentomatkustus on vuodesta 2019 vähentynyt -52 % ja Ruotsissa -38 %*. Arvioimme, että työmatkalentämisen vähenemiseen on vaikuttanut merkittävästi etätyöskentelyn ja -neuvottelujen yleistymisen lisäksi organisaatioiden tiukentuneet matkustuspolitiikat, Vuori arvioi.

Trendi näkyy Suomessa erityisesti lentoasemilla, joilta matkustamisen syy on perinteisesti ollut liikematkustus. Suomessa Oulu on yksi perinteisistä työmatkaliikennekentistä. Sen matkustajamäärä on palautunut vasta 52 prosenttisesti vuodesta 2019. Samoin Turku on palautunut 59 prosenttisesti ja Vaasa 55 prosenttisesti. Kokonaisuutena, Lapin lentoasemat pois lukien, Finavian alueellisten lentoasemien kautta lensi yhteensä 735 616 matkustajaa (-2 %). Se on 46 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019 vastaavaan aikaan.

Ilmiö näkyy myös Finavian viidellä alueellisella lentoasemalla, joihin valtio tukee reittilentoja ostoliikenteenä. Vuoden 2019 alkupuoliskolla Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemi-Tornion ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemien kautta kulki yhteensä 210 692 matkustajaa. Tammi-kesäkuussa 2024 määrä oli 80 237 (-62 %).

Lähteet: Finavian tilastot, Swedavian tilastot, *ACI.

Finavian lentoliikenteen tilastot on julkaistu Lentoliikenteen tilastot -sivulla.

Listaus: Suosituimmat lentoyhteydet ja -kohteet

TOP 5:

Finavian lentoasemilla kansainvälisistä lennoista eniten matkustajia oli Saksan, Espanjan, Ruotsin, Iso-Britannian ja Hollannin lennoilla.

TOP 10:

Suositummat lentokohteet olivat Tukholma, Lontoo, Amsterdam, Kööpenhamina ja Pariisi. Kaukokohteista suosituimpia olivat Bangkok, Tokio, Soul, Doha ja Singapore.

TOP 3:

Kuluneen puolen vuoden aikana lentoyhtiöistä eniten matkustajia ovat lisänneet Finnair, Norwegian ja Ryanair. Finavian lentoasemilta on tällä hetkellä yli 140 suoraa kansainvälistä lentoreittiä maailmalle.

Taulukko: Tilastoyhteenveto tammi-kesäkuu 2024

	tammi-kesäkuu 2024	tammi-kesäkuu 2023	Muutosprosentti
Matkustajia Finavian lentoasemilla yhteensä	9 368 489	8 990 542	+4,2 %
Matkustajia Helsinki-Vantaalla	7 736 862	7 464 482	+3,6 %
Kansainvälisillä lennoilla lähtevät vaihtomatkustajat	975 940	981 849	-0,6 %
Rahdin määrä Finavian lentoasemilla yhteensä (tonnia)	91 944	86 194	+6,7 %
Rahdin määrä Helsinki-Vantaalla (tonnia)	90 776	84 543	+7,4 %
Kaupallisten lentojen määrä Finavian lentoasemilla yhteensä	94 649	88 848	+6,5 %
Kaupallisten lentojen määrä Helsinki-Vantaalla	72 589	67 936	+6,8 %

 

Lähde: Finavia Oyj 15.7.2024

Espanja ja Thaimaa korostuvat matkailun vahinkotilastoissa

Erityisen vahinkoalttiita vaikuttavat olevan yli 60-vuotiaat Espanjassa. Kuva Espanjaan kuuluvilta Kanarian saarilta. Kuva: OP

 

Suomalaismatkailijoille sattuu ja tapahtuu kotimaassa ja kaukomailla. Erityisen vahinkoalttiita vaikuttavat olevan yli 60-vuotiaat Espanjassa. Pohjola Vakuutuksen tilastot kertovat, millaisia riskejä suomalaisten matkailuun liittyy sekä missä ja kenelle matkavahinkoja sattuu. 

Kesälomat kolkuttelevat jo ovella, ja suomalaiset suuntaavat matkoille Suomessa ja ulkomailla. Korona-ajan jälkeen vilkastunut matkailu näkyy myös Pohjola Vakuutuksen tilastoissa: vuonna 2023 matkavahinkoja sattui 28 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. 

Henkilövahinkoja suomalaisille sattuu eniten kotimaan matkoilla, seuraavaksi eniten Espanjassa ja kolmannelta sijalta löytyy kaukokohde Thaimaa. 

– Tilastojen valossa suomalaisen yllättää reissussa todennäköisimmin sairastuminen. Vuodesta 2022 lähtien yleisimmät matkavakuutuksesta korvatut sairastumiset ovat olleet vatsatauti ja ripuli, flunssa sekä korona. Vuodesta 2023 lähtien määrittämätön kuumetauti on ohittanut koronaviruksen yleisimmissä matkasairauksissa, kertoo Pohjola Vakuutuksen henkilövakuuttamisesta vastaava Atte Erkamo. 

Niin sanottu turistiripuli on valitettavan tuttu vaiva matkailijoille. Erityisen yleinen se on tropiikkiin matkustaessa, mutta vatsavaivat voivat yllättää myös lähemmissä kohteissa. 

– Olennaisinta taudin torjumisessa on käsihygienian lisäksi kiinnittää huomiota siihen, mitä syö ja juo. Kannattaa valita kuumaksi kypsennettyjä ruokia ja välttää etenkin pullottamattomia juomia, jääpaloja, pesemättömiä hedelmiä ja vihanneksia, Erkamo neuvoo. 

 

Todennäköisin vahinko sattuu eläkeikäiselle Espanjassa 

Pohjola Vakuutuksen matkavakuutuksen tilastojen perusteella todennäköisin henkilövahinko sattuu yli 60-vuotiaalle Espanjassa. Vahinkojen määrään vaikuttaa paitsi Espanjan suosio matkailijoiden keskuudessa myös iän vaikutus tapaturmiin ja sairauksiin liittyviin riskeihin. 

Yli 60-vuotiaille sattui viimeisten 12 kuukauden aikana vakuutettujen määrään suhteutettuna keskimäärin 27 prosenttia enemmän matkavahinkoja kuin nuoremmille matkailijoille. 

– Espanjassa vahinkoja sattuu yhä useammin perinteisten lomakausien ulkopuolella. Se kertoo kohteen ympärivuotisesta suosiosta, ja monet suomalaiset eläkeläiset viihtyvätkin talvisin Espanjan auringon alla, Erkamo kertoo. 

Erkamon mukaan varttuneempien matkailijoiden kohdalla vahingot ovat usein myös kalliimpia: tapaturmat ja sairaudet ovat todennäköisemmin vakavampia ja vaativat useammin hoitoa. 

– Kohdemaan hintataso vaikuttaa tietysti myös: kalleimmaksi hoito tulee Yhdysvalloissa, jossa keskimääräinen korvaus on lähes 2 500 euroa. 

Matkailijan on myös hyvä huomioida, että matkavakuutus korvaa vain matkan aikana alkaneita tai äkillisesti ja odottamatta pahentuneita sairauksia, ei siis jo olemassa olevan sairauden todennäköisiä oireita tai muutoksia. 

 

Puhelin ja silmälasit vaarassa reissun päällä 

Matkatavaravahinkoja sattuu kotimaan lisäksi eniten suomalaisten suosikkikohteissa, Espanjassa ja Kreikassa. 

Tyypillisimmin reissussa katoaa tai vahingoittuu puhelin, silmälasit tai tekninen laite, kuten älykello. Erityisesti silmälaseille sattuvien vahinkojen määrä on kasvussa. 

– Nämä ovat kaikki tavaroita, jotka kulkevat aina matkassa. Ei siis ihme, että ne korostuvat vahinkotilastoissa. Etenkin ulkomailla on hyvä olla erityisen tarkkana taskuvarkaiden varalta. Varkaita liikkuu tyypillisesti siellä missä turistejakin, Erkamo muistuttaa.

 

Lähde: Pohjola Vakuutus 13.6.2024

Saksalaiset suurin matkailijaryhmä Suomessa

Saksalaiset matkailijat ovat suurin ryhmä yöpymisillä mitattuna. Kuva: Visit Finland

 

Viime vuonna saksalaiset olivat suurin kansainvälinen matkailijoiden ryhmä Suomessa yöpymisillä mitattuna. Land der tausend Seen (tuhansien järvien maa) on lähes sata vuotta jatkuneen Suomi-markkinoinnin seurauksena iskostunut Suomen tunnetuimmaksi asiaksi Saksaksi. Nykyään saksalaisia matkailijoita houkuttaa Suomeen järvien lisäksi paikallinen elämäntapa ja onnellisuus. Nousevia trendejä ovat uniikit majoitukset, suomalaisen dekkarikirjallisuuden buumi sekä työn ja loman yhdistäminen yleistyneiden etätyömahdollisuuksien myötä.

 

Saksassa on kasvava kiinnostus pohjoismaista kulttuuria kohtaan, ja tätä ilmiötä kutsutaan yleisesti Nordics-trendiksi. Pohjoismaiset käsitteet kuten fika, hygge ja kalsarikännit ovat herättäneet mielenkiintoa saksalaisten keskuudessa. Suomen erikoiset tapahtumat, kuten ilmakitaransoiton, eukonkannon, suojalkapallon ja hevineulonnan mm-kisat ovat myös saaneet julkisuutta Saksassa. Iso osa Nordics-trendiä on kuitenkin alkuperäisen luonnon kokeminen Visit Finlandin asiantuntijan mukaan.

– Paikallinen elämäntapa, onnellisuusteemat, lähiruoka ja saunakulttuuri – mielellään opastetusti ja viihteellisyyttä unohtamatta – toimivat. Kun lisätään revontulet, keskiyön aurinko, uniikit majoitukset ja elämykset, niin valmiina on saksalaisen Matthias Meikäläisen unelmaloma Suomessa, Visit Finlandin saksankielisen markkina-alueen johtaja Jyrki Oksanen summaa.

Nykyään etätyö tarjoaa laajalti mahdollisuuksia matkustaa harrastusten perässä ja valita työskentelypaikaksi sellaisen, jossa esimerkiksi harrastusolosuhteet ovat suotuisat. Etätyö ilman määriteltyä työpaikan sijaintia tarjoaa mahdollisuuksia myös Suomen matkailulle.

– Digitaaliset nomadit eivät enää ole vain trendikkäitä maailmanmatkaajia. Työn ja loman yhdistäminen on yhä yleisempää. Visit Levi on esimerkiksi tarttunut tähän mahdollisuuteen, ja he tarjoavat jo etätyömahdollisuutta tuotteistettuna. Etätyö avaa mahdollisuuden myös kiinteistökauppaan, kun etätyöläiset saattavat valita tulla pysyvästi kohteeseen ja esimerkiksi investoida omaan kiinteistöön, Oksanen lisää.

 

FinnNoir-innostus valtaa Saksan

 

Kirjallisuus on myös kokemassa isoa buumia ja tänä vuonna saksaksi julkaistaan yli 30 suomalaista kirjaa. Saksaksi on ilmestymässä kovassa nosteessa olevia suomalaisia dekkareita, kuten Satu Rämön Hildur-sarjan teoksia, sekä Elina Backmanin, Eva Frantzin ja Arttu Tuomisen tuotantoa. Rämön trilogian ensimmäinen osa, viime vuonna saksaksi käännetty Hildur, nostettiin Der Spiegel -lehden bestseller-listalle Saksassa.

– Voi sanoa, että Saksassa on käynnissä nyt FinnNoir-buumi! Matkailun liikkeelle paneva voima on ihmisten halu tutustua uusiin kulttuureihin, päästä hetkeksi osaksi toisen maan paikallista elämäntapaa, tutustua uusiin ihmisiin ja oppia uutta. Suomalainen kirjallisuus ja kulttuuri voivat toimia merkittävinä inspiraation lähteinä luonnon lisäksi matkakohdetta valittaessa, Oksanen jatkaa.

 

Lähde: Business Finland 14.2.2024