Pälkäneen rauniokirkon lasikatteelle EU-tukea

Pälkäneen Rauniokirkko on Pälkäneen kirkonkylässä Onkkaalassa sijaitseva keskiaikaisen harmaakivikirkon raunio. Syyskuun 2024 alussa siellä järjestettiin Ruotsista Pälkäneelle palautettujen pääkallojen siunaustilaisuus. Kuva: Carita Lindholm

 

Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt tukea Pälkäneen rauniokirkon lasikatteen rakentamiselle EU:n maaseuturahastosta. Yleishyödyllisen investoinnin kokonaiskustannukset ovat noin puoli miljoonaa, josta EU:n maaseuturahoituksen osuus on 50 prosenttia. Hankkeen toteuttajana toimii Pälkäneen Rauniokirkon suojeluyhdistys ry, joka on tehnyt pitkään työtä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen hyväksi.

 

Pälkäneellä sijaitseva keskiaikainen, 1400- ja 1500-lukujen taitteessa rakennettu Pyhän Mikaelin kirkkoraunio on kulttuurihistoriallisesti arvokas muinaismuistokohde ja matkailunähtävyys. Siellä järjestetään tapahtumia vihkimisistä konsertteihin ja ulkoilmaelokuvanäytöksiin. 

Nyt myönnettävällä rahoituksella kirkkoraunio on tarkoitus kattaa, ja tehdä siitä saavutettava ympärivuotinen kulttuuri- ja tapahtumakohde.

Rauniokirkosta lasikatolla kansainvälinen kulttuurikohde -hankkeen toteuttajana toimii Pälkäneen Rauniokirkon suojeluyhdistys ry, joka on vuosien ajan huolehtinut Rauniokirkosta konservoimalla ja korjaamalla eroosiovaurioita säännöllisesti.

Investoinnin kokonaiskustannukset ovat 556 800 euroa, josta EU:n maaseuturahoituksen osuus on 278 344 euroa. Lisäksi investoinnin rahoitukseen osallistuvat Pälkäneen kunta, seurakunta ja yksityisiä tahoja.

– Rauniokirkko on muinaismuistokohde, ja sen vuoksi rahoituksen kohteena hyvin poikkeuksellinen, kertoo johtava kehittämisasiantuntija Anne Värilä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

– Hankkeen toteuttajat ovat tehneet päämäärätietoista työtä kirkon säilyttämiseksi, ja nyt kun kattamiseen löytyi hyvä tekninen ratkaisu, myös rahoittajat ovat sitoutuneet investoinnin toteuttamiseen, hän jatkaa.

Nyt myönnettävällä rahoituksella mahdollistetaan kulttuurihistoriallisen muinaismuistorakennuksen säilymistä ja parannetaan kirkkoraunion nykykäytön edellytyksiä. Investoinnin odotetaan edistävän matkailupalveluiden kehitystä ja lisäävän matkailutuloa alueella.

Investoinnilla toteutetaan alueellisen Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelman 2023–2027 tavoitteita, jotka ohjaavat maaseudun kehittämistyötä maakunnassa. Pirkanmaan ELY-keskus hallinnoi EU:n maaseuturahaston toimintaa Pirkanmaan alueella.

 

Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus 10.9.2024

 

Lakeland Villages on uusi matkailualue

Kangasalan, Kuhmoisten ja Pälkäneen kuntien yhteisen matkailualueen ilme julkaistiin 13.2.

 

Nyt julkaistaan Kangasalan, Kuhmoisten ja Pälkäneen kuntien yhteisen matkailualueen ilme.  Yhtenäisen matkailualueen vahvistaminen ja yhteismarkkinointi tuo lisäpotkua alueen matkailuun. 

 

Yhteisessä matkailun kehittämisessä on saavutettu virstanpylväs alle vuodessa. Yhtenäisen matkailualueen tuotoksena on syntynyt Lakeland Villages -brändi. Uusi matkailualue tuo esiin alueen luonnonläheisyyttä ja kylien ympärille rakentuvaa matkailukulttuuria. Metsien ja maalaismaisemien ympäröimät kylät, jotka löytyvät järvien rannoilta toimivat alueen määritelmänä. Elämän pienistä iloista nauttiminen ja yhteisistä hetkistä iloitseminen ovat brändin ytimessä. 13.2.2024 julkaistava matkailualue brändi lanseerataan lapsiperheille suunnatussa hiihtolomakampanjassa.  

”Yhtenäisellä matkailualue brändillä halutaan tuoda esille aluetta laajempana kokonaisuutena, joka täydentää alueen nykyisiä matkailubrändejä” kertoo projektipäällikkö Mesi Lähteenkorva. 

Matkailubrändin suunnittelu ja taustat 

Yhteisellä matkailualue brändillä halutaan tavoitella niin kansainvälisiä kuin lähialueen matkailijoita, kansainvälisellä otteella. Prosessissa on huomioitu kuntien olemassa olevat strategiat, Pirkanmaan matkailun alueorganisaatio Visit Tampereen sekä valtakunnallisen matkailuorganisaatio Visit Finlandin matkailun suuntaviivat. Brändissä halutaan tuoda esille Kangasalan, Pälkäneen ja Kuhmoisten matkakohteita, joissa vierailijat pääsevät alkuperäisen aitouden äärelle. Matkailualueella kylät eivät ole vain paikkoja kartalla, vaan mielentila, jossa nautitaan elämästä rennosti ja rehellisesti yhdessä muiden kanssa. Alueelle halutaan toivottaa kaikki tervetulleiksi juuri sellaisina kuin he ovat. Ihmisten kohtaamiset ja yhteiset hetket, rikastuttavat jokaisen lomakokemuksia. Lakeland Villages tarjoaa alueen täynnä tarinoita, historiaa ja kulttuurikosketuksia kohteiden sekä tapahtumien muodossa. Matkailijoita halutaankin rohkaista uteliaisuuteen ja antaa sattumalle mahdollisuus rikastuttaa matkamuistoja. 

 

Yhtenäisen matkailualueen ensiaskeleet 

Hiihtolomaan keskittyvä digikampanja on uuden matkailualueen ensimmäinen ulostulo. Yhtenäinen matkailualue näyttäytyy Kangasalan, Kuhmoisten ja Pälkäneen omilla matkailusivustoilla erillisinä nostoina. Laajempi kesäkampanja toteutetaan kattavammalla panoksella niin matkailijoille kuin alueen kausiasukkaita ajatellen. Monikanavainen kampanja, yhdistettynä muihin mediayhteistöihin, tuo matkailualuetta monipuolisesti esille tulevana kesänä. Vuoden aikana toteutettavat projektin muut osa-alueet tulevat jatkamaan rakennetun yhteisbrändin vahvistamista. Markkinointi ja näkyvyys ovat luonnollisesti kuitenkin vahvassa roolissa kaikissa toimenpiteissä. 

“Yhtenäisen matkailualueen rakentaminen on pitkäjänteinen prosessi, joka vaatii aikaa kehittyä” kiteyttää Lähteenkorva.  

 

Lähde: Visit Kangasala 13.2.2024

Airbnb-asuntojen määrä romahti pääkaupunkiseudulla

Pälkäneellä ja Asikkalassa airbnb-toiminta tuottaa hyvin.

 

Vertaa Ensin Suomi Oy teki laajan Airbnb-selvityksen. Se otti vertailuun mukaan kaikki Suomen kaupungit ja kunnat, joissa on Airbnb-liiketoimintaa. Selvitys nosti esille useita mielenkiintoisia huomioita:

• Koronapandemian aikana Airbnb-asuntojen määrä on vähentynyt merkittävästi Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Vuonna 2019 Helsingissä oli 2 572 vuokrattavaa Airbnb-asuntoa, kun vuonna 2021 vuokrattavia asuntoja oli enää 1 417. Kohteiden määrä on laskenut koronapandemian aikana noin 45 %. Vantaalla kohdemäärä on laskenut kahdessa vuodessa 389 kohteesta 243 kohteeseen ja Espoossa 328 kohteesta 246 kohteeseen.
  
  
• Pandemian aikainen kehitys on ollut täysin päinvastaista pohjoisen lomakohteissa. Kittilässä Airbnb-asuntojen määrä on yli tuplaantunut vuoden 2019 jälkeen 252 asunnosta 512 asuntoon. Myös Rovaniemellä ja Kuusamossa oli vuonna 2021 huomattavasti vuotta 2019 enemmän Airbnb-asuntoja. 
  
  
• Eri paikkakuntien välillä on korkeimmillaan lähes 37 000 euron ero Airbnb-majoittajien vuosituotoissa. Kemissä Airbnb-toiminnalla ansaitaan keskimäärin 5 280 euroa vuodessa, kun Pälkäneen lukema on 42 120 euroa. Pälkäneellä ja Asikkalassa Airbnb-majoittajien keskimääräinen vuosituotto ylittää suomalaisten mediaanipalkan.
  
  
• Airbnb-asuntojen määrä suhteessa kunnan vakituisten asukkaiden määrään vaihtelee voimakkaasti. Kolarista löytyy yksi Airbnb-asunto 8 vakituista asukasta kohden, vastaavasti Kajaanissa asuu 1 826 vakituista asukasta yhtä Airbnb-asuntoa kohden. 
  
  

Koko vertailu löytyy osoitteesta https://www.vertaaensin.fi/blog/airbnb-vertailu. 

Vertaa Ensin Suomi kertoi asiasta tiedotteessaan 25.1.2022.