Eläinten vallankumous on satiirinen ooppera

Kansallisoopperassa 28. maaliskuuta 2025 ensi-iltansa saava ajankohtainen ooppera pohjautuu George Orwellin klassikkoromaaniin, joka kuvaa Venäjän rappeutumista Stalinin vallan alla.

 

Kansallisoopperassa 28. maaliskuuta ensi-iltansa saava ajankohtainen ooppera pohjautuu George Orwellin klassikkoromaaniin, joka kuvaa Venäjän rappeutumista Stalinin vallan alla. Harvinaisen hienot arviot saaneen teoksen on säveltänyt Alexander Raskatov, joka toi oopperaan mukaan omat kokemuksensa Venäjän vaiheikkaasta historiasta.

 

Poikkeuksellisen hurja Eläinten vallankumous tuo näyttämölle verisen vapaustaistelun, jossa idealistiset tavoitteet kääntyvät päälaelleen ja unelma muuttuu painajaiseksi. Ooppera sai ensiesityksensä Amsterdamissa keväällä 2023 ja nousi saman tien yleisön ja kriitikoiden suosioon. Se palkittiin vuoden kantaesityksenä The International Opera Awards -gaalassa marraskuussa 2023.

George Orwell (1903–1950) kirjoitti Eläinten vallankumouksen vuonna 1945. Tarinassa ryhmä maatilan eläimiä päättää ryhtyä kapinaan ja syrjäyttää tyrannimaisen maanviljelijän. He perustavat oman yhteiskunnan, jossa kaikille luvataan tasa-arvoa. Ajan myötä lupaukset kuitenkin unohtuvat. Orwell teki kirjastaan varoittavan vertauskuvan siitä, kuinka Venäjän vallankumous rappeutui Stalinin väkivaltaiseksi diktatuuriksi.

 

”Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset”

Idea oopperaan tuli ohjaaja Damiano Michielettolta (s. 1975). Hänen mukaansa Eläinten vallankumous kuvaa vallan ja sorron mekanismeja, jotka ovat vaikuttaneet kaikkialla maailmassa vuosisatojen ajan. Michieletton ohjauksessa tarina sijoittuu teurastamoon, jolla hän painottaa myös ihmisten tapaa kohdella tuotantoeläimiä.

 

Oopperan säveltäjäksi Michieletto valitsi Alexander Raskatovin (s. 1953), joka syntyi Moskovassa vain muutama päivä Stalinin kuoleman jälkeen. Raskatov ei ollut koskaan lukenut Orwellin kirjaa, sillä se oli kielletty Neuvostoliitossa. Eläinten vallankumouksen teksti syntyi Raskatovin ja Ian Burtonin (s. 1942) yhteistyönä, ja Raskatov on lisännyt siihen omia viittauksiaan Venäjän myrskyisään historiaan. Lue haastattelu, jossa Raskatov kertoo taustastaan ja oopperan säveltämisestä: ”Oopperan on oltava täynnä elämää”.

Kansallisoopperan lavalle nousee vaikuttava kaarti niin suomalaisia kuin ulkomaisia laulajia kuten Tuukka Haapaniemi ja Jyrki Korhonen, Roman Ialcic, Michael Gniffke, James Kryshak, Aarne Pelkonen, Karl Laquit, Artem Krutko, Jeni Packalen, Iida Antola, Elena Vassilieva, Holly Flack, Mika Pohjonen, Johanna Rusanen ja Luke Terence Scott. Esitykset johtaa Bassem Akiki.

 

Eläinten vallankumous on Suomen ja Hollannin kansallisoopperoiden, Wienin valtionoopperan sekä Teatro Massimo Palermon tilausteos ja yhteistuotanto.

Eläinten vallankumouksen voi kokea suorana lähetyksenä Oopperan ja Baletin Stage24-palvelussa lauantaina 3.5. klo 18.50 alkaen. Katseluoikeus maksaa 9,90 euroa ja sen voi ostaa Stage24-sivulla. Katseluoikeus sisältää myös tallenteen, joka julkaistaan palveluun myöhemmin. Lähetyksen voi katsoa myös Stage24-äly-tv-sovelluksessa.

 

Alexander Raskatov: Eläinten vallankumous

Ensi-ilta 28.3.2025 klo 19

Muut esitykset 2.4., 4.4., 8.4., 10.4., 26.4., 3.5. ja 6.5.2025 klo 19

 

Lähde: www.oopperabaletti.fi 6.3.2025

Baltian ketjusta 35 vuotta

Kirjailija Eppu Nuotion ja kuvittaja Sanna Pelliccionin kirja Sinä päivänä kertoo juuri siitä päivästä. Kuvassa kirjan kuvitusta.

 

23.8.2024 tulee kuluneeksi 35 vuotta siitä, kun noin kaksi miljoonaa ihmistä muodosti Baltian maiden itsenäisyyden puolesta kuusisataa kilometriä pitkän ihmisketjun, joka kulki Tallinnasta Riian kautta Vilnaan. Baltian ketju, jota kutsutaan joskus myös Vapauden ketjuksi, lisättiin Unescon Maailman muisti -kulttuuriperintörekisteriin vuonna 2009. Kirjailija Eppu Nuotion ja kuvittaja Sanna Pelliccionin kirja Sinä päivänä kertoo juuri siitä päivästä.

 

“Sinä päivänä oli tosi kuuma, ja kadotin kotiavaimeni.
Etsin sitä kaikkialta. Muuten se oli kyllä ihan tavallinen päivä…”

Sinä elokuun päivänä tapahtui myös niin, että virolainen Silvi, hänen äitinsä, isänsä, veljensä, mummunsa, hänen koko perheensä ja kaikki hänen naapurinsa ottivat toisiaan kädestä kiinni ja liittyivät ihmisketjuun, joka kulki maasta toiseen. He lauloivat ja osoittivat rauhallisesti mieltään vapauden puolesta.

Kirjaan perustuvassa näyttelyssä Eppu Nuotion teksti ja Sanna Pelliccionin kuvat, kirjan tarina, astuu ulos kansistaan värikkäänä, tutkittavana, ihmeteltävänä, kuunneltavana, osallistavana. 

Sinä päivänä -näyttely aukeaa ensimmäisenä Haapsalun lastenkirjaston galleriaan ja kiertää syksyllä 2024 Virossa ja keväästä 2025 alkaen Suomen lastenkulttuuritaloja ja muita näyttelytiloja. Näyttelyssä soi säveltäjä Timo Klemettisen säveltämä Vapaa -laulu suomeksi ja viroksi, ja siellä on esillä myös virolainen valokuvaajan Arno Sillasteen mustavalkokuva Baltian ketjusta. 

Sinä päivänä on toinen kirja Nuotion ja Pelliccionin lähihistorian sotia, rauhaa ja vapautta käsittelevässä kuvakirjatrilogiassa. Ensimmäinen osa, Lappukaulatyttö, kertoi Ruotsiin lähetetyn sotalapsen tarinan.

Eppu Nuotioon kirjailija, suomentaja, ohjaaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja. Hän on kirjoittanut mm. näytelmiä, musikaaleja, musiikkisatuja sinfoniaorkestereille, tv-ohjelmia ja kirjoja sekä aikuisille että lapsille. Eppu Nuotio palkittiin monipuolisesta työstään lastenkirjailijana Kaarina Helakisa -palkinnolla vuonna 2010.

Sanna Pelliccioni on kuvittaja ja lastenkirjailija. Pelliccioni tekee omaa Onni-poika-kuvakirjasarjaa ja kuvittaa erilaisilla tekniikoilla aikuisille ja lapsille. Pelliccionin suomalais-italialainen perhe asuu Helsingissä, toinen jalka Välimerellä. Hän inspiroituu väreistä, metsästä, avojaloin kävelystä, puutarhoista ja kulkemisesta muinaisilla paikoilla. Viimeksi hänet palkittiin kuvituspalkinto Plaquella Bratislavan biennaalissa teoksesta Lappukaulatyttö vuonna 2023.

 

Lähde: Kustantamo S&S 7.8.2024

 

Viron design esillä Tallinnassa

Museon uusi pysyvä näyttely ”Johdatus virolaiseen designiin” esittelee virolaista teollista muotoilua ja designiä aina 1900-luvun alusta maan ensimmäisen itsenäisyyden ajasta halki neuvostoajan ja sitten uudelleenitsenäistymisen aikaan.

 

Viron taideteollisuutta ja designia esittelevä museo Tallinnassa on mielenkiintoinen käyntikohde.

 

Museon uusi pysyvä näyttely ”Johdatus virolaiseen designiin” esittelee virolaista teollista muotoilua ja designiä aina 1900-luvun alusta maan ensimmäisen itsenäisyyden ajasta halki neuvostoajan ja sitten uudelleenitsenäistymisen aikaan.

 

Näyttelyä matkailijaryhmällemme esitellyt Viron tiedeakatemian professori Andres Kurg kertoi, että 1900-luvun alussa teollisessa muotoilussa tärkeitä toimijoita olivat maan saksalaisperäiset suunnittelijat, jotka imivät runsaasti vaikutteita Keski-Euroopasta. Kurgin mukaan baltiansaksalaiset olivat muutenkin keskeisellä sijalla tieteessä ja taiteessa Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikana, kunnes he joutuivat toisen maailmansodan syttyessä siirtymään Saksaan.

 

Viime vuosisadan alun muotoilussa, esimerkiksi huonekaluissa, on nähtävissä yhtäläisyyksiä Suomessa samaan aikaan vallinneen kansallisromanttisen suuntauksen kanssa, josta ovat esimerkkinä muun muassa jugend-tyyliset massiiviset huonekalut.

 

Virossa oli Kurgin mukaan kunnianhimoista muotoilutoimintaa myös neuvostoaikana, jota kesti 1990-luvun alkuun. Silloin virolaisten muotoilijoiden toimeksiannot tulivat kuitenkin keskushallinnosta. Näyttelyssä on esillä esimerkiksi virolaisen muotoilijan suunnittelemat laskettelumonot, mikä on yllättävää ottaen huomioon Viron maaston tasaisuuden.

 

Kurgin mukaan neuvostoaikana Virossa suunniteltiin kuluttajia varten myös rakennussarjoja, eräänlaisia kaavoja, joiden mukaan kuluttajia neuvottiin rakentamaan tuotteita omin avuin. Tällaisesta toiminnasta esimerkkinä näyttelyssä oli muun muassa keltainen isokokoinen alumiinirunkoinen monitoimikello.

 

Virossa ilmestyi neuvostoaikana myös käsityö- ja kotiteollisuuslehtiä, joiden mukana kuluttajille jaettiin kaavoja ja ohjeita tuotteiden rakentamiseen. Koska julkaisuissa oli yleensä myös venäjänkielinen teksti, niiden painosmäärät saattoivat olla todella suuria.

 

Neuvostoaikana itäblokin muotoilijat kopioivat toisinaan röyhkeästi lännessä kehitettyjä tuotteita. Tästä on näyttelyssä hauskana esimerkkinä Eero Aarnion suunnittelemaa  konjakkituolia läheisesti muistuttava punainen tuoli, joka oli aikoinaan yleinen näky julkisissa tiloissa Neuvostoliiton alueella, muun muassa Viru-hotellissa. Kurgin mukaan Aarnio on tietoinen tekijänoikeusloukkauksesta ja suhtautuu asiaan huumorilla.

 

Viron uudelleenitsenäistyminen 30 vuotta sitten antoi virolaisille suunnittelijoille jälleen vapaammat kädet, joten erilainen kokeellinen muotoilu yleistyi.

 

Teksti ja kuvat: ValitutMatkat

 

Viime vuosisadan alun muotoilussa, esimerkiksi huonekaluissa, on nähtävissä yhtäläisyyksiä Suomessa samaan aikaan vallinneen kansallisromanttisen suuntauksen kanssa, josta ovat esimerkkinä muun muassa jugend-tyyliset massiiviset huonekalut.

Näyttelyssä on esillä esimerkiksi virolaisen muotoilijan suunnittelemat laskettelumonot, mikä on yllättävää ottaen huomioon Viron maaston tasaisuuden.

Näyttelyä matkailijaryhmällemme esitellyt Viron tiedeakatemian professori Andres Kurg kertoi, että 1900-luvun alussa teollisessa muotoilussa tärkeitä toimijoita olivat maan saksalaisperäiset suunnittelijat, jotka imivät runsaasti vaikutteita Keski-Euroopasta.

Virossa suunniteltiin kuluttajia varten myös rakennussarjoja, eräänlaisia kaavoja, joiden mukaan kuluttajia neuvottiin rakentamaan tuotteita omin avuin. Tällaisesta toiminnasta esimerkkinä näyttelyssä oli muun muassa keltainen isokokoinen alumiinirunkoinen monitoimikello.

 

Neuvostoaikana itäblokin muotoilijat kopioivat toisinaan röyhkeästi lännessä kehitettyjä tuotteita. Tästä on näyttelyssä hauskana esimerkkinä Eero Aarnion suunnittelemaa  konjakkituolia läheisesti muistuttava punainen tuoli, joka oli aikoinaan yleinen näky julkisissa tiloissa Neuvostoliiton alueella, muun muassa Viru-hotellissa.

 

Tallinna avautuu uudessa matkaoppaassa

Todellinen Tallinna osa 2 -teoksen on toimittanut Virossa lähes 30 vuotta asunut suomalainen toimittaja, FM Sami Lotila.

Helmikuun lopulla 2020 ilmestynyt uusi Tallinna-opas paljastaa kaupungin rajun kallistumisen sekä Viron kehnon palvelukulttuurin taustat. Kirja kertoo myös muun muassa Tallinnassa asumisen odottamattomista ongelmista, suomalaisten rahoista elävästä Tallinnan taksimafiasta, suomalaisten veronkierrosta Virossa sekä virolaisesta rasismista ja sen syistä ja seurauksista.

-"Todellinen Tallinna osa 2 - erittäin kriittinen matkaopas Tallinnaan ja Viroon" -niminen kirja on jatko-osa vuonna 2015 ilmestyneelle Tallinna-kirjallisuuden klassikolle ja myyntimenestykselle. Uusi teos on pidempi ja paksumpi ja vieläkin kriittisempi kuin edeltäjänsä pitäen sisällään 420 sivua tanakkaa asiaa Tallinnan ja Viron eri ilmiöistä ja vaietuista tabuaiheista, kertoo kirjan esittelytiedote 12. helmikuuta 2020.

Todellinen Tallinna osa 2 -teoksen on toimittanut Virossa lähes 30 vuotta asunut suomalainen toimittaja, FM Sami Lotila. Hän on aiemmin kirjoittanut suomeksi ja viroksi kymmenkunta kirjaa, kuten mm. matkaoppaat Uusi Tallinna (Tammi 2002), Tallinna (Mondo 2007) ja Suomalainen Tallinna (Read Me/Bonnier 2017).

Todellinen Tallinna osa 2 on rohkea ja rehellinen matkaopas, mutta ennen kaikkea se on johdatus virolaiseen yhteiskuntajärjestelmään, jota Suomessa monet ihailevat tai inhoavat. Kirja esittelee Tallinnan parhaat ravintolat ja kahvilat ja hotellit, mutta samaan aikaan se kertoo railakkaita tarinoita kulissien takaisesta todellisesta Virosta.

Viro on yhä Suomeen verrattuna varsin köyhä ja takapajuinen maa, jossa rehottavat monet epäkohdat ja entisen Neuvostoliiton ajan kummallisuudet. Kirjassa on mukana myös useita tositarinoita hullulla 1990-luvulla Tallinnassa asuneista suomalaisista ja heidän uskomattomista kokemuksistaan.

Entä millaista on suomalainen seksi ”vapaamielisessä” Virossa? Senkin Todellinen Tallinna kertoo suoraan ja kainostelematta suomalaisten omalla suulla.

Kirjoitusote on, kuten otsikko lupaa, erittäin kriittinen, muttei ryppyotsainen vaan jopa humoristisinen.

Todellinen Tallinna osa 2 pohjautuu Tallinnan suomalaisista koostuvan Todellinen Tallinna -yhteisön samannimiseen internetblogiin, joka on maailman suosituin suomenkielinen Tallinnaa ja Viroa käsittelevä blogi. Kymmenen vuoden aikana Todellisen Tallinnan tekstit ovat nostattaneet useita Suomen ja Viron välisiä kohuja, jotka ovat ravistelleet jopa Viron presidentinkansliaa. Blogin tekstit on tähän kirjaan ajanmukaistettu, ja mukana on runsaasti ennen julkaisemattomia tekstejä.

Tätä Massimedian kustantamaa kirjaa on saatavissa kaikista Suomen verkkokirjakaupoista noin 20. helmikuuta alkaen.

Lähde: Massimedia, Visual Media

Kuvat: Massimedia, Visual Media

Todellinen Tallinna osa 2 on rohkea ja rehellinen matkaopas, mutta ennen kaikkea se on johdatus virolaiseen yhteiskuntajärjestelmään, jota Suomessa monet ihailevat tai inhoavat.