 |
|
MaRan jäsenkyselyn mukaan vain 20 prosenttia alan yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvavan viime pikkujoulukauteen verrattuna. |
MaRan jäsenkyselyn mukaan alkusyksy sujui vaimeasti matkailu- ja ravintola-alan yrityksillä. Yli puolella liikevaihto aleni viime vuoteen verrattuna. Odotukset pikkujoulukaudestakaan eivät ole korkealla: vain 20 prosenttia alan yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvavan viime pikkujoulukauteen verrattuna. Pubien ja yökerhojen ahdinko jatkuu ja syvenee, sillä 73 prosentilla alkusyksyn liikevaihto oli alempi kuin vuosi sitten. 69 prosenttia yrityksistä odottaa heikompaa pikkujoulukautta kuin viime vuonna.
Kaikilla toimialoilla suurimpana huolena on nousevan kustannuskehityksen jatkuminen. Arvonlisäveron korotukset, erityisesti ensi vuoden alussa voimaan tuleva arvonlisäveron korotus 10 prosentista 14 prosenttiin, iskevät hotelleihin, kylpylöihin, leirintäalueisiin, festivaaleihin, hiihtokeskuksiin, safariyrityksiin, keilahalleihin, huvi- ja teemapuistoihin, kongresseihin ja messuihin sekä maksullisiin musiikkiesityksiin ravintoloissa. Verojen korotukset ovat palvelujen kysynnän kannalta aina ongelmallisia, mutta erityisesti nykyisen kaltaisessa laskevassa kysynnässä, kun alan yritykset eivät ole vielä toipuneet koronarajoitusten aiheuttamista ongelmista.
Palvelujen kysyntä alkusyksynä ei ole tarjonnut ilon aiheita
Matkailu- ja ravintola-alan yritysten palvelujen myynnin alakulo on jatkunut myös kuluvana syksynä. MaRan jäsenkyselyssä vain 30 prosentilla liikevaihto kasvoi ainakin jonkin verran syys-lokakuussa verrattuna viime vuoteen. Yritysten pahimmat uhat ovat kustannusten nousun jatkuminen, kysynnän vähäisyys ja niistä aiheutuva heikko kannattavuus. Yleensä pikaruokaravintolat menestyvät hyvin heikossa taloustilanteessa. Alkusyksy ei sujunut niilläkään hyvin, sillä lähes puolella alan yrityksistä liikevaihto väheni. Pikaruokaravintoloita rasittaa erityisesti kustannusten nousun jatkuminen, sillä peräti 75 prosenttia yrityksistä mainitsi sen yhtenä kolmesta pahimmasta uhasta.
– Kuluttajien heikko luottamus talouteen on näkynyt myös kesän jälkeen matkailu- ja ravintola-alan yritysten palvelujen kysynnässä. Kun yritysten kustannustaso on samanaikaisesti jäänyt merkittävästi korkeammaksi kuin ennen koronaa, tämä on ollut alan yrityksille myrkyllinen yhdistelmä. Se on johtanut työllisyyden heikkenemiseen: henkilöstön irtisanomiset, lomauttamiset ja osa-aikaistamiset ovat valitettavan arkipäiväisiä. Yrityksillä ei ole taloudellisia puskureita koronan jäljiltä pitää kiinni henkilöstöstään, vaikka talouden piristyessä työvoimapula palaa alalle voimakkaana, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.
Isojen yritysten näkymät pikkujoulukaudelle pieniä valoisammat
Pikkujoulukausi on etenkin ravintoloille vuoden tärkein sesonki. Alan yritykset eivät odota palvelujen kysyntään parannusta myöskään pikkujoulukaudella. Isojen, yli 50 miljoonan liikevaihdon yritysten odotukset pikkujoulukaudelle ovat pieniä yrityksiä paremmat. Noin puolet isoista yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvavan. Pubien ja yökerhojen palvelujen kysynnän näkymät ovat synkimmät. Nuorten aikuisten talouden kireys vaikuttaa pubien ja yökerhojen palvelujen kysyntään erittäin negatiivisesti.
– Pohjois-Suomeen odotetaan erinomaista talvisesonkia ulkomaalaisten asiakkaiden ansiosta. Palvelujen kysynnän kasvu ei kuitenkaan ulotu sellaisiin yrityksiin, joilla merkittävä osa asiakkaista on suomalaisia. Puolet hiihtokeskusyrityksistä odottaa liikevaihdon alenevan pikkujoulukaudella marras-joulukuussa. Tähän vaikuttaa tietenkin myös lämpimän sään jatkuminen, Lappi toteaa.
Laskettelupäivien määrä on ollut laskussa pari talvikautta. Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen mukaan laskettelupäivien määrä väheni kaudella 2023–24 noin 11 prosentilla verrattuna talvikauteen 2021–22.
– Tässä näkyy se, että laskettelijoiden suuri enemmistö on kotimaisia. Pohjois-Suomen lumivarmuus tuonee kuitenkin jatkossa myös ulkomaalaisia laskettelijoita enemmän Suomeen, Lappi sanoo.
Pohjois-Suomessa puuhataan turistiveroa
Rovaniemen kaupunki ajaa voimakkaasti turistiveroa, jolla rahoitettaisiin matkailijoiden kaupungille aiheuttamia kustannuksia. Vero kohdistuisi majoitusalan yrityksiin, käytännössä hotelleihin. Myös valmistelussa olevassa Pohjoisen ohjelmassa väläytetään pilottikokeilua turistiverosta. OKM:ssä valmistellussa Kulttuuripoliittisessa selonteossa esitetään, että kunnat voisivat velvoittaa hotelleja perimään matkailijamaksun, jolla rahoitettaisiin kuntien kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluja.
– Kuntien ja kulttuurialan toimijoiden hätä taloudestaan on ymmärrettävä. Ratkaisuksi esitetty hotellien verotuksen kiristäminen entisestään on sen sijaan käsittämätön ehdotus. Turistivero heikentäisi hotellien kilpailuasetelmaa entisestään ja vähentäisi arvonlisäverotuottoja, Lappi toteaa.
Suomessa hotellitoiminnan arvonlisävero nousee 14 prosenttiin ensi vuoden alussa. Se on EU-maiden toiseksi korkein. Myös hotellien ravintolatoiminta on ankarasti verotettua. Alkoholin verotus ravintoloissa on EU-maiden kirein ja ravintolaruoan verotus EU:n kuudenneksi korkein.
Hotelliala on erittäin pääomavaltainen. Erityisesti pk-hotellien määrä on vähentynyt merkittävästi 2000-luvulla. Hotellien kanssa kilpailemaan on tullut majoitusliiketoiminnan harjoittaminen kerrostaloissa, joka on naamioitu vuokraukseksi. Näin toiminnanharjoittajat ovat välttyneet kilpailua vääristävällä tavalla majoitusyrityksiä koskevan lainsäädännön noudattamiselta ja arvonlisäveron maksamiselta.
Rovaniemellä ongelman aiheuttaa voimakkaasti kasvanut majoitusliiketoiminnan harjoittaminen kerrostaloissa ja sen aiheuttamat lieveilmiöt. Kaupunki voisi halutessaan puuttua näihin ongelmiin ja sillä olisi velvollisuuskin tehdä niin korkeimman hallinto-oikeuden tuomioiden perusteella. Tuomioissa kielletään majoitusliiketoiminnan harjoittaminen kerrostaloissa kaavan ja rakennusluvan vastaisesti.
MaRan jäsenkyselyyn vastasi 500 yritystä seuraavilta toimialoilta:
festivaalit, hiihtokeskukset, hotellit ja kylpylät, huvi-, teema- ja
elämyspuistot, juhla- ja pitopalveluyritykset, kahvilat, keilahallit,
kongressit ja messut, leirintäalueet, liikenneasemat, pikaruokaravintolat,
pubit ja yökerhot, ohjelmapalveluyritykset, opiskelija- ja henkilöstöravintolat
sekä ruokaravintolat. Yrityksillä on yhteensä tuhansia toimipaikkoja.
Lähde: Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 21.11.2024
