Peltsin ja Osmon ohjelma Vuoden Kotimaan Matkailuteko

Tv-ohjelma Peltsi ja Osmo on valittu Vuoden Kotimaan Matkailuteoksi.

 

Tv-ohjelma Peltsi ja Osmo on valittu Vuoden Kotimaan Matkailuteoksi. Ohjelma innostaa etsimään ja auttaa löytämään kotimaan parhaat kohteet ja elämykset.  

 

Mikko ”Peltsi” Peltola vastaanotti palkinnon Kotimaan Matkailumessuilla Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa perjantaina 4.4.2025.  

 

Peltsi ja Osmo edistää kotimaan matkailua monin tavoin 

Vuoden Kotimaan Matkailuteko on tunnustuspalkinto, joka jaetaan Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettävillä Kotimaan Matkailumessuilla.  

Asiantuntijaraati myöntää palkinnon matkailualaa merkittävästi edistäneelle teolle, yritykselle, toimijalle, tapahtumalle, konseptille tai tuotteelle. Tunnustuksen tavoitteena on nostaa esille kotimaan matkailuun vaikuttavia ilmiöitä ja osaajia sekä lisätä alan tunnettuutta ja arvostusta.  

Vuoden Kotimaan Matkailuteon palkitsemiskriteerit ovat vaikuttavuus, kestävä kehitys, innovatiivisuus, kulttuuri ja paikallisuus sekä elämyksellisyys. 

”Ohjelma on onnistunut täyttämään palkinnon kriteerit laaja-alaisesti. Peltsi ja Osmo on lisännyt kotimaan matkailun vetovoimaa ja innostaa kaikenikäisiä lähtemään luontoon ja tutustumaan kotimaan monipuolisiin matkakohteisiin”, raadin jäsen Petrina Palmroth Tampereen Messuilta perustelee valintaa.  

Vuoden Kotimaan Matkailuteko -tunnustus jaetaan jo 14. kerran. Vuonna 2023 tunnustuksen sai Himoslomat Oy. 

 

Yhteistä aikaa luonnon helmassa 

Ohjelmassa parivaljakko seikkailee ympäri Suomea upeissa maisemissa kuten kansallispuistoissa ja muissa kotimaan luontokohteissa. Jäätelö maistuu tauoilla ja suklaan voimalla selvitään väärien reittivalintojen aiheuttamista haasteistakin. Matkaa taitetaan jalkapatikan ja polkupyöräilyn lisäksi muun muassa julkisilla kulkuneuvoilla kuten junalla, bussilla ja venetaksilla. Peltsi opettaa sarjan edetessä Osmolle erätaitojen lisäksi myös luonnon kunnioittamista. Pillimehun muoveja ei heitetä maahan vaan kaikki roskat kannetaan metsästä pois.  

Etenkin Osmo pääsee seikkailuissa ylittämään itsensä, mutta tärkeintä retkillä on silti yhdessäolo. Peltsi ja Osmo tarjoaakin ideoita ja käytännön vinkkejä perheen kanssa matkailuun ja näyttää kuinka luonnossa voi viettää laatuaikaa yhdessä.  

“Hienoa saada tunnustusta myös matkailun puolelta, vaikka Peltsi ja Osmo ei matkailuohjelma niinkään ole. Mutta tuleehan sekin toki siinä ohessa. Lähimatkailu ja kotimaan matkailu ovat itselle tosi tärkeitä juttuja ja niistä puhuminen on tärkeää. Jostain syystä nykyään ihannoidaan paljon kaukomatkailua, vaikka todellisuudessa meillä on kotimaassa niin hienoja kohteita, että soisi ihmisten keskittyvän enemmän niihin”, Peltsi kommentoi palkintoa.  

 

Lähde: Tampereen Messut 4.4.2025

Kansallismuseon kohteet houkuttelivat runsaasti kävijöitä

Olavinlinnassa on tammi-elokuun aikana käynyt noin 125 000 kävijää. Kuva: Topi Leikas, Suomen kansallismuseo

 

 

Suomen kansallismuseon seitsemässä museokohteessa ja kahdessa linnassa on tammi-elokuun aikana vieraillut yhteensä noin 446 000 kävijää. Kesäkausi on ollut edellisvuoden tapaan erittäin vilkas, vaikka viime vuoden historiallisia kävijäennätyksiä ei kaikissa kohteissa ylitettykään.

 

”Eri puolilla Suomea sijaitsevilla museo- ja linnakohteillamme on kansallisen luonteensa vuoksi laaja vaikutus alueidensa talouteen ja elinvoimaisuuteen sekä asukkaiden henkiseen hyvinvointiin ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen”, Suomen kansallismuseon museopalvelujohtaja Tiina Mertanen sanoo.

 

Suomen merimuseo ja Langinkoski vetävät kävijöitä Kotkan seudulle

Suomen merimuseossa Kotkassa on käynyt elokuun loppuun mennessä noin 92 700 kävijää. Museokortin erikoispalkinnon pokkaaman Suomen merimuseon vilkkain kuukausi oli heinäkuu, jolloin museoon saapui yli 32 300 kävijää. 

”Kävijöiden määrä on Oceanista – muoti ja meri -näyttelyn aikana eli huhti-elokuussa ollut noin 40 000. Vaikuttaa siltä, että Oceanista nousee yhdeksi viime vuosien suosituimmista näyttelyistä”, intendentti Pia Paukku Suomen kansallismuseosta kertoo. Näyttely on avoinna 29. syyskuuta asti.

Viime vuonna Suomen merimuseossa tehtiin kaikkien aikojen kävijäennätys. Vaikka historiallisesta ennätyksestä jäädään tänä vuonna hieman, on museovierailujen määrä noussut esimerkiksi vuoteen 2022 verrattuna noin kymmenen prosenttia.

Langinkosken keisarillisella kalastusmajalla Kotkassa on käynyt touko-elokuussa noin 10 700 kävijää, kun edellisvuonna kävijöitä oli noin 12 400. Langinkosken keisarillinen kalastusmaja avataan seuraavan kerran toukokuussa 2025.

 

Olavinlinnan kesä sujui odotettua paremmin – elokuun konserttisarjat kesän hitti

Olavinlinnan kesäkausi on ollut odotetun vilkas. Tammi-elokuun loppuun mennessä kävijöitä on ollut lähes 125 000, jos mukaan lasketaan noin 52 000 kävijää keränneet Savonlinnan oopperajuhlat.

Elokuun konserttisarjat ovat tänä vuonna olleet todella suosittuja, niiden kävijämäärät ovat kasvaneet peräti 50 prosentilla. Lisäksi lapsille suunnatut linnakierrokset ovat saaneet kävijät liikkeelle. ”Linnan koko kesäkauden toiminnalla on huomattava vaikutus koko talousalueen vetovoimalle”, toteaa intendentti Jouni Marjamäki Suomen kansallismuseosta.

Parhaillaan Olavinlinnassa valmistellaan lokakuun kolmantena viikonloppuna vietettävää Kekri-juhlaa ja vuonna 2025 koittavaa Olavinlinnan 550-vuotisjuhlaa.

 

Yhä useampi museokorttilainen saapuu Louhisaaren kartanolinnaan

Askaisissa sijaitsevan Louhisaaren kartanolinnan kausi on vielä kesken, mutta kävijämäärien voi olettaa nousevan aiempien vuosien tasolle, noin 19 000–20 000 kävijään. Kävijöistä aiempaa useampi astelee sisään Museokortilla. Museokorttilaisten osuus on kasvanut 33 prosentilla edellisvuodesta. Asiakkaille Louhisaari on kokonaisvaltainen elämys.

”Asiakaspalautteissa Louhisaari vertautuu Downton Abbeyn tv-sarjan maailmaan. Kartanon puutarhat, tänä kesänä avautunut Merilinna ja oppaat aikakauden asuissa tekevät linnakäynnistä elämyksen”, Suomen kansallismuseon intendentti Jouni Marjamäki kertoo.

Louhisaaren kartanolinna on avoinna osan vuotta, toukokuusta elokuun loppuun ja syys-lokakuussa suosittujen kummituskierrosten aikaan.

 

Tamminiemen kävijämäärät kasvussa  

Presidentti Urho Kekkosen kotina tunnetun Tamminiemen kävijämäärät kasvoivat hieman Helsingin Meilahdessa. Elokuun loppuun mennessä kävijöitä on ollut noin 15 700, kun edellisvuonna kävijöitä oli 13 300.

”Kiitosta satelee etenkin Tamminiemen asiantuntevasta opastuksesta, joka nostaa aikakauden poliittisen kulttuurin laajasti esiin”, intendentti Mikko Teräsvirta Suomen kansallismuseosta sanoo.

Tamminiemi on avoinna syyskuun loppuun asti keskiviikosta sunnuntaihin klo 11–17, pääsymaksuun sisältyviä opastuksia on klo 12, 14 ja 16. Loka-maaliskuussa Tamminiemi on avoinna viikonloppuisin. 

 

Seurasaaren ulkomuseo kiinnostaa ulkomaisia matkailijoita

Seurasaaren ulkomuseossa Helsingissä on neljän aukiolokuukauden aikana vieraillut yli 39 400 kävijää.

Etenkin ulkomaisten matkailijoiden osuus on kävijöistä kasvanut, heitä on ollut noin 10 000. ”Ulkomuseossa tarjotaan opastuksia suomen lisäksi kolmella kielellä. Matkailijat arvostavat Suomen kulttuuriperinnön avaamista elämyksellisellä tavalla”, Mikko Teräsvirta sanoo. Seurasaaren ulkomuseon kesäkausi on päättynyt. Lokakuussa ulkomuseo on avoinna vain suosittujen kummituskierrosten aikaan.  

 

Hvitträskin kävijäluvut seuraavat edellisvuoden ennätyslukuja  

Arkkitehtikolmikko Gesellius-Lindgren-Saarisen ateljeekotina tunnetussa Hvitträskissä Kirkkonummen Luomassa on tänä kesänä panostettu elämyksellisyyteen. Nähtävillä on ollut kiehtova pala kulttuurihistoriaa, Suomen kansallismuseon saama harvinainen lahjoitus, arkkitehti Eero Saarisen kirjoittama kirje isänsä hautajaisista. Lisäksi Hvitträskin puutarhat ja kulttuuriperintömaisema on avattu uudella tapaa aistien puutarhakierroksen avulla. 

Viime vuonna Hvitträskin kävijämäärät kohosivat uuteen ennätykseen. Kuluvan vuoden kävijäluvut koputtelevat samaa tasoa, elokuun loppuun mennessä kävijöitä on ollut 14 626. Hvitträsk on avoinna syyskuun loppuun.

 

Hämeen linna ja Vankila muodostavat Kanta-Hämeen suositun vierailukohteen

Hämeen linnan ja Vankilamuseon kävijämäärät seuraavat edellisvuoden ennätyslukuja. Hämeen linnassa on kuluvan vuoden aikana käynyt noin 98 300 kävijää. Heistä noin puolet eli 42 000 kävijää on vieraillut myös linnassa toukokuun lopussa avautuneessa Muistikuvia – Raija Jokisen tekstiilitaidenäyttelyssä. Linnan alueella tänä vuonna 27. kerran järjestetty Keskiaikafestivaali teki yleisöennätyksen 31 480 kävijällä.  

Vankilamuseo on tänä vuonna ensimmäistä kertaa avoinna syyskuun loppuun asti. Viime vuonna Vankilassa tehtiin kävijäennätys, lähes 40 000 kävijää. Elokuun loppuun mennessä väkeä on käynyt vain hieman vähemmän, noin 35 500 henkilöä. Vankila on poikkeuksellisesti avoinna syyskuun loppuun sekä Tuomaan markkinoiden aikaan joulukuussa. ”Hämeen linnan ja Vankilan sisältöjä on kehitetty täydentämään toisiaan. Yhdessä ne muodostavat selvästi kävijöitä kiinnostavan käyntikohteen, mikä näkyy esimerkiksi syyskuun kävijäluvuissa”, intendentti Jouni Marjamäki sanoo. 

 

Kansallismuseo kiertää museoita sulkuaikanaan

Peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeen takia kiinni oleva Kansallismuseo kyläilee museoissa eri puolilla Suomea. Viikonlopun mittaisilla museovierailuilla on mukana Suomen kansallismuseon ammattilaisia ja kansallisten kokoelmiemme rakastetuimpia klassikoita. 

Tornionlaakson museoon saapui kahden päivän aikana 2 400 ja Lappeenrannan taidemuseoon 2 100 kävijää. ”Kansalliset kokoelmamme kiinnostavat ja koskettavat laajoja joukkoja. Tästä kertovat suuret kävijämäärät kahden päivän aikana, mutta myös kävijöiden reaktiot ja kommentit”, Suomen kansallismuseon yleisösuhdepäällikkö Hanna Forssell kertoo.

Keväällä 2027 yleisölle Helsingissä avautuva Kansallismuseo vierailee Raahen museossa Soveliuksen talossa 26.–27.10.2024, Loimaalla Sarka-maatalousmuseossa 23.–24.11.2024, Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan museossa 22.–23.3.2025 ja Joensuussa Pohjois-Karjalan museon uusissa tiloissa 11.–12.10.2025.

 

Lähde: Suomen kansallismuseo 19.9.2024

30 kotimaan matkailuvinkkiä

Savonlinnassa sijaitseva Olavinlinna on rakastettu kesäkohde. Museokortti on vuoden mittainen pääsylippu kotimaan linnoihin ja satoihin muihin elämyksiin. Kuva: Ella Karttunen / Museokortti

 

Kotimaan nähtävyydet voi kiertää pienellä budjetilla. Sadoista elämyksistä matkailija voi valita kohteekseen vaikka katutaiteen valtakunnan, käsinveistetyn kirkon, salaperäisen vankilan tai muita kesän vetonauloja. Museokortti kokosi 30 ideaa kesän lomareissuille.

 

Lähimatkailutrendi innostaa suomalaisia matkailemaan kotimaassa, ja monet etsivät kesäisin uutta koettavaa tutuista maisemista. Museot ovat vuosi vuodelta suosituimpia kesäkohteita. Viime kesänä Museokortilla maksettiin museokäynti yli miljoonaa kertaa.

Museokortti avaa ovet yli 360 kohteeseen ja tarjoaa lukuisia lomaideoita ympäri Suomen. Kokosimme 30 vinkkiä kulttuurikesään kotimaassa. Listalta löytyy kesälomien kestosuosikit, Suomen erikoisimmat kohteet, koko perheen vetonaulat ja mökkireissujen parhaat pysähdyspaikat. 

 

Ahvenanmaalla sijaitsevassa kuninkaallisessa Kastelholman linnassa on asunut sekä Kustaa Vaasa että Suomen herttua Juhana III. Kuva: Krista Ylinen / Museokortti.

 

 

 

Keskiaikaiset linnat ovat kesän kestosuosikkeja

 

1. Kastelholman linna, Ahvenanmaa

Ahvenanmaalla sijaitsevan Kastelholman linnan värikäs historia kannattaa kokea paikan päällä. Aatelisia, piirityksiä, tulipaloja sekä poliittisia selkkauksia nähnyt rauniolinna on kiehtova vierailukohde. Linnaa alettiin rakentaa puolustuslinnakkeeksi 1300-luvun loppupuolella, ja se oli Ahvenanmaan ainoa keskiaikainen linnoitus. Kuninkaallisessa linnassa on asunut sekä Kustaa Vaasa että Suomen herttua Juhana III.

2. Olavinlinna, Savonlinna

Olavinlinna on maamme yksi tunnetuimmista nähtävyyksistä ja Savonlinnan Oopperajuhlien näyttämö. Kun Pyhän Olavin linnaa alettiin rakentaa vuonna 1475, linnan kaikki rakennukset ja tilat rakennettiin palvelemaan nimenomaan sotilaallista tarkoitusta. Olavinlinna on vaikuttava elämys, jonka näyttelyissä voi tutustua linnan historiaan eri aikakausina. 

3. Hämeen linna, Hämeenlinna

Keskiaika herää eloon myös 700-vuotiaassa Hämeen linnassa, joka on kokenut vuosisatojen aikana sekä loiston että rappion hetkiä. Linna perustettiin Birger Jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200-luvun lopulla. Hämeen linnan kesässä on luvassa keskiajasta kumpuavia tapahtumia ja musiikkia. Hämeenlinnan museoreissulla voi tutustua kätevästi myös viereiseen Vankilaan. 

4. Turun linna, Turku

Turku on upea museokaupunki ja sen maamerkki Turun linna kuuluu Suomen hienoimpien nähtävyyksien joukkoon. Jykevän harmaakivilinnan historia alkaa jo 1280-luvulta. Opastetuilla kierroksilla kuulet linnan keskiaikaisesta elämästä ja renessanssihovin loistosta. Myös linnan arki ja juhlat sekä sodat ja rakkaudet tulevat tutuiksi.

 

Lieksassa sijaitseva Paaterin kirkko on kuvanveistäjä Eva Ryynäsen tunnetuin luomus. Kuva: Jarno Artika / Paateri

 

 

Entinen vankila, katutaiteen valtakunta, käsinveistetty kirkko – tunnetko jo nämä harvinaiset kohteet? 

 

5. Paateri, Lieksa

Kuvanveistäjä Eva Ryynäsen taiteilijakoti Paateri sijaitsee metsän siimeksessä Lieksassa. Taiteilijakodin muodostavat hirsiset ateljee, kirkko, kotitalo ja galleriakahvila. Vuosikymmenten saatossa Vuonisjärven kylälle syntyneen kokonaisuuden helmi on vuonna 1991 valmistunut kirkko, joka on Ryynäsen suurikokoisin ja tunnetuin taidonnäyte. Paaterin vierailun voi yhdistää helposti luontoretkeen Kolilla.

6. Vankila, Hämeenlinna

Hämeenlinnassa sijaitseva Vankila on yksi kesän kiinnostavimmista museoista. Vielä 1990-luvulla vankilana toiminut vaikuttava kohde kätkee sisäänsä vankien karun arjen, autenttiset sellit ja aidot seinäkirjoitukset. Vankilassa tuomiotaan ovat kärsineet monet historian tunnetut rikollishahmot, kuten murhamies Matti Haapoja ja puukkojunkkarit Isoo-Antti ja Rannanjärvi.

7. Alpo Jaakolan patsaspuisto, Loimaa

Loimaalla kannattaa poiketa ainutlaatuisessa Alpo Jaakolan patsaspuistossa, joka on syntynyt vuosikymmenien luomistyön tuloksena. Jättimäiset kiviveistokset ovat vuosien saatossa sulautuneet osaksi luontoa. Patsaspuiston runsaasta neljästäkymmenestä veistoksesta viimeisimmät ovat 1980-luvulta. Valtatie 9:n varrella sijaitseva puisto on salaperäinen kesäkohde, jota ei kannata ohittaa. 

8. Koskenkorva Museo, Ilmajoki

Moni on varmasti kuullut Koskenkorvasta, mutta mihin kuuluisa juoma juontaa juurensa? Koskenkorva Museo sijaitsee Ilmajoella Koskenkorvan kylässä kuuluisan viinatehtaan juurella. Idyllisella maalaistilalla olevia museoita ylläpitää Koskenkorvan perhe. Museon näyttelyssä esitellään Suomen värikästä alkoholihistoriaa sekä kylän viinatehtaan vaiheita ja tuotteita. Tilalta voi vuokrata myös historiallisia saunaelämyksiä.

9. Wasa Graffitilandia & Seinäjoki Grafftilandia

Huvipuisto Wasalandiassa aloittanut katutaidenäyttely Wasa Graffitilandia toimii nykyisin VR:n entisissä makasiinitiloissa Vaasassa. Graffitien ja muraalien lisäksi esillä on uv-taidetta, installaatioita ja kaikille avoin graffitiseinä.

Tiesitkö, että Graffitilandia löytyy myös Seinäjoelta? Seinäjoki Graffitilandia on entisen romukaupan suuriin hallitiloihin 80 kotimaisen ja kansainvälisen taiteilijan voimin toteutettu katutaidekokemus. Taiteilijoille on annettu vapaat kädet toteuttaa tilan huoneisiin ja seiniin mitä ikinä haluavat.

 

Ahvenanmaa on kesämatkojen suosikkikohde. Maarianhaminassa sijaitseva Museoalus Pommern on näyttävä kohde monien saaristoelämysten joukossa. Kuva: Krista Ylinen / Museokortti

 

 

Museolaivat kiinnostavat koko perhettä

 

10. Museoalus Pommern, Maarianhamina

Museoalus Pommern on Maarianhaminan yksi suosituimmista nähtävyyksistä. Pommern on maailman ainoa nelimastoinen rahtipurjealus, joka on säilynyt alkuperäisessä kunnossa. Pommernin elämyksellinen näyttely herättää aluksen historian henkiin, ja pääset myös itse kokeilemaan miehistön elämää ja laivan työtehtäviä.

11. Fregatti Suomen Joutsen ja Museoalus Sigyn, Turku

Merikeskus Forum Marinumin tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat valtameriä seilannut Suomen Joutsen ja museoalus Sigyn. Laivaston koulutusaluksena toiminut Suomen Joutsen on valtamerimatkoillaan seilannut yli 650 oppilaan kanssa ennen toista maailmansotaa. Vuonna 1887 ensimmäisen kerran vesille laskettu Sigyn on puolestaan Suomen ensimmäinen museolaiva, ja yksi turkulaisen Aurajoki-maiseman symboleista.

12. Museolaivat Tarmo, Kemi ja Telkkä, Kotka

Merikeskus Vellamon satamassa komeilevat Jäänmurtaja Tarmo, majakkalaiva Kemi ja vartiolaiva Telkkä ovat avoinna yleisölle kesäisin. Vellamossa sijaitsee myös Suomen merimuseo, joka valittiin yleisön suosikkikohteeksi Museokortin erikoispalkinto -äänestyksessä toukokuussa. Museossa pääsee tutustumaan 1600-luvun merimiehen elämään, astelemaan matkustajalaiva Finnjetin nostalgiseen hyttiin ja tutkimaan merenpohjasta löytyneitä hylkyjä. 

 

Valkeakosken Sääksmäellä sijaitsevassa Voipaalan taidekeskuksessa viihtyvät niin taiteen, historian, kulttuuritapahtumien kuin luonnonkin ystävät. Kuva: Voipaalan taidekeskus

 

 

Suomen näyttävimmät pihat ja puutarhat

 

13. Voipaalan taidekeskus, Sääksmäki

Voipaalan taidekeskuksessa pääsee aikamatkalle 1700-luvun historialliseen barokkipuistoon. Keskiajalle juurensa juontavassa kartanossa saa taiteen lisäksi nauttia kansallis- ja kulttuurimaisemista sekä arvokkaasta luonnosta.

14. Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteelliset puutarhat Helsingissä & Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha

Museokortilla pääsee kasvitieteellisiin puutarhoihin sekä Helsingin Kaisaniemessä että Turussa. Näissä kiehtovissa kohteissa voi viettää unohtumattoman päivän, jonka aikana pääsee ihailemaan monenkirjavia kasveja ja nauttimaan tropiikista. Kävijä kulkee läpi sademetsän kohti savannia ja aavikkoa ja päätyy palmujen alle tai lummealtaan reunalle. Kasvihuoneiden lämpötila vaihtelee 15–25°C asteen välillä.

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha levittäytyy Kumpulan kartanon historiallisille maille kuuden hehtaarin alueelle. Kulttuurikasvien alueella voi oppia hyötykasveista ja 1800-luvun kartanomiljöön tyypillisistä koristekasveista.

15.  J.L. Runebergin koti, Porvoo

Porvoo on kesäreissujen kestosuosikki, jossa sijaitsee kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) tunnelmallinen koti. Suomen vanhimmassa kotimuseossa voi hypätä 1860-luvun kirjailijakodin tunnelmaan ja tutustua Fredrika Runebergin (1807–1879) huolella entisöidyn puutarhan kukkaloistoon.

16. Laila Pullisen veistospuisto & kotimuseo, Vantaa

Nissbackan kartanomiljööstä Vantaalta löytyy uniikki veistospuisto ja kuvanveistäjän kotimuseo. Kuvanveistäjä, professori Laila Pullisen (1933–2015) taiteessa keskeisiä elementtejä olivat antiikki ja informalismi, historia ja hetken hauraus, luonnon lainalaisuudet ja ihminen näiden kaikkien risteymäkohdassa.

 

Verlan historiallisessa tehdasmiljöössä voi helposti ymmärtää puupahvin valmistuksen vaiheet. Idyllinen ruukkikylä sijaitsee lähellä Repoveden kansallispuistoa, joten vierailun voi yhdistää luontoretkeen. Kuva: UPM Verlan tehdasmuseo

 

 

 

Idylliset ruukkikylät ja puukorttelit 

 

17. UPM Verlan tehdasmuseo, Kouvola

UNESCOn maailmanperintökohde Verlan tunnelmallisessa teollisuuskylässä pääsee nauttimaan luonnon ja historian yhdistelmästä ja aistimaan entisajan työnteon ja elämänmenon. Verla kertoo menneiden sukupolvien elämästä pienessä kyläyhteisössä, jossa tehdas piti huolta koko kylästä. Verla sijaistee lähellä Repoveden kansallispuistoa, joten museovierailu on helppo yhdistää luontoretkeilyyn. 

18. Luostarinmäki, Turku

Entisajan tunnelmaan voi eläytyä Luostarinmäen museokorttelissa, joka on ainoa vuoden 1827 Turun palossa säilynyt yhtenäinen puutaloalue. Yli 200 vuotta vanhat rakennukset sijaitsevat alkuperäisillä paikoillaan ja korttelin kujat, pihat ja kodit muodostavat ainutlaatuisen miljöön keskellä kaupunkia.

19. Amurin museokortteli, Tampere

Ainutlaatuisia museokortteleita löytyy muun muassa Tampereelta, Turusta ja Kuopiosta. Amurin työläismuseokorttelissa Tampereella pääsee tutustumaan 32 työväenasuntoon 1880-luvulta aina 1970-luvulle asti. Museoalueelta löytyvät myös yleinen sauna, leipomo, suutarinverstas, osuuskauppa sekä paperi- ja lyhyttavarakauppa.

20. Kuopion korttelimuseo

Kuopion korttelimuseo on vanha puutalomiljöö Kuopion keskustassa, jossa voi tutustua vanhan ajan elämään ja aikaansa edellä olleen tasa-arvovaikuttajan, kirjailija Minna Canthin salonkiin. Canthin salonki oli sekä kirjailijan työhuone että vilkas seuraelämän keskus, jossa vierailivat muun muassa tuon ajan suomalaiset taiteilijat ja kulttuurivaikuttajat. Korttelimuseo muodostuu yhdestätoista vanhasta puutalosta.

21. Fiskarsin museo, Fiskars

Fiskars on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten suosikkikohteena. Fiskarsin museossa opit kuuluisan ruukkikylän historiasta ja ruukkilaisten elämästä 1600-luvulta tähän päivään. Museossa voi pyörittää aikakonetta, pelata hienopajan muistipeliä, kokeilla konttoristin työtä tai pukeutua vaikka ruukinpatruunaksi.

 

Helsingin keskustan lähistöllä sijaitsevassa Seurasaaren ulkomuseossa on esillä menneen ajan savupirttejä, torppia ja kartanoita. Kuva: Ella Karttunen / Museokortti

 

 

Nostalgiset ulkomuseot kertovat tarinoita mennestä

 

22. Seurasaaren ulkomuseo, Helsinki

Helsingin Seurasaaren ulkomuseosta voi kokea talonpoikaisen Suomen pienoiskoossa, ja siellä viihtyvät myös perheen pienimmät. Ulkomuseossa pääsee kurkistamaan menneen ajan savupirtteihin, torppiin ja kartanoihin. Seurasaaressa pääsee nauttimaan kaupungin vilskeeltä suojassa olevan ulkoilualueen rauhasta.

23. Stundars – museo ja kulttuurikeskus, Vaasa

Stundars, yksi maan suurimmista ulkomuseoista, on eläväinen kurkistus 1900-luvun alun Pohjanmaalle. Museokylästä löytyy maalaiskauppa, kyläkoulu, talonpoikaistalo sekä useita käsityöpajoja ja mäkitupia. Museossa voi nähdä myös käsityönäytöksiä sekä itsekin kokeilla työtehtäviä. Kesäsesongin aikaan museoalueella pääsee tutustumaan eläimiin.

24. Turkansaaren ulkomuseo, Oulu

Idyllisessä Turkansaaren ulkomuseossa voi hypätä aikamatkalle Oulujoen historiaan ja nähdä historiallisen maalaismaiseman sekä luonnonkauniin ympäristön. Turkansaari kertoo tarinoita pohjoisesta perinteisestä maaseudun arjen ja juhlan elämästä. Museo on Suomen toiseksi vanhin ulkomuseo.

25. Sagalundin museo, Kemiönsaari

Sagalundin museossa voi kokea eri vuosisatojen elämää vehreässä puutarhamiljöössä. Laaja ulkomuseo sisältää 26 rakennusta, viehättävän kahvilan ja puutarhan. Suomen vanhimmasta maaseutumuseosta löytyy muun muassa käräjätalo, torppa, maatila, kaksi vanhaa koulua sekä huvila puistoalueella, joka perustettiin vuonna 1900.

26. Saaristomuseo Pentala, Espoo

Espoon Suvisaaristossa sijaitseva Saaristomuseo Pentala on retkikohde, jossa yhdistyvät merimatka, historia, kulttuurimaisema ja saaren omaleimainen luonto. Saaristomuseossa tutustutaan saaristoelämän moniin puoliin asumisesta ja työnteosta huvilaelämään ja vapaa-ajan viettoon. Saareen pääsee Espoon saaristoveneellä tai omalla veneellä.

 

Tampereella sijaitsevassa Muumimuseossa tutustutaan muumikirjojen tarinoihin, kiehtoviin pienoismalleihin ja Tove Janssonin alkuperäisiin kuvituksiin. Kuva: Heidi Mäenpää / Muumimuseo

 

 

Hauskaa tekemistä myös sadepäivänä

 

27. Muumimuseo, Tampere

Muumimuseo on elämyksellinen taidemuseo, joka viehättää kaikenikäisiä muumien ja kuvataiteen ystäviä. Museossa kävijä astuu Tove Janssonin kirjoittamien rakastettujen muumikirjojen maailmaan. Museon perustana on Janssonin ainutlaatuinen muumitaiteen kokoelma, joka lahjoitettiin Tampereen taidemuseolle 1986.

28. Heureka, Vantaa

Tiedekeskus Heureka Vantaan Tikkurilassa on monipuolinen elämyskokonaisuus, joka tarjoaa vuorovaikutteisia näyttelyitä, oivaltamisen iloa ja tekemistä kaikenikäisille. Näyttelyiden lisäksi tarjolla on kiinnostavia planetaarioelokuvia vaihtuvista aiheista sekä tiedeohjelmia ja tapahtumia. Kesällä Heurekassa voi tutustua myös pienoisnäyttelyyn, joka kertoo pikamuotiin liittyvistä ongelmista ja niihin kehitteillä olevista ratkaisuista.

29. Museokeskus Vapriikki, Tampere

Vapriikin kymmenissä näyttelyissä viihtyvät kaikenikäiset museovieraat. Museokeskuksessa pääsee esimerkiksi historian, pelien, jääkiekon, luonnontieteiden ja tekniikan pariin.

30. Ateneumin taidemuseo, Helsinki

Ateneum on Suomen yksi suosituimmista taidemuseoista. Kansallisgalleriaan kuuluvassa Ateneumin taidemuseossa on maamme vanhin ja laajin taidekokoelma, josta löytyy teoksia 1700-luvulta 1900-luvun moderniin taiteeseen. Kokoelmissa on lähes 30 000 kansallisaarretta. Kesän aikana Ateneumissa pääsee tutustumaan kansallistaiteilija Eero Järnefeltin laajaan näyttelyyn.

Lisää ideoita lomareissuille Museokortin matkavinkeistä ja reittioppaasta

Näiden 30 kesäkohteen lisäksi Museokortilla voi kokea pienellä budjetilla satoja muita elämyksiä ympäri Suomen. Museokortilla saa pääsyn 360 kohteeseen ympäri maan. Kortti on voimassa vuoden ajan ensimmäisestä museovierailusta lähtien. Museokortin saa kesätarjouksesta 17.6. asti 68 eurolla (norm. 79 €), joten kuukausitasolla kortin hinnaksi tulee vain 5,70 € / kk. Kortin voi ostaa Museokortin verkkokaupasta ja museoista. 

Lisää ideoita kesälomille löytyy Museokortin matkavinkit -palvelusta, joka on monipuolinen kotimaanmatkojen ideapankki. Matkavinkit kokoavat yhteen museot, luontokohteet ja pysähdyspaikat valmiiksi reittiehdotuksiksi. Vinkkien avulla voi lähteä vaikkapa seikkailulle lumoavaan Lappiin, tuhansien tarinoiden Ahvenanmaalle tai unohtumattomalle etelänlomalle kotimaassa. Museokortilla saa pääsyn reittien museoihin sekä etuja matkailupalveluista, kuten alennuksia hotelleista eri puolilla maata.

Oman reitin voi suunnitella kätevästi Museokortin reittioppaallla, josta voi hakea museoita pysähdyspaikaksi kesän ajomatkoille. 

 

Museokortti-toiminnasta vastaa FMA Creations Oy, joka on kokonaan Suomen museoliitto ry:n omistama ja kuuluu Museoliitto-konserniin. Museokortti-järjestelmän tuottamat tulot palautetaan suomalaisille museoille kävijämäärien perusteella, eikä järjestämällä ole museoalan ulkopuolisia edunsaajia.

 

Lähde: Museokortti 4.6.2024