 |
Essi Korvan
Ruskalehdet
|
Harvassa resortissa
on niin paljon laatutaidetta kuin Kasklauttasen Arctic Resortissa
Pohjois-Lapissa. Sitä on suorastaan ruhtinaallisesti; yleisissä tiloissa,
kelomökkien seinissä, ravintoloissa ja tietenkin taiteelle pyhitetyssä
tilavassa galleriassa. Nerokasta on, että matka planetaarioon on myös
taidekiertokävely.
Kakslauttasen
maailman suurin yksityinen planetaariorakennus ravintoloineen ja
taidegallerioineen sekä Iglutorneineen on näyttävä monumentti. Pilkittyä jäällä
olevaa ahventa muistuttava kaareva lasiseinäinen ravintola on osa 4 700
neliöistä rakennuskompleksia.
Ravintolarakennus
on itsessään taideteos – taiderakentamista parhaimmillaan. Kaikki alueen
rakennukset on suunnitellut henkilökohtaisesti omistaja Jussi Eiramo.
Kakslauttasen
residenssialueella taide ei rajoitu vain sisätiloihin, sillä ulkona on esillä
toistasataa työtä.
Planetaariorakennuksen
ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on taiteelle tilaa 200 neliötä, yhteensä
400 neliötä.
Rakennuksen
ensimmäisen kerroksen näyttelytilassa on Risto Immosen muistonäyttely pääsiäiseen
2023 asti. Se avautuu upeasti portaikon keskellä olevan suuren ”Neidon korento”
-teoksen takaa. Esillä on hänen teoksiaan uran alkumetreiltä aivan viimeisiin
hetkiin asti.
Immonen oli
arvostettu pitkän linjan kuvanveistäjä ja taideseppä. Hän taisi raudan ja
teräksen, mutta myös puun ja jopa lumen sekä jään. Hänellä oli ainutlaatuinen
muotokielen taju. Eläessään Immonen asui ja työskenteli Muurolassa. Hän oli
Kakslauttasen Arctic Week -veistosviikkojen kuraattori ja johtaja. Immosen
töitä on laajalti koti-ja ulkomailla. Hän oli Kakslauttasen omistajan Jussi
Eiramon hyvä ystävä.
Maanalaiset
revontulet
Planetaario ja Art
Gallery on suunniteltu nerokkaasti. Henkilöt, jotka matkaavat planetaarioon
katsomaan Revontulista kertovaa tiededokumenttia, ”joutuvat” sukeltamaan
taide-elämyksiin, sillä teosten näkemiseltä ei voi välttyä.
Planetaarioon
astelevat sukeltavat ensi töikseen punamattoiseen pitkään käytävään, jonka
tarkoitus on kunnioittaa tulijaa ja luoda tunnelma arvovieraana olemisesta.
Kun punaisesta
käytävästä putkahtaa ulos aulaan, kulkija huomaakin olevansa yllättäen
taideteoksen sisällä. Kyseessä on Kirsi Kaulasen ruostumattomasta teräksestä
valmistettu teos ”Maanalaiset revontulet”. Teos kuvaa uhanalaisten kasvien
juuria Lapissa. Katossa olevista taideteoksen teräsosista heijastuvat varjot
lattialla. Näiden kahden elementin välissä planetaarioon menijä vaeltaa. Teos
on häkellyttävän vaikuttava.
Neidon korento
Matkalla kohti
planetaariota on taidetta lähes kaikissa paikoissa mihin silmä osuus.
Myöskään taiteilijapariskunnan
Pekka ja Teija Isorättyän monimetrien ”Neidon korento” suihkulähteineen, tuskin
jättää ketään ilman taidekokemusta.
Essi Korvan puiset
”Ruskalehdet” myös puhuttelevat. Ne koristavat yläkerran baarin takaseinää.
Tilassa sijaitsee myös talon oma panimo ja tislaamo eli pontikkatehdas. Korva
on erityisesti tunnettu naisfiguureistaan, joilla on silmät, joita tuskin
kukaan pystyy tuijottamaan pitkään. Naiset usein miten esiintyvät Korvan
teoksissa paljain rinnoin.
Samassa
panimoravintolan tilassa on Marja ja Kari Alakosken tekemä ja Teija ja Pekka
Isorättyän suunnittelema Suomen suurin lasiteos, joka on itse asiassa
lasiseinä. Se jakaa ravintolan ja kabinetin. Se painaa peräti 5 500 kiloa,
siinä on peräti 642 erikokoista ja -väristä lasiosaa.
Samoissa
ravintolatiloissa on Kirsi Kaulasen ”Koronapallovalaisimet”. Korona-aikana
taiteilijalle syntyi idea valaisimista, jotka näyttävät koronavirukselta.
Isorättyän
pariskunta on tunnettu näyttävistä töistään. Sellainen on kookas ”Lautta”
ravintolasalin sinisellä seinällä. Se on tehty sata vuotta vanhoista
sahausjätteistä, jotka taiteilijapariskunta on omin käsin nostanut merestä
Tornion edustalla olevasta saaren rannasta, jossa oli yksi Suomen suurimmista
sahoista.
Runsauden kirjo
Yläkerran planetaarioaulassa on sodankyläläisen Sulo Nordbergin männystä
repäisytekniikalla tehty kolmiosainen puureliefi. Vasemmalla puolella on
”Kultaoja ruska-aikana”, keskellä ”Keskiyön aurinko”, jonka alaosassa on
Saariselän tunturien silhuettejä ja oikealla ”Vuomaselän kuusikot
maaliskuussa”.
Norbergin
isokokoinen ”Kultaoja”-teos muistuttaa, että Kakslauttasen Kultaojasta on
kaivettu kultaa jo yli 150 vuotta. Tsaari Nikolai ll antoi maaliskuussa 1868
kullankaivuusta käskyn. Hän lähetti retkikunnan Suomen Lappiin, jota johti
vuori-insinööri Conrad Lihrin retkikunta. Kultaa löytyi muun muassa
Kultaojasta, jossa vielä tänä päivänikin muinaiset patorakennelmat ovat
nähtävissä.
Legenda kertoo,
että Kultaojan kultalöytöihin perustuu Kakslauttasen talous, uskoo ken haluaa.
Myös Irene
Kangasniemen ”Lapin valtias” tuo tuulahduksen Lapin villistä luonnosta, koska
teos on tehty kotkan sulista.
Helena Törmälä,
tunnettu ikonimaalari Kouvolasta, esittäytyy kahdella suurella naivistisella
työllä: Kakslauttasen ”Itäkylä” ja ”Länsikylä”.
Kaksi valokuvaajaa
Kakslauttasen
taidekirjo on varsin laaja veistoksista relieffeihin ja tilateoksista
valokuviin. Kevään Art Galleryn näyttelyssä esittäytyy peräti kaksi
valokuvaaja. Siellä on ivalolaisen valokuvaajan Pertti Turusen töitä. Hän on
valokuvannut vuosikymmenten ajan Lapin luontoa eri kanteilta katsottuna, myös
ilmasta. Turunen on erikoitunut Tenojoen kuohuihin ja revontuliin.
Toisen
valokuvaajan, Soile Suvannon sielun maisema on pohjoinen luonto. Hänen kuviaan
on muun muassa Oulunjokivarresta, Hailuodosta ja Kilpisjärveltä. Suvanto on
ansioitunut kuvaaja, jonka töitä on ollut esillä esimerkiksi Valokuvataiteen museossa,
Oulun taidemuseossa ja MABN-galleriassa.
Saapumisohje:
10 km Saariselästä etelään, oikealla puolella, (etelästä tullessa vasemmalle)
on kyltti Kultaojantie ja West Village.
www.kakslauttanen.fi
Planetaarion,
Arctic Galleryn ja Design Shopin aukioloajat 9.4.2023 asti: ma-la klo
12.00-17.00.
Revontulidokumentti pyörii ma-la klo 15.00. Kesto 30 min.
Plantaaeio on ryhmille avoinna tilauksesta, edellä mainittujen aikojen lisäksi.
Huhtikuussa ryhmille aukiolo sopimuksen mukaan.
Elokuva
maksaa 36 euroa.
Lapsilta 19 euroa.
Kakslauttanen
Arctic Resort Oy on laadukas kansainvälinen resort
Sodankylän Saariselällä, Kakslauttasen kylässä. Kakslauttanen sijaitsee
jäämerentien eli nelostien varressa. Nordkappiin on matkaa 450 km ja
Napapiirille 250 km, Ivalon lentokenttä on vain 40 km:n päässä.
Yrittäjä
Jussi Eiramo perusti 12 asiapaikkaisen kelohonkaisen tienvarsikahvilan vuonna
1975.
Ensimmäinen
lasi-iglu rakennettiin vuonna 2001 revontulien katseluun. Nyt alueella on
lasi-iglujen ohella kelomökkejä ja kelomökkien sekä lasi-iglun yhdistelmiä,
ravintola, taidegalleria, iglutorni ja planetaario. Aktiviteetteja on
tarjolla runsaasti jokaiselle vuoden ajalle.
Laaja
500 hehtaarin resortalue koostuu East Villagen ja West Villagen alueista.
Kakslauttanen Arctic Resortissa on myös Joulupukin ympärivuotinen koti suurine
juhlataloineen ja maailman suurin savusauna. Resortissa on paljon edustamiseen
soveltuvia tiloja.
Lähde: Kakslauttanen
Arctic Resort 2.3.2023
 |
Maanalaiset
revontulet
|
 |
Kakslauttasen
Panimo
|
 |
Lasiseinä
|
 |
Sulo Nordbergin
mäntyinen puureliefi
|