Eläinten vallankumous on satiirinen ooppera

Kansallisoopperassa 28. maaliskuuta 2025 ensi-iltansa saava ajankohtainen ooppera pohjautuu George Orwellin klassikkoromaaniin, joka kuvaa Venäjän rappeutumista Stalinin vallan alla.

 

Kansallisoopperassa 28. maaliskuuta ensi-iltansa saava ajankohtainen ooppera pohjautuu George Orwellin klassikkoromaaniin, joka kuvaa Venäjän rappeutumista Stalinin vallan alla. Harvinaisen hienot arviot saaneen teoksen on säveltänyt Alexander Raskatov, joka toi oopperaan mukaan omat kokemuksensa Venäjän vaiheikkaasta historiasta.

 

Poikkeuksellisen hurja Eläinten vallankumous tuo näyttämölle verisen vapaustaistelun, jossa idealistiset tavoitteet kääntyvät päälaelleen ja unelma muuttuu painajaiseksi. Ooppera sai ensiesityksensä Amsterdamissa keväällä 2023 ja nousi saman tien yleisön ja kriitikoiden suosioon. Se palkittiin vuoden kantaesityksenä The International Opera Awards -gaalassa marraskuussa 2023.

George Orwell (1903–1950) kirjoitti Eläinten vallankumouksen vuonna 1945. Tarinassa ryhmä maatilan eläimiä päättää ryhtyä kapinaan ja syrjäyttää tyrannimaisen maanviljelijän. He perustavat oman yhteiskunnan, jossa kaikille luvataan tasa-arvoa. Ajan myötä lupaukset kuitenkin unohtuvat. Orwell teki kirjastaan varoittavan vertauskuvan siitä, kuinka Venäjän vallankumous rappeutui Stalinin väkivaltaiseksi diktatuuriksi.

 

”Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset”

Idea oopperaan tuli ohjaaja Damiano Michielettolta (s. 1975). Hänen mukaansa Eläinten vallankumous kuvaa vallan ja sorron mekanismeja, jotka ovat vaikuttaneet kaikkialla maailmassa vuosisatojen ajan. Michieletton ohjauksessa tarina sijoittuu teurastamoon, jolla hän painottaa myös ihmisten tapaa kohdella tuotantoeläimiä.

 

Oopperan säveltäjäksi Michieletto valitsi Alexander Raskatovin (s. 1953), joka syntyi Moskovassa vain muutama päivä Stalinin kuoleman jälkeen. Raskatov ei ollut koskaan lukenut Orwellin kirjaa, sillä se oli kielletty Neuvostoliitossa. Eläinten vallankumouksen teksti syntyi Raskatovin ja Ian Burtonin (s. 1942) yhteistyönä, ja Raskatov on lisännyt siihen omia viittauksiaan Venäjän myrskyisään historiaan. Lue haastattelu, jossa Raskatov kertoo taustastaan ja oopperan säveltämisestä: ”Oopperan on oltava täynnä elämää”.

Kansallisoopperan lavalle nousee vaikuttava kaarti niin suomalaisia kuin ulkomaisia laulajia kuten Tuukka Haapaniemi ja Jyrki Korhonen, Roman Ialcic, Michael Gniffke, James Kryshak, Aarne Pelkonen, Karl Laquit, Artem Krutko, Jeni Packalen, Iida Antola, Elena Vassilieva, Holly Flack, Mika Pohjonen, Johanna Rusanen ja Luke Terence Scott. Esitykset johtaa Bassem Akiki.

 

Eläinten vallankumous on Suomen ja Hollannin kansallisoopperoiden, Wienin valtionoopperan sekä Teatro Massimo Palermon tilausteos ja yhteistuotanto.

Eläinten vallankumouksen voi kokea suorana lähetyksenä Oopperan ja Baletin Stage24-palvelussa lauantaina 3.5. klo 18.50 alkaen. Katseluoikeus maksaa 9,90 euroa ja sen voi ostaa Stage24-sivulla. Katseluoikeus sisältää myös tallenteen, joka julkaistaan palveluun myöhemmin. Lähetyksen voi katsoa myös Stage24-äly-tv-sovelluksessa.

 

Alexander Raskatov: Eläinten vallankumous

Ensi-ilta 28.3.2025 klo 19

Muut esitykset 2.4., 4.4., 8.4., 10.4., 26.4., 3.5. ja 6.5.2025 klo 19

 

Lähde: www.oopperabaletti.fi 6.3.2025

Helsinki-Vantaalla voi katsoa oopperaa ja balettia maksutta

Joutsenlampi on yksi Kulttuurinäyttämöllä esitettävistä teoksista.

 

Lentoasemayhtiö Finavia ja Suomen kansallisooppera ja -baletti avasivat Helsinki-Vantaan lentoasemalle ikkunan oopperan ja baletin maailmaan. Matkustajat voivat nauttia jatkossa oopperan ja baletin makupaloista ilmaiseksi kaikille avoimella Kulttuurinäyttämöllä, lentokentän juna-aseman jättimäiselle seinälle heijastettuna.

 

Matkustajat kulkevat Helsinki-Vantaan lentoasemalla oopperan ja baletin tahtiin 17.9.2024 alkaen. Finavia ja Kansallisooppera ja -baletti julkistivat yhteistyön avaamalla lentoasemalle kuva- ja ääni-installaation, jossa yhdelle juna-aseman seinistä heijastetaan katkelmia Helsingissä Töölönlahdella sijaitsevassa Oopperatalossa esitetyistä ooppera ja -balettinäytöksistä. 

”Kulttuurinäyttämöksi” kastettu kokonaisuus näkyy lentokentän juna-aseman ja terminaalin yhdistäville pitkille liukuportaille. Sekä lähtevät että saapuvat matkustajat pääsevät nauttimaan tästä kulttuurikokemuksesta matkallaan terminaaliin tai terminaalista. Kulttuurinäyttämö ilahduttaa päivittäin myös kymmeniä tuhansia lentoasema-alueella työskenteleviä ihmisiä.

”Kulttuurinäyttämö tuo suomalaisen kulttuurin Helsinki-Vantaalla tilaan, joka on kaikille avoin ja maksuton. Lentoasema, aivan kuten kulttuurikin, on tehty jokaista ihmistä varten riippumatta siitä, mistä he tulevat. Helsinki-Vantaan kautta matkustaa vuosittain yli 15 miljoonaa ihmistä, ja noin kolmasosa matkustajista saapuu lentoasemalle junalla. Tällä yhteistyöllä voimme tarjota ainutlaatuisen matkustuskokemuksen hyvin suurelle määrälle matkustajia”, Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ulla Serlenius Finaviasta sanoo. 

Kulttuurinäyttämö koostuu 12 metriä leveästä ja 6,5 metriä korkeasta valkokankaasta, jolle ooppera- ja balettikohtaukset heijastetaan videotykillä. Esityksiin olennaisesti liittyvä musiikki luodaan tilaan äänimaisemaksi valkokankaan yhteyteen asennetuilla kaiuttimilla.  

Esitettävät teosmaistiaiset ovat tallenteita Kansallisoopperan ja -baletin ohjelmistosta. Mukana tässä ensimmäisessä kokoelmassa ovat baletit Joutsenlampi ja Prinsessa Ruusunen sekä oopperat Tosca, Turandot ja Don Giovanni. Esityksen kokonaiskesto on noin 20 minuuttia. Kooste vaihtuu säännöllisesti. 

”Haluamme tarjota kotimaista ja kansainvälistä ohjelmistoamme yhä laajemmalle yleisölle, ja lentoasema on tähän tarkoitukseen oivallinen ja ehkä yllätyksellinenkin paikka. Oopperasta ja baletista voi nauttia lyhyinä makupaloina, ja valtava seinä on kuin tarkoitukseen tehty”, Kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja Gita Kadambi iloitsee. 

Kulttuurinäyttämö liittyy osaksi muita Helsinki-Vantaan taide- ja elämysinstallaatioita. Suomalaisuudesta ammentavia kokonaisuuksia ovat myös muun muassa lentoaseman tuloaulan luontodioraama Luoto ja porttialueen immersiivinen Aukio-tila. 

Voit tutustua Kulttuurinäyttämön ohjelmistoon tarkemmin Finavian verkkosivuilta.

 

Lähde: Finavia Oyj 17.9.2024

Dickensin Saiturin joulu Suomen kansallisbaletissa

Koko illan baletin taustalla ovat Dickensin perinnön hyvin tuntevat brittiläiset koreografi David Bintley ja säveltäjä Sally Beamish.

 

Jouluklassikon balettiversiossa on koreografina brittiläinen David Bintley ja säveltäjänä Sally Beamish

 

Suomen kansallisbaletissa saa kantaesityksensä 1. joulukuuta 2023 Charles Dickensin klassiseen tarinaan pohjautuva uusi joulubaletti Saiturin joulu. Koko illan baletin taustalla ovat Dickensin perinnön hyvin tuntevat brittiläiset koreografi David Bintley ja säveltäjä Sally Beamish. Saiturin joulu on ollut perinteinen joulun ajan näytelmä teattereissa niin Britanniassa kuin muuallakin maailmassa, mutta teoksesta on sovitettu vain vähän tanssiteoksia. Viime vuosikymmeninä Saiturin joulua on nähty myös Suomessa yhä useammissa teattereissa näytelmätoteutuksina, ja nyt tarina nähdään ensimmäistä kertaa balettina.

 

Birminghamin Royal Ballet’n taiteellisena johtajana vuosikymmenten ajan toiminut David Bintley on miettinyt Saiturin joulua baletin aiheena jo vuosikymmenten ajan. ”Saiturin joulu on suuren balettiryhmän teos, jossa on mukana lukematon määrä erilaisia henkilöhahmoja. Myös hyvin vähäpätöisillä hahmoilla on oma merkityksensä tarinaan, koska he kaikki kytkeytyvät saituri Scroogeen tavalla tai toisella”, Bintley kuvailee. Baletin suurissa ryhmäkohtauksissa joulujuhlissa nähdään myös perinteisistä brittiläisistä kansantansseista inspiraationsa saaneita tanssinumeroita. Bintley on toteuttanut Kansallisbaletille aiemmin baletin Tuhkimo vuonna 2018.

 

Teoksen musiikin on säveltänyt lontoolaissyntyinen säveltäjä ja muusikko Sally Beamish, joka hakee sävellyksissään vaikutteita muun muassa jazzista ja skotlantilaisesta kansanmusiikista. Saiturin joulu on Beamishin kolmas balettisävellys. Ensimmäisen balettinsa Beamish teki niin ikään David Bintleyn balettiin Myrsky, joka pohjautui Shakespearen näytelmään.

 

Saiturin joulun työryhmässä on mukana pitkään Britanniassa työskennelleitä näyttämötaiteen ammattilaisia. Teoksen lavastuksen, puvut ja projisoinnit suunnitellut Anna Fleischle on tehnyt uransa Lontoosta käsin. Oopperoiden ja näytelmien lisäksi tanssiteosten lavastus- ja pukusuunnitelmia hän on luonut esimerkiksi Skotlannin tanssiteatterille, Royal Opera Houselle, Sadler’s Wellsille sekä Badenin valtionbaletille Karlsruheen. Valaistussuunnittelija Mark Henderson on suunnitellut valaistuksen yli 40 vuotta jatkuneen uransa aikana lukuisiin näytelmä-, tanssi- ja oopperatuotantoihin Britannian johtaville ryhmille sekä lukuisiin West End- ja Broadway-musikaaleihin. Molemmat suunnittelijat on palkittu mm. Tony Awardilla ja Laurence Olivier Awardilla.

 

Suomen kansallisbaletissa Scroogen roolissa nähdään Johan Pakkanen, Antti Keinänen ja Sergei Popov. Nuorena Scroogena tanssivat Michal Krčmář, Florian Modan, Clark Eselgroth ja Jun Xia sekä hänen morsiamenaan Bellana Abigail Sheppard, Violetta Keller, Eun-Ji Ha ja Yuka Masumoto. Suomen kansallisoopperan orkesteria johtaa brittiläinen Paul Murphy, joka toimii Birminghamin Royal Ballet’n ylikapellimestarina.

 

Suomen kansallisbaletin esitys Oopperatalosta Helsingistä nähdään tallenteena Yle Teemalla 26.12. sekä Yle Areenassa 23.12. alkaen kolmen kuukauden ajan. ARTE tv-kanavilla ja arte.tv -palvelussa tallenne nähdään myös Saksassa, Ranskassa, Sveitsissä ja Belgiassa.

 

Katso video:

Koreografi David Bintley, puku- ja lavastussuunnittelija Anna Fleischle ja tähtitanssija Tiina Myllymäki kertovat teoksesta.

 

David Bintley – Sally Beamish: Saiturin joulu

Ensi-ilta Suomen kansallisbaletissa 1.12.2023

Esitykset 1.–30.12.2023

Tallenne katsottavissa Yle Teemalla 26.12. klo 14 sekä Yle Areenassa 23.12.2023 alkaen

 

Lähde: Suomen kansallisooppera ja -baletti 6.11.2023

Kansallisooppera palaa remontoituun Oopperataloon

Charles Dickensin Saiturin joulu nähdään nyt 1800-luvun Lontooseen sijoittuvana koskettavana balettina.

 

Suomen kansallisoopperan ja -baletin esityskausi avautuu klassikoiden tuoreilla sovituksilla, kun näyttämölle palaavat Joutsenlampi ja Don Giovanni. Syyskaudella 2023 Kansallisooppera ja -baletti juhlii 60-vuotiasta orkesteria, 30-vuotiasta Oopperataloa ja yleisötyötä sekä 10-vuotiasta Kansallisbaletin nuorisoryhmää.

  

Joutsenlampi käynnistää Oopperan ja Baletin esityskauden lauantaina 9.9. Oopperatalon remontin aiheuttaman tavallista pidemmän kesätauon jälkeen. Joutsenlampi nähtiin myös talon avajaisohjelmistossa 30 vuotta sitten vuonna 1993. Syyskuun lisäksi esityksiä on toukokuussa 2024. Lisäksi Kansallisbaletti vierailee teoksella lokakuussa Tampere-talossa.

 

Vuonna 2020 ensi-iltansa saanut, erinomaisia arvioita kerännyt W. A. Mozartin ooppera Don Giovanni ehdittiin esittää vain kahdesti ennen pandemiasulkuja. Teemat riippuvuuksista ja valtasuhteista saavat ohjaaja Jussi Nikkilän tulkinnassa karnevalistisen käsittelyn. Tuomas Pursion tulkitsema kyltymätön viettelijä valtaa näyttämön 29.9.

 

Syksyn ensimmäinen ensi-ilta 20.10. on klassisen musiikin järkäle, Giuseppe Verdin Messa da Requiem. Baletin ja Oopperan yhteistuotannossa tanssijat tulkitsevat ohjaaja–koreografi Christian Spuckin soolo- ja duettonumeroita sekä suuria ryhmäkohtauksia. Sielunmessussa laulavat Kansallisoopperan solistit, ja suuressa kuorossa kuullaan talon laulajien lisäksi Helsingin filharmonista kuoroa. Kapellimestareina vuorottelevat Kansallisoopperan ylikapellimestari Hannu Lintu ja Dima Slobodeniuk.

 

Joulun uutuus on tarina hyvyydestä ja oikeudenmukaisuudesta, joka on valloittanut teatterilavoja jo yli 150 vuotta. Charles Dickensin Saiturin joulu nähdään nyt 1800-luvun Lontooseen sijoittuvana koskettavana balettina. Teos saa maailmanensi-iltansa Kansallisbaletissa 1.12. Työryhmässä ovat mm. Kansallisbaletille aiemmin Tuhkimon toteuttanut koreografi David Bintley sekä teokseen uuden musiikin säveltänyt Sally Beamish.

 

Kansallisbaletissa on tänä syksynä aloittanut 16 uutta tanssijaa, joista neljä pääryhmässä ja 12 nuorisoryhmässä. Elokuun alussa Oopperan taiteellisena johtajana aloitti Thomas de Mallet Burgess. Kansallisoopperan Nuorten laulajien ohjelman ensimmäiselle kaudelle 2023–2024 valittiin aiemmin tänä vuonna sopraanot Iris Candelaria ja Elisaveta Rimkevitch, jotka molemmat laulavat Don Giovannissa.

 

Oopperatalo täyttää marraskuussa 30 vuotta

 

Nykyinen Oopperatalo Töölönlahdella vihittiin käyttöön 30. marraskuuta 1993. Juhlavuonna taloa on huollettu laajoilla remonteilla, joiden vuoksi se oli suljettu yleisöltä touko-elokuun ajan.

 

Päänäyttämön näyttämötekniikan muutokset koskevat näyttämömekaniikkaa, jossa päivitettiin ohjausjärjestelmä komponentteineen sekä uudistettiin orkesterinostinta ja näyttämötornia. Samalla tuotiin esitystekniikan kaapelointeja nykypäivän tasolle ja parannettiin näyttämön akustiikkaa.

 

Oopperatalon sähköteknisessä remontissa uusittiin ja entisöitiin lähes 2 000 valaisinta. LVI-tekniikan saneerauksessa uudistettiin Töölönlahden julkisivun lämmitystekniikka ja saneerattiin yhteensä noin kuusi kilometriä viemäriputkea. Pukuhuonetiloissa remontoitiin lähes 50 pesuhuonetta. Osana peruskorjausta uusittiin myös Töölönlahden puolella sijaitsevan Amfiteatterin rakenteita.

 

Areenakiertue kosketti ja hurmasi ympäri Suomen

 

Kausi 2022–2023 huipentui toukokuussa Oopperan ja Baletin areenakiertueeseen Oulussa, Rovaniemellä, Joensuussa, Helsingissä ja Turussa. Kyseessä oli suurin koskaan kotimaisin voimin toteutettu kiertuetuotanto yli 270 hengen seurueella, josta lavalla esiintyviä taiteilijoita eli laulajia, tanssijoita ja soittajia oli 175. Ohjelmassa tarjoiltiin kattaus rakastetuimpia ooppera- ja balettikohtauksia uusina sovituksina. Musiikista vastasi Kansallisoopperan orkesteri.

 

Kiertue tavoitti laajasti uutta ooppera- ja balettiyleisöä: esityksen näki yli 22 000 ihmistä ja lipunostajista yli 70 prosenttia oli uusia asiakkaita. Helsingin jäähallin esitys lähetettiin suorana Oopperan ja Baletin Stage24-palvelussa, ja tähän mennessä esitystallenteen on nähnyt yli 7 000 katsojaa. Kiertuetallenne on katsottavissa 25.11. saakka.

 

Kiertuepaikkakunnilla toteutettiin myös laajasti Oopperan ja Baletin yleisötyön ohjelmistoa kuten Vauvojen taidetuokioita, joista saatiin kiittävää palautetta: ”Taidetuokio oli aivan ihana! Pidin vastaanotosta ja tunnelmasta. Lisäksi näyttelijät, tanssija ja soittajat olivat todella hyviä rooleissaan. Asiat, joita tehtiin vauvan kanssa, olivat miellyttäviä ja mukavan lempeitä.”

Areenakiertue sai viime viikolla tunnustusta myös kotimaisen musiikkialan ammattilaisilta, kun se sai kaksi ehdokkuutta vuosittain Music x Media -tapahtuman yhteydessä järjestettävään Industry Awards -palkintogaalaan. Oopperan ja Baletin areenakiertue on ehdokkaana Vuoden tapahtuma -kategoriassa ja kiertueen tuottaja Marjo Tuomi Vuoden tapahtumatekijä -kategoriassa. Voittajat julkistetaan perjantaina 6. lokakuuta.

Tutustu kauden 2023–2024 uutuuksiin ja ohjelmistoon palaaviin teoksiin: oopperabaletti.fi/ohjelmisto