Näytetään tekstit, joissa on tunniste baletti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste baletti. Näytä kaikki tekstit

tiistai 17. syyskuuta 2024

Helsinki-Vantaalla voi katsoa oopperaa ja balettia maksutta

Joutsenlampi on yksi Kulttuurinäyttämöllä esitettävistä teoksista.


 

Lentoasemayhtiö Finavia ja Suomen kansallisooppera ja -baletti avasivat Helsinki-Vantaan lentoasemalle ikkunan oopperan ja baletin maailmaan. Matkustajat voivat nauttia jatkossa oopperan ja baletin makupaloista ilmaiseksi kaikille avoimella Kulttuurinäyttämöllä, lentokentän juna-aseman jättimäiselle seinälle heijastettuna.

 

Matkustajat kulkevat Helsinki-Vantaan lentoasemalla oopperan ja baletin tahtiin 17.9.2024 alkaen. Finavia ja Kansallisooppera ja -baletti julkistivat yhteistyön avaamalla lentoasemalle kuva- ja ääni-installaation, jossa yhdelle juna-aseman seinistä heijastetaan katkelmia Helsingissä Töölönlahdella sijaitsevassa Oopperatalossa esitetyistä ooppera ja -balettinäytöksistä. 

”Kulttuurinäyttämöksi” kastettu kokonaisuus näkyy lentokentän juna-aseman ja terminaalin yhdistäville pitkille liukuportaille. Sekä lähtevät että saapuvat matkustajat pääsevät nauttimaan tästä kulttuurikokemuksesta matkallaan terminaaliin tai terminaalista. Kulttuurinäyttämö ilahduttaa päivittäin myös kymmeniä tuhansia lentoasema-alueella työskenteleviä ihmisiä.

”Kulttuurinäyttämö tuo suomalaisen kulttuurin Helsinki-Vantaalla tilaan, joka on kaikille avoin ja maksuton. Lentoasema, aivan kuten kulttuurikin, on tehty jokaista ihmistä varten riippumatta siitä, mistä he tulevat. Helsinki-Vantaan kautta matkustaa vuosittain yli 15 miljoonaa ihmistä, ja noin kolmasosa matkustajista saapuu lentoasemalle junalla. Tällä yhteistyöllä voimme tarjota ainutlaatuisen matkustuskokemuksen hyvin suurelle määrälle matkustajia”, Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ulla Serlenius Finaviasta sanoo. 

Kulttuurinäyttämö koostuu 12 metriä leveästä ja 6,5 metriä korkeasta valkokankaasta, jolle ooppera- ja balettikohtaukset heijastetaan videotykillä. Esityksiin olennaisesti liittyvä musiikki luodaan tilaan äänimaisemaksi valkokankaan yhteyteen asennetuilla kaiuttimilla.  

Esitettävät teosmaistiaiset ovat tallenteita Kansallisoopperan ja -baletin ohjelmistosta. Mukana tässä ensimmäisessä kokoelmassa ovat baletit Joutsenlampi ja Prinsessa Ruusunen sekä oopperat Tosca, Turandot ja Don Giovanni. Esityksen kokonaiskesto on noin 20 minuuttia. Kooste vaihtuu säännöllisesti. 

”Haluamme tarjota kotimaista ja kansainvälistä ohjelmistoamme yhä laajemmalle yleisölle, ja lentoasema on tähän tarkoitukseen oivallinen ja ehkä yllätyksellinenkin paikka. Oopperasta ja baletista voi nauttia lyhyinä makupaloina, ja valtava seinä on kuin tarkoitukseen tehty”, Kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja Gita Kadambi iloitsee. 

Kulttuurinäyttämö liittyy osaksi muita Helsinki-Vantaan taide- ja elämysinstallaatioita. Suomalaisuudesta ammentavia kokonaisuuksia ovat myös muun muassa lentoaseman tuloaulan luontodioraama Luoto ja porttialueen immersiivinen Aukio-tila. 

Voit tutustua Kulttuurinäyttämön ohjelmistoon tarkemmin Finavian verkkosivuilta.

 

Lähde: Finavia Oyj 17.9.2024

maanantai 13. marraskuuta 2023

Dickensin Saiturin joulu Suomen kansallisbaletissa

Koko illan baletin taustalla ovat Dickensin perinnön hyvin tuntevat brittiläiset koreografi David Bintley ja säveltäjä Sally Beamish.


 

Jouluklassikon balettiversiossa on koreografina brittiläinen David Bintley ja säveltäjänä Sally Beamish

 

Suomen kansallisbaletissa saa kantaesityksensä 1. joulukuuta 2023 Charles Dickensin klassiseen tarinaan pohjautuva uusi joulubaletti Saiturin joulu. Koko illan baletin taustalla ovat Dickensin perinnön hyvin tuntevat brittiläiset koreografi David Bintley ja säveltäjä Sally Beamish. Saiturin joulu on ollut perinteinen joulun ajan näytelmä teattereissa niin Britanniassa kuin muuallakin maailmassa, mutta teoksesta on sovitettu vain vähän tanssiteoksia. Viime vuosikymmeninä Saiturin joulua on nähty myös Suomessa yhä useammissa teattereissa näytelmätoteutuksina, ja nyt tarina nähdään ensimmäistä kertaa balettina.

 

Birminghamin Royal Ballet’n taiteellisena johtajana vuosikymmenten ajan toiminut David Bintley on miettinyt Saiturin joulua baletin aiheena jo vuosikymmenten ajan. ”Saiturin joulu on suuren balettiryhmän teos, jossa on mukana lukematon määrä erilaisia henkilöhahmoja. Myös hyvin vähäpätöisillä hahmoilla on oma merkityksensä tarinaan, koska he kaikki kytkeytyvät saituri Scroogeen tavalla tai toisella”, Bintley kuvailee. Baletin suurissa ryhmäkohtauksissa joulujuhlissa nähdään myös perinteisistä brittiläisistä kansantansseista inspiraationsa saaneita tanssinumeroita. Bintley on toteuttanut Kansallisbaletille aiemmin baletin Tuhkimo vuonna 2018.

 

Teoksen musiikin on säveltänyt lontoolaissyntyinen säveltäjä ja muusikko Sally Beamish, joka hakee sävellyksissään vaikutteita muun muassa jazzista ja skotlantilaisesta kansanmusiikista. Saiturin joulu on Beamishin kolmas balettisävellys. Ensimmäisen balettinsa Beamish teki niin ikään David Bintleyn balettiin Myrsky, joka pohjautui Shakespearen näytelmään.

 

Saiturin joulun työryhmässä on mukana pitkään Britanniassa työskennelleitä näyttämötaiteen ammattilaisia. Teoksen lavastuksen, puvut ja projisoinnit suunnitellut Anna Fleischle on tehnyt uransa Lontoosta käsin. Oopperoiden ja näytelmien lisäksi tanssiteosten lavastus- ja pukusuunnitelmia hän on luonut esimerkiksi Skotlannin tanssiteatterille, Royal Opera Houselle, Sadler’s Wellsille sekä Badenin valtionbaletille Karlsruheen. Valaistussuunnittelija Mark Henderson on suunnitellut valaistuksen yli 40 vuotta jatkuneen uransa aikana lukuisiin näytelmä-, tanssi- ja oopperatuotantoihin Britannian johtaville ryhmille sekä lukuisiin West End- ja Broadway-musikaaleihin. Molemmat suunnittelijat on palkittu mm. Tony Awardilla ja Laurence Olivier Awardilla.

 

Suomen kansallisbaletissa Scroogen roolissa nähdään Johan Pakkanen, Antti Keinänen ja Sergei Popov. Nuorena Scroogena tanssivat Michal Krčmář, Florian Modan, Clark Eselgroth ja Jun Xia sekä hänen morsiamenaan Bellana Abigail Sheppard, Violetta Keller, Eun-Ji Ha ja Yuka Masumoto. Suomen kansallisoopperan orkesteria johtaa brittiläinen Paul Murphy, joka toimii Birminghamin Royal Ballet’n ylikapellimestarina.

 

Suomen kansallisbaletin esitys Oopperatalosta Helsingistä nähdään tallenteena Yle Teemalla 26.12. sekä Yle Areenassa 23.12. alkaen kolmen kuukauden ajan. ARTE tv-kanavilla ja arte.tv -palvelussa tallenne nähdään myös Saksassa, Ranskassa, Sveitsissä ja Belgiassa.

 

Katso video:

Koreografi David Bintley, puku- ja lavastussuunnittelija Anna Fleischle ja tähtitanssija Tiina Myllymäki kertovat teoksesta.

 

David Bintley – Sally Beamish: Saiturin joulu

Ensi-ilta Suomen kansallisbaletissa 1.12.2023

Esitykset 1.–30.12.2023

Tallenne katsottavissa Yle Teemalla 26.12. klo 14 sekä Yle Areenassa 23.12.2023 alkaen

 

Lähde: Suomen kansallisooppera ja -baletti 6.11.2023


keskiviikko 6. syyskuuta 2023

Kansallisooppera palaa remontoituun Oopperataloon

Charles Dickensin Saiturin joulu nähdään nyt 1800-luvun Lontooseen sijoittuvana koskettavana balettina.


 

Suomen kansallisoopperan ja -baletin esityskausi avautuu klassikoiden tuoreilla sovituksilla, kun näyttämölle palaavat Joutsenlampi ja Don Giovanni. Syyskaudella 2023 Kansallisooppera ja -baletti juhlii 60-vuotiasta orkesteria, 30-vuotiasta Oopperataloa ja yleisötyötä sekä 10-vuotiasta Kansallisbaletin nuorisoryhmää.

  

Joutsenlampi käynnistää Oopperan ja Baletin esityskauden lauantaina 9.9. Oopperatalon remontin aiheuttaman tavallista pidemmän kesätauon jälkeen. Joutsenlampi nähtiin myös talon avajaisohjelmistossa 30 vuotta sitten vuonna 1993. Syyskuun lisäksi esityksiä on toukokuussa 2024. Lisäksi Kansallisbaletti vierailee teoksella lokakuussa Tampere-talossa.

 

Vuonna 2020 ensi-iltansa saanut, erinomaisia arvioita kerännyt W. A. Mozartin ooppera Don Giovanni ehdittiin esittää vain kahdesti ennen pandemiasulkuja. Teemat riippuvuuksista ja valtasuhteista saavat ohjaaja Jussi Nikkilän tulkinnassa karnevalistisen käsittelyn. Tuomas Pursion tulkitsema kyltymätön viettelijä valtaa näyttämön 29.9.

 

Syksyn ensimmäinen ensi-ilta 20.10. on klassisen musiikin järkäle, Giuseppe Verdin Messa da Requiem. Baletin ja Oopperan yhteistuotannossa tanssijat tulkitsevat ohjaaja–koreografi Christian Spuckin soolo- ja duettonumeroita sekä suuria ryhmäkohtauksia. Sielunmessussa laulavat Kansallisoopperan solistit, ja suuressa kuorossa kuullaan talon laulajien lisäksi Helsingin filharmonista kuoroa. Kapellimestareina vuorottelevat Kansallisoopperan ylikapellimestari Hannu Lintu ja Dima Slobodeniuk.

 

Joulun uutuus on tarina hyvyydestä ja oikeudenmukaisuudesta, joka on valloittanut teatterilavoja jo yli 150 vuotta. Charles Dickensin Saiturin joulu nähdään nyt 1800-luvun Lontooseen sijoittuvana koskettavana balettina. Teos saa maailmanensi-iltansa Kansallisbaletissa 1.12. Työryhmässä ovat mm. Kansallisbaletille aiemmin Tuhkimon toteuttanut koreografi David Bintley sekä teokseen uuden musiikin säveltänyt Sally Beamish.

 

Kansallisbaletissa on tänä syksynä aloittanut 16 uutta tanssijaa, joista neljä pääryhmässä ja 12 nuorisoryhmässä. Elokuun alussa Oopperan taiteellisena johtajana aloitti Thomas de Mallet Burgess. Kansallisoopperan Nuorten laulajien ohjelman ensimmäiselle kaudelle 2023–2024 valittiin aiemmin tänä vuonna sopraanot Iris Candelaria ja Elisaveta Rimkevitch, jotka molemmat laulavat Don Giovannissa.

 

Oopperatalo täyttää marraskuussa 30 vuotta

 

Nykyinen Oopperatalo Töölönlahdella vihittiin käyttöön 30. marraskuuta 1993. Juhlavuonna taloa on huollettu laajoilla remonteilla, joiden vuoksi se oli suljettu yleisöltä touko-elokuun ajan.

 

Päänäyttämön näyttämötekniikan muutokset koskevat näyttämömekaniikkaa, jossa päivitettiin ohjausjärjestelmä komponentteineen sekä uudistettiin orkesterinostinta ja näyttämötornia. Samalla tuotiin esitystekniikan kaapelointeja nykypäivän tasolle ja parannettiin näyttämön akustiikkaa.

 

Oopperatalon sähköteknisessä remontissa uusittiin ja entisöitiin lähes 2 000 valaisinta. LVI-tekniikan saneerauksessa uudistettiin Töölönlahden julkisivun lämmitystekniikka ja saneerattiin yhteensä noin kuusi kilometriä viemäriputkea. Pukuhuonetiloissa remontoitiin lähes 50 pesuhuonetta. Osana peruskorjausta uusittiin myös Töölönlahden puolella sijaitsevan Amfiteatterin rakenteita.

 

Areenakiertue kosketti ja hurmasi ympäri Suomen

 

Kausi 2022–2023 huipentui toukokuussa Oopperan ja Baletin areenakiertueeseen Oulussa, Rovaniemellä, Joensuussa, Helsingissä ja Turussa. Kyseessä oli suurin koskaan kotimaisin voimin toteutettu kiertuetuotanto yli 270 hengen seurueella, josta lavalla esiintyviä taiteilijoita eli laulajia, tanssijoita ja soittajia oli 175. Ohjelmassa tarjoiltiin kattaus rakastetuimpia ooppera- ja balettikohtauksia uusina sovituksina. Musiikista vastasi Kansallisoopperan orkesteri.

 

Kiertue tavoitti laajasti uutta ooppera- ja balettiyleisöä: esityksen näki yli 22 000 ihmistä ja lipunostajista yli 70 prosenttia oli uusia asiakkaita. Helsingin jäähallin esitys lähetettiin suorana Oopperan ja Baletin Stage24-palvelussa, ja tähän mennessä esitystallenteen on nähnyt yli 7 000 katsojaa. Kiertuetallenne on katsottavissa 25.11. saakka.

 

Kiertuepaikkakunnilla toteutettiin myös laajasti Oopperan ja Baletin yleisötyön ohjelmistoa kuten Vauvojen taidetuokioita, joista saatiin kiittävää palautetta: ”Taidetuokio oli aivan ihana! Pidin vastaanotosta ja tunnelmasta. Lisäksi näyttelijät, tanssija ja soittajat olivat todella hyviä rooleissaan. Asiat, joita tehtiin vauvan kanssa, olivat miellyttäviä ja mukavan lempeitä.”

Areenakiertue sai viime viikolla tunnustusta myös kotimaisen musiikkialan ammattilaisilta, kun se sai kaksi ehdokkuutta vuosittain Music x Media -tapahtuman yhteydessä järjestettävään Industry Awards -palkintogaalaan. Oopperan ja Baletin areenakiertue on ehdokkaana Vuoden tapahtuma -kategoriassa ja kiertueen tuottaja Marjo Tuomi Vuoden tapahtumatekijä -kategoriassa. Voittajat julkistetaan perjantaina 6. lokakuuta.

Tutustu kauden 2023–2024 uutuuksiin ja ohjelmistoon palaaviin teoksiin: oopperabaletti.fi/ohjelmisto


tiistai 28. maaliskuuta 2023

Kansallisoopperassa monipuolinen ohjelma 2023–2024

Kansallisoopperan ja -baletin kausi 2023–2024 tarjoilee harvinaisuuksia, kestosuosikkeja ja juhlahumua.


 

Giuseppe Verdin Requiem soi syksyllä kahdesti, elokuussa vierailulla Hamina Bastionissa ja lokakuussa päänäyttämöllä tanssiteoksena. Joulu saapuu balettiin kera uutuuden, kun ensi-illassa on teattereista tuttu Saiturin joulu. Kevään oopperakauden avaa ensi kertaa Kansallisoopperassa nähtävä Karmeliittasisaret, joka saa seurakseen harvoin esitetyn Simon Boccanegran. Baletin kevätuutuudet tarjoavat tanssia Draculan tahtiin ja Igor Stravinskyn vaikuttavimmat teokset tuoreina koreografioina. Ring-saaga huipentuu Jumalten tuhoon.

 

Kansallisoopperan taiteellisena johtajana elokuussa aloittava Thomas de Mallet Burgess tiivistää ajatuksensa uuden edessä seuraavasti: ”Uskon, että ooppera voi tarjota käänteentekeviä, ajatuksia herättäviä kokemuksia, jotka puhuttelevat meitä tässä ja nyt.”

 

Syksyn ensimmäinen ensi-ilta 20.10. on klassisen musiikin järkäle, Giuseppe Verdin Messa da Requiem. Baletin ja oopperan yhteistuotannossa tanssijat tulkitsevat ohjaaja-koreografi Christian Spuckin soolo- ja duettonumeroita sekä suuria ryhmäkohtauksia. Sielunmessussa laulavat Kansallisoopperan solistit, ja suuressa kuorossa kuullaan talon laulajien lisäksi Helsingin filharmonista kuoroa. Teoksen johtavat Kansallisoopperan ylikapellimestari Hannu Lintu ja Dima Slobodeniuk.

 

Baletin syksyn toinen ensi-ilta on joulunajan uutuus, jonka tarina hyvyydestä ja oikeudenmukaisuudesta on valloittanut teatterilavoja jo yli 150 vuotta. Charles Dickensin Saiturin joulu nähdään nyt 1800-luvun Lontooseen sijoittuvana koskettavana balettina. Teos saa maailmanensi-iltansa Kansallisbaletissa 1.12. Teoksen brittiläisessä työryhmässä ovat mm. Kansallisbaletille aiemmin Tuhkimon toteuttanut koreografi David Bintley sekä teokseen uuden musiikin säveltänyt Sally Beamish. Orkesteria johtaa Paul Murphy.
 

Kevään uutuuksissa oopperaharvinaisuuksia ja veret seisauttavaa tanssia

 

Kansallisoopperan kevään avaa 26.1.2024 ensi kertaa talossa nähtävä, tositapahtumiin perustuva Francis Poulencin mestariteos Karmeliittasisaret. Teoksessa on oopperakirjallisuudessa poikkeuksellisen laaja kattaus sopraano-, mezzo- ja alttorooleja ja niitä tulkitsevat maamme huippunimet kuten Marjukka Tepponen ja Tuuli Takala. Ranskalaisen ohjaaja Olivier Pyn palkittu, visuaalisesti vaikuttava tuotanto sai menestyksekkään ensi-iltansa Pariisin Theatre de Champs-Elyséessä 2013.

 

Kansallisbaletin kevään uutuus kertoo maailman tunnetuimman kauhutarinan transilvanialaisesta kreivi Draculasta. Krzysztof Pastorin vetävä koreografia nousi yleisöhitiksi ensi-illassaan 2018 Australiassa. Baletissa kuullaan Patrick Fournillierin johtamana Wojciech Kilarin musiikkia, joka on tuttua myös Francis Ford Coppolan ohjaamasta, Oscar-palkitusta Dracula-elokuvasta. Verenhimoisen baletin ensi-ilta on 1.3.

 

22.3. ensi-iltansa saavan Simon Boccanegran tarina vie visuaalisesti tyylitellylle matkalle keskiajan Italiaan. Poliittinen valtataistelu ja sukupolvien väliset perhesalaisuudet tekevät tästä Giuseppe Verdin harvoin esitetystä oopperasta tummasävyisen trillerin, jonka juoni pitää otteessaan ensitahdeista asti. Kovatasoiseen tekijäjoukkoon kuuluvat mm. ohjaaja Pierre Audi ja kuvanveistäjä Anish Kapoor, joka lavastaa teoksen. Taiteensa lisäksi Kapoor on herättänyt huomiota lunastamalla itselleen yksinoikeuden maailman mustimmaksi luonnehdittuun materiaaliin.

  

Balettimaailmaa musiikillaan järisyttänyt Igor Stravinsky on yksi 1900-luvun arvostetuimmista säveltäjistä. Hänen balettiteoksensa käänsivät uuden sivun tanssin historiassa. Stravinsky-illassa 19.4. alkaen alkuperäisteosten näkökulma käännetään uuteen asentoon, ja vaikuttava musiikki yhdistyy tuoreisiin koreografioihin. Illan toisena teoksena nähtävä Sacre on Goyo Monteron koreografia Kevätuhrin musiikkiin, toinen teos julkaistaan myöhemmin.

 

Tulevaisuuden dystopiassa liikkuva Jumalten tuho huipentaa Richard Wagnerin Nibelungin sormus -tetralogian. On aika punoa kolmen edellisen oopperan olennot ja tapahtumat yhteen. Jumalten tuho on kuuluisa orkesterivälisoitoistaan, ja koko sarjan aikana kertautuneet johtoaiheet vahvistavat musiikin kertovaa luonnetta. Ring-saagan päätös nähdään ensi-illassa 17.5. Kansallisoopperan orkesteria johtaa ylikapellimestari Hannu Lintu.

 

Näyttämölle palaa joukko ooppera- ja balettimaailman kestosuosikkeja

 

Oopperatalo täyttää 30. marraskuuta 30 vuotta. Juhlavuonna taloa huolletaan remonteilla, joiden vuoksi talo on suljettu yleisöltä 1.5.–31.8. Päänäyttämöllä uudistetaan näyttämömekaniikan ohjausjärjestelmää, ja aula- ja lämpiötiloissa tehdään talotekniikan peruskorjauksia sekä maalaustöitä. Lisäksi uusitaan koko talon viemärit sekä peruskorjataan viitisenkymmentä pukuhuoneiden pesutilaa.

 

Kansallisbaletin, ja remontin jälkeen avautuvan talon, syksy käynnistyy viime vuoden tammikuussa ensi-iltansa saaneella, koreografi David McAllisterin koskettavalla tulkinnalla klassikkojen klassikosta: Joutsenlampi laskeutuu päänäyttämölle jälleen 9.9. Syyskuun lisäksi esityksiä on tarjolla myös toukokuussa 2024. Lisäksi Baletti vierailee teoksella lokakuussa Tampere-talossa.

 

W. A. Mozartin Don Giovanni on mestarillinen ooppera. Vuonna 2020 ensi-iltansa saanut, erinomaisia arvioita kerännyt tuotanto ehdittiin esittää vain kahdesti ennen pandemiasulkuja. Teemat riippuvuuksista ja valtasuhteista saavat ohjaaja Jussi Nikkilän tulkinnassa karnevalistisen käsittelyn. Kyltymätön viettelijä valtaa näyttämön 29.9.

 

Madama Butterflyn sydäntäsärkevä tarina palaa Kansallisoopperaan 2.11. Giacomo Puccini vuodatti rakkaudesta ja pettymyksestä kertovaan tragediaan kaikkein koskettavinta musiikkiaan. ”Ajattelin, että japanilaisena ohjaajana minun on tehtävä Madama Butterfly ennen kuolemaani. Koetan ohjauksellani löytää ihmisluonnon kauneuden ja arvokkuuden”, ohjaaja Yoshi Oïda kuvailee.

 

Kuplivan kepeästi kuohuva Lepakko on operetin kuolematon klassikko. Kestävän suosion taustalla on osuvien henkilöhahmojen ja hauskasti etenevän tarinan lisäksi ennen kaikkea Johann Straussin hilpeän melodinen musiikki. Suomen kielellä esitettävä operetti-ilottelu kuplii Kansallisoopperan näyttämöllä 24.11.

 

 

Pitkän historian omaava John Crankon Romeo ja Julia avaa Kansallisbaletin kevään 20.1.2024. William Shakespearen tarina nuorista rakastavaisista on innostanut taiteilijoita kautta aikojen, ja Crankon koreografia Sergei Prokofjevin vahvaan musiikkiin kuuluu sen tunnetuimpiin balettiversioihin.

 

Jevgeni Onegin on täyttymättömän kaipauksen ooppera. Kaikki ovat onnettomia – paitsi kuulija, sillä Pjotr Tšaikovskin mollisävyinen musiikki käy tunteisiin. Oneginin roolissa laulaa nuori komeetta, baritoni Iurii Samoilov. Marco Arturo Marellin näkemyksellinen tulkinta tarjoaa arjen yläpuolelle vievää kauneutta 9.2. alkaen.

 

Kansallisoopperan orkesteri juhlii kuutta vuosikymmentä

 

Kansallisoopperan orkesteri viettää 60-vuotisjuhlavuottaan. Orkesteri aloitti toimintansa 12.8.1963, ja se on 111 muusikon voimin Suomen suurin ammattiorkesteri.

 

Orkesterin juhlaesitys koetaan Musiikkitalossa 22.8. osana Helsingin juhlaviikkojen ohjelmaa. Illan aikana kuullaan Lili Boulangerin kantaatti Faust et Hélène ja Gustav Mahlerin viides sinfonia. Konsertin johtaa Kansallisoopperan orkesterin ylikapellimestari Hannu Lintu. Solisteina laulavat Tuomas Katajala, Miina-Liisa Värelä ja Stefan Astakhov.

 

 

Urkuyö ja Aaria -festivaalin konsertissa Tapiola-salissa 3.8. kajahtaa Gustav Mahlerin sinfoninen laulusarja Das Lied von der Erde (Maan laulu). Lauluja tulkitsevat mezzosopraano Tuija Knihtilä ja tenori Tuomas Katajala. Kansallisoopperan orkesteria johtaa Ville Matvejeff.

 

10.8. orkesteri vierailee Hamina Bastionissa. Konsertissa soi Giuseppe Verdin mahtava Requiem. Solisteina sopraano Silja Aalto, mezzosopraano Maiju Vaahtoluoto, tenori Mika Pohjonen ja basso Matti Turunen. Lavalla myös Kansallisoopperan kuoro ja Helsingin filharmoninen kuoro, orkesteria johtaa ylikapellimestari Hannu Lintu.

 

60-vuotisen uransa kunniaksi Kansallisoopperan orkesteri tarjoaa yleisölle myös erityisen syntymäpäivälahjan: muusikot esittävät suosittuja Musiikkia lämpiössä -konsertteja Töölössä 1.–3.9. Sibelius-Akatemian R-talon konserttisalissa ja Kauppakorkeakoulun juhlasalissa. Syntymäpäiväfestivaalin konsertit ovat maksuttomia.

 

Alminsalissa pianokonsertti sekä lasten ja nuorten esiintymisen iloa

 

Keväällä 2021 Varsovan kansainvälisen Chopin-pianokilpailun voittanut Bruce Liu tulkitsee resitaaliohjelman Alminsalissa 30.9. osana PianoEspoo-festivaalia. Konsertissa kuullaan musiikkia Philippe Rameaulta, Ludwig van Beethovenilta, Frédéric Chopinilta ja Nikolai Kapustinilta.

 

Kansallisbaletin nuorten tanssijoiden ilta Moving On nähdään huhtikuussa 2024, jolloin kantaesityksensä saavat Julian Nicosian ja Craig Davidsonin uudet nykybalettiteokset. Haastavaa Bournonville-tanssitekniikan osaamistaan tanssijat pääsevät näyttämään katkelmassa harvoin esitetystä baletista Kermessen i Brügge. Teoksen harjoittaa yksi maailman johtavista August Bournonvillen koreografioiden asiantuntijoista, Dinna Bjørn. Moving On -illan lisäksi nuorisoryhmän tanssijat esittelevät koululaisille työtään Balettitanssijan päivä -esityksissä ja ovat mukana päänäyttämön balettituotannoissa.

 

Balettioppilaitoksen syyskausi päättyy joulukuussa näyttävästi, kun ensi-iltansa saa oppilaitoksen oma uusi Prinsessa Ruusunen. Kaksinäytöksisen version oppilaitokselle toteuttavat Jani Talo ja Ophélie Rodighiero yhdessä kaikkien koulun opettajien kanssa. Esityksessä on mukana koko oppilaitos alkuopetuksen oppilaista ammatillisen koulutuksen opiskelijoihin. Kevätkaudella Alminsalissa nähdään perinteiseen tapaan Balettioppilaitoksen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koreografia-workshop helmikuussa ja oppilaitoksen kevätjuhla toukokuussa.

 

Oopperaa ja balettia verkossa ja kotisohvalla

 

Tuleva kausi julkaistaan uudistetussa oopperabaletti.fi-verkkopalvelussa. Muutosten keskiössä ovat olleet teknologinen kehitys sekä verkkopalvelun ja -kaupan käyttökokemuksen parantaminen. Visuaalinen ilme sekä sivuston toiminnallisuudet ja rakenne saivat myös päivityksen.

 

Oopperoiden, balettien ja konserttien ohella uuteen kauteen kuuluvat entiseen tapaan muut esitykset, tapahtumat ja työpajat vauvoista senioreihin. Oopperatalon kanssa yhdessä 30-vuotisjuhlavuottaan viettävä yleisötyö tarjoaa vuosittain satoja, pääosin maksuttomia, aktiviteetteja osallistavasta taiteellisesta toiminnasta erityisryhmille suunnattuihin esityksiin ja tapahtumiin. Kauden 2023–2024 tarjonta, solistitiedot ja esityspäivät: oopperabaletti.fi/ohjelmisto.

 

Esitysten suoratoistot Stage24-palvelussa sekä yhteistyössä Ylen kanssa jatkuvat. Ensi kaudella suorana lähetyksenä nähdään mm. Ring-saagan päättävä Jumalten tuho sekä Jevgeni Onegin, joka suoratoistetaan myös 30 oopperatalon livelähetyksiä tarjoavassa OperaVision-verkkopalvelussa.

 

Syksyn 2023 esitysten sekä kausikorttipakettien lipunmyynti käynnistyy tiistaina 4.4. klo 12 Oopperan ja Baletin verkkokaupassa ja puhelimitse asiakaspalvelussa sekä Stockmann-tavaratalojen palvelupisteissä. Syksyn kausikorttiesitysten yksittäisten lippujen myynti alkaa torstaina 3.8. klo 12. Kevään 2024 kaikkien esitysten liput tulevat myyntiin 4.10. klo 12.

 

Tutustu Oopperan ja Baletin kauteen 2023–2024: oopperabaletti.fi/oopperan-ja-baletin-kausi-2023-2024

 

Kansallisooppera ja -baletti kertoi asiasta tiedotteessaan 28.3.2023.


Rovaniemen perinteikäs Pohjanhovi uudistuu

Pitkästä historiasta ja kuuluisista vieraistaan tunnettu hotelli saa uuden ilmeen mittavassa peruskorjauksessa vuosien 20...