Porosafari saapuu Seurasaareen

Nuorti Reindeer. Kuva: Juha Kauppinen

 

Moni Helsingin Seurasaaren-kävijä voi tänä talvena hieraista silmiään, sillä saaren helikopterikentälle majoittuu talvikuukausiksi viisi komeasarvista poroa. Helsinki Reindeer Safari -nimisen tapahtuman avajaiset ovat 1. joulukuuta, ja tapahtuma on avoinna joulukuussa päivittäin.

 

Kenestä Seurasaaren suopunkimestari? 

Tapahtuman päävetonaula ovat komeat porot, jotka käyskentelevät tapahtuma-alueen ympärille pystytetyssä suuressa aitauksessa. Oppaiden tarinoidessa poroista vieraat pääsevät ruokkimaan poroja niiden herkkuruoalla eli jäkälällä. Rekiajelu on hieman haasteellinen laji etelän lumitilanteessa, mutta mikäli lunta on tarpeeksi, on mahdollista lähteä pienelle poroajelulle. 

Harva pääkaupunkiseutulainen on kokeillut suopunginheittoa. Tapahtumassa tätä perinteistä poronhoidossa käytettävää työvälinettä on mahdollisuus testata, tosin helpotettuna versiona paikallaan pysyvään maaliin. 

Tapahtuma-alueelle on pystytetty kaksi hirsistä Lapin-kotaa. Toiseen kotaan pääsee vain tontun luvalla perhe tai ystäväporukka kerrallaan, ja siellä asustelee, kukapas muu kuin Joulupukki, joka ottaa vastaan vieraita kotatulen lämmössä. Alueen toisessa kodassa vierailijat pääsevät itse grillaamaan, ja siellä voi nauttia lisäksi valmiita kojusta myytäviä loimuherkkuja sekä kuumaa mehua pipareineen. 

Seurasaari itsessäänkin on kaunis paikka talvella, ja jo tapahtumapaikkaan saapuessaan vierailija pääsee ihastelemaan Seurasaaren ulkomuseon vanhoja hirsirakennuksia, joita alueella on kymmenittäin. 

 

Kansainvälisiä tonttuja 

Helsinki Reindeer Safari työllistää ihmisiä ympärivuorokautisesti, sillä paikalla on aina oltava poronhoitaja ja vartija. 

Tapahtuman odotetaan kiinnostavan myös pääkaupunkiseudun turisteja. Monikielisyys on niin ikään huomioitu safarilla. Kaikki työntekijät puhuvat suomen lisäksi englantia, osa myös muita kieliä, kuten koltansaamea, arabiaa, ukrainaa ja venäjää. Oman ripauksensa kansainvälisyyttä tuovat seitsemän kieliharjoittelijatonttua. 

- Tontut ovat safarilla suorittamassa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen kuuluvaa muutaman viikon kieliharjoittelua, jossa he tutustuvat suomalaiseen työelämään ja oppivat samalla erityisesti suomen puhekieltä. Eipä sekään ole pahitteeksi myöhempää työnhakua varten, että CV:ssä lukee työnhakijan toimineen Joulupukin apulaisena porosafarilla, tapahtumatuottaja Maria Yli-Kojola hykertää, ja kehuu samalla harjoittelijoidensa heittäytymistä uuteen rooliinsa. 

Tapahtuman järjestäjiä ovat porokuiskaaja Marko Sokero Nuorti Reindeeristä sekä Spring Housen suomen kielen kouluttaja ja Marian Helmien toimituspäällikkö Maria Yli-Kojola, joka välittää Marian Joulupukit -nimisen ohjelmatoimistonsa kautta myös joulupukkeja koteihin sekä yrityskeikoille. Kumpikin oli tahollaan miettinyt joulumaan järjestämistä Helsinkiin, ja kun Sokero alkoi kysellä joulupukkiesiintyjää Yli-Kojolan toimiston kautta, syttyi kipinä yhteisestä porosafarista, joka toisi jouluisen Lapin elämyksiä pääkaupunkiseutulaisten ulottuville idyllisessä Seurasaaren miljöössä.

 

150 poronkuseman muuttomatka

- Mikäli porojen muuttomatka lasketaan perinteisesti poronkuseman mukaan, niitä tulee noin 150 Inarista Seurasaareen, Yli-Kojola veistelee pitkästä muuttomatkasta. 

Ennen muuttomatkaa omat porot on kuitenkin etsittävä laajalta paliskunnan alueelta. 

Omien porojen tunnistaminen ei Sokeron mielestä ole kovinkaan vaikeaa. 

- Porot tunnistavat minut äänestä, joten ne tulevat metsästä tervehtimään, kun huhuilen niitä. Suopungin avulla ne saadaan kerättyä, mutta on onnistuttava kerralla, koska muuten ne karttelevat pari viikkoa. 

Seurasaareen tulevat porot aloittavat muuttomatkansa etelään marraskuun lopussa Lapin Inarin Sevettijärveltä, aivan Suomen ja Norjan rajalta, jossa ne viettävät puolet vuodesta villeinä luonnossa ja puolet vuodesta Nuorti Reindeerin porotilalla. 

Kesyimmät porot matkaavat tänä vuonna Helsinkiin. Matkaan on saatu eläinlääkärin lupa. 

- Porot pomppaavat kuorma-autoon kiltisti perässäni, koska ovat jo tottuneet matkustamiseen Lapissa, Sokero naurahtaa. Matkan aikana niille on tarjolla ruokaa sekä juomaa ja ne pääsevät usein jaloittelemaan. 

Sokeron mukaan puolivillin poron kouluttaminen reen vetäjäksi on pitkäjänteistä työtä. 

- Poron kouluttamiseen menee aikaa 2-3 vuotta. Ensin poron pitää tulla nätisti kouluttajan perässä, sitten harjoitellaan valjaiden pitoa ja vasta sen jälkeen reen vetämistä. Kaikilta poroilta tämä ei suju, vaan poron täytyy olla myös luonteeltaan rauhallinen. 

Helsinki Reindeer Safari on avoinna yleisölle 1.-31.12.2024 ma-pe klo 15-19 ja la-su klo 12-18. Yritysvarauksia otetaan vastaan myös muina aikoina. 

(Alkuvuoden 2025 aukioloajoista ei ole vielä tehty päätöstä.) 

Lippuja saa verkkokaupasta tai ovelta (rajoitetusti). 

 

Lähde: Marian Helmet 27.11.2024

Vesku-poro hurmaa matkailijoita sosiaalisessa mediassa

Kuvauksissa Vesku muun muassa söi, kuljeskeli metsässä, kiipesi tunturin päälle, oli mukana joogassa ja nautiskeli elämästään. Kuva: Visit Finland

 

Kansainvälistä matkailua edistävän Visit Finlandin ja Lapin alueorganisaatioiden juuri alkaneen yhteisen kampanjan päärooliin nousee sympaattinen Vesku-poro. Kampanjan tavoitteena on lisätä Lapin kesän tunnettuutta erityisesti eurooppalaisten, mutta myös yhdysvaltalaisten ja japanilaisten matkailijoiden keskuudessa.

 

Sosiaalisessa mediassa toteutettavassa kampanjassa somevaikuttaja Vesku-poro (@veskuthereindeer) esittelee Lapin ainutlaatuisia myyntivaltteja lukuisille silmäpareille ympäri maailmaa. Instagramin videoilla Vesku-poro seikkailee Lapin kauniissa kesämaisemissa. Markkinointikampanjassa tuodaan esille Lapin kesän ainutlaatuisia myyntivaltteja.

– Uskomme, että porot todella tietävät, miten elää sopusoinnussa luonnon kanssa; nauttien valoisista kesäöistä, hengittäen maailman puhtainta ilmaa ja kokien arktisen erämaan parhaimmat puolet. Nämä ovat keskeisiä tekijöitä suomalaisen onnellisuuden ja hyvinvoinnin taustalla, joita haluamme jakaa matkailijoillekin, Visit Finlandin markkinointijohtaja Heli Jimenez kertoo.

Kampanjan pääroolissa esiintyvä Vesku on nuori urosporo, kermikkä, kuusamolaisen Kujalan porotilan asukas. Nuorena poronvasana orvoksi jäänyt Vesku on kasvanut ihmisten hyvässä hoidossa ja on persoonallisen ulkonäkönsäkin vuoksi tottunut esiintymisiin. Kesällä 2023 Lapissa toteutettuihin kuvauksiin Vesku-poro osallistui omistajiensa kanssa.

– Kuvauksissa Vesku muun muassa söi, kuljeskeli metsässä, kiipesi tunturin päälle, oli mukana joogassa ja nautiskeli elämästään, eli toisin sanoen nautti koko sydämestään Lapin kesästä, Jimenez jatkaa.

Visit Finland toteuttaa Lapin kesämatkailun tunnettuutta kasvattavan kampanjan yhdessä viiden matkailun alueorganisaation, Ruka-Kuusamon, Visit Rovaniemen, Visit Levin, Visit Ylläksen ja Lapland North Destinationsin kanssa. Kampanjan pääkohdemarkkinat ovat Saksa ja Alankomaat, mutta Veskun seikkailuja markkinoidaan myös italialaisille, espanjalaisille, ranskalaisille, isobritannialaisille, yhdysvaltalaisille ja japanilaisille.

 

Lähde: Business Finland 2.1.2024

Globus tuo amerikkalaisturisteja Oulun seudulle

Yhdysvaltalaisturistit pääsevät Oulun alueella nauttimaan talvisesta luonnosta ja joulutunnelmasta maailman onnellisimmassa maassa. Ohjelmassa voi olla vaikkapa pilkkiongintaa.

 

Suuri kansainvälinen matkanjärjestäjä Globus on avannut Oulun kiertomatkojen myynnin yhdysvaltalaisille matkailijoille. Yhdysvaltalaisturistit pääsevät Oulun alueella nauttimaan talvisesta luonnosta ja joulutunnelmasta maailman onnellisimmassa maassa. Globuksella on matkanjärjestäjänä yli 90-vuotinen historia ja se on kansainvälisesti arvostettu toimija alallaan.

Globus markkinoi Oulun alueen matkapakettia nimellä ”Finland Escape”. Matkan aikana Oulusta käsin vieraillaan myös muun muassa Marjaniemen kalastajakylässä Hailuodossa, porotilalla Torniossa sekä joulupukin luona Rovaniemellä. Globuksen tarjoama matkapaketti sisältää ohjelmaa ja elämyksiä kuudeksi päiväksi Oulussa ja lähialueilla.

”Oulun seutu on talviaikaan kiinnostava ja eksoottinen kohde kansainvälisille matkailijoille: meiltä löytyy pohjoisen luminen talvi aktiviteetteineen, yhdistelmä luonnonrauhaa ja kaupungin sykettä”, kertoo Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari tiedotteessa 6.4.2023.

"Oulun erinomainen sijainti kiertomatkojen ja päiväretkien lähtöpisteenä on nyt huomattu maailmalla. Kansainväliset matkanjärjestäjät etsivät nyt uusia matkailualueita ja olemme heille erittäin mielenkiintoinen kohde monipuolisuutemme vuoksi", Kivisaari iloitsee.

Yhdysvaltalaisia matkailijoita kiinnostaa Oulussa etenkin pohjoisen luonnon ja urbaanin kaupunkikulttuurin yhdistelmä sekä paikallinen elämäntapa. Matkoja maailman onnellisimpaan maahan myydään nyt tulevalle talvikaudelle.

Lisätietoja Globuksen nettisivuilla:

https://www.globusjourneys.com/tour/finland-escape/KTF/?season=2023

Poron neljä vuodenaikaa

 

Puolessa vuosisadassa suksien ja ajoporojen tilalle ovat tulleet moottorikelkat, mönkijät ja helikopteritkin. Kuva: Timo Helle

Timo Helle

kirjasta Porovuosi

 

”Pääsisipä sisätöihin”, jupisee nuori poromies moottorikelkan sarvissa, kun pakkasta on yli kolmekymmentä astetta, mutta kun seuraavana päivänä pakkasta on pykälän alle, kellossa on jo toinen ääni: ”kyllä sisällä istujat säälittää”.

 

Kasvaneesta byrokratiasta huolimatta poronhoidossa on vielä useimmista muista ammateista hävinnyttä väljyyttä. Työ, joka on välillä kovaa puurtamista, välillä helpompaa, vaihtelee vuodenaikojen mukaan, ja menestyminen on kiinni omasta ahkeruudesta ja osaamisesta. Työmaa on metsissä ja erämaissa, missä luonto välillä irvistää, välillä hymyilee.

 

Puolessa vuosisadassa suksien ja ajoporojen tilalle ovat tulleet moottorikelkat, mönkijät ja helikopteritkin. Poronhoidolla on silti myös muuttumaton puolensa. Poro käyttäytyy pääpiirteissään samalla tavalla kuin ennenkin, joten poronhoitotöiden vuosikiertokaan ei ole juuri muuttunut. Monet vanhat työmenetelmät ja –välineet ovat edelleen käytössä joko sellaisinaan tai uusina sovelluksina. Juhannuksena laavukylät kohoavat pohjoisen vasanleikkoaitojen asentopaikoille, syksyllä ja talvella asutaan porokämpillä kuukausikaupalla.

 

Vaikka erotusaidan kirnussa suurin osa poroista siepataan nykyisin kiinni käsin, singahtelee siellä edelleen myös suopunki, poromiehen ikivanha työväline. Kirnussa paljastuu sekin, että poronhoito on nykyisin ainoa elinkeino, jossa suvun ja perheen eri-ikäiset miehet ja naiset kohtaavat toisensa samoissa töissä.

 

Poronjäkälä yhteyttää kesällä, poro syö jäkälää talvella, poromies syö ja myy poroa. Lyhyeen ravintoketjuun mahtuu kuitenkin monta mutkaa ja muutama syvä sudenkuoppa.

 

Poron on kaivettava jäkälä lumen alta, mikä onnistuu joinakin talvina keväthankiin asti, joinakin taas ei. Silloin porojen laidun on puissa. Niistä ne nyhtävät luppoa, naavamaista jäkälää, mutta riittääkö sitä pälvien tuloon asti, kun luppometsät jatkuvasti hupenevat hakkuissa?

 

Poronhoitoalueen 54 paliskunnasta enää vain muutamassa suurin osa poroista elää koko talven luonnonlaitumilla. Muualla talviruokinta on nykyisille poromäärille aivan välttämätöntä, tai ainakin sillä pyritään lisäämään porokarjan lihantuottoa.

 

Laitumiin liittyy myös toinen poronhoidon ikuisuuskysymys: miten estetään jäkälikön tuhoutuminen liian suuren poromäärän vuoksi? Sopiva poromäärä onkin jatkuvan pohdinnan aihe. Kysymystä hankaloittavat myös muiden maankäyttäjien vaikutukset.

 

Globalisoituneilla lihamarkkinoilla poronlihan kanssa suomalaiskauppojen pakastealtaissa kilpailevat saksanhirvet, joita tarhataan maapallon toisella puolella vuoden ympäri viheriöivillä niityillä. Samaan aikaan poronhoidon kustannukset ovat nousseet nopeammin kuin lihan tuottajahinta.

 

Se, mitkä porot erotuksessa erotellaan toisistaan, on muuttunut vuosikymmenten varrella. Vanhassa saamelaisessa paimentolaisporonhoidossa porokylät pyrkivät pitämään elonsa (perheen, suvun tai kyläkunnan poro-omaisuus, suuri tokka) erillään, mutta jos ne pääsivät talvella yhtymään, tokat (porolauma, jossa voi olla jopa tuhansia poroja) oli erotettava toisistaan; se tapahtui joko porokaarteessa, järven jäällä tai avoimella suolla.

 

Kemin-Sompiossa eri kylien porot sekoittuivat toisiinsa kesän ja syksyn aikana. Talvella porot koottiin yhteisvoimin erotuksiin, joista kukin kyläkunta otti omat poronsa erilleen, siis erotteli ne muiden kyläkuntien poroista, ja kuljetti ne erotuksen päätyttyä omaan talvipaimennuspaikkaansa. Erotuksessa porot myös luettiin, ja teuraat myytiin paikan päälle tulleille ostajille. Nykyerotuksista jotkut omistajat ottavat osan poroistaan kotitarhaan, muut pääsevät erotuksen jälkeen takaisin yhteisille laidunmailleen. Enää eivät lihanostajat tule erotukseen, vaan paliskunnan neuvottelemat lihakaupat on lyöty lukkoon jo ennen teurastuskauden alkua. Nykyerotuksissa siis erotetaan teurasporot elämään jätettävistä.

 

Erottelu tapahtuu kirnussa, johon otetaan satakunta poroa kerrallaan. Kirnun vastakkaisilla laidoilla olevista veräjistä toinen aukeaa teuraskonttoriin, toinen elokonttoriin. Aidan sivuilla on myös konttoreita, joihin tarhaajat tai vieropaliskuntien edustajat voivat koota poronsa kotiin kuljetusta varten. Nykyaitojen kirnut on tehty tarkoituksella niin pieniksi, että suurin osa poroista napataan käsin sarvista kiinni. Teuraskonttorin puoleinen kirnun puolikas on varattu suopunkimiehille, joita tarvitaan hirvaiden kiinniotossa ja viimeistään silloin, kun aidassa säntäilee enää muutamia, sieppaajia salamannopeasti väisteleviä poroja. Kirnun pienuuden vuoksi heittomatkat ovat lyhyitä, yleensä 3-6 metriä.

 

Teurasporon korvaan napsautetaan numeropiltta, ja teuraiden ylösottaja kirjaa luetteloonsa piltan numeron kohdalle poronomistajan nimen sekä poron iän (vasa/aikuinen) ja sukupuolen. Piltta seuraa poroa teurastamolla tapahtuvaan ruhon punnitukseen asti, ja maksu tulee aikanaan poronomistajan tilille.

 

”Tappoon”-päätös voi kuitenkin muuttua, jos omistajalle ”tulee enkelin silmät”: hän ei henno, vastoin järkisyitä, laittaa vaadinta teuraaksi. Syitä voi olla monia ja niin henkilökohtaisia, ettei niistä edes muille kerrota. 

 

Artikkeli on poiminta kirjasta Porovuosi. Tutkija pororenkinä Sompiossa. Teksti ja kuvat Timo Helle. Maahenki Oy. 2015.