Ahvenanmaa on aurinkoinen

Bolstaholmin charolais-eläimillä on tilaa käyskennellä.

 

Ahvenmanmaa on antoisa matkakohde. Se on lyhyen laivamatkan päässä mutta tarjoaa silti kauniita maisemia, luontokokemuksia, herkullisia ruokaelämyksiä ja ripauksen eksotiikkaa kuin hyvä ulkomaanmatka. Välimatkat ovat lyhyet, joten saarimaakunnasta voi saada hyvän läpileikkauksen jo yhdessä päivässä.

 

Ahvenanmaa on turvallinen matkakohde koronaepidemian aikana, koska ulkomaita koskevat matkustusrajoitukset eivät koske sitä ja tartuntoja on siellä todettu vähän. Maarianhaminaan liikennöivillä laivoilla on väljää ja varustamot edistävät matkustajien turvallisuutta muun muassa tehostetulla hygienialla ja turvaväleillä.

 

Leuto ilmasto

 

Ahvenanmaalla voi nauttia kesäisestä tunnelmasta vielä syyskuussa, koska ilmasto on siellä merellisen leuto. Satokausi on pitkä, joten omenia poimitaan vielä lokakuussa. Golfia voi pelata vielä joulukuussa, koska lunta tulee harvoin.

 

Kesäkuukausien ohella suosittu matkailukuukausi on syyskuu, koska silloin Ahvenanmaalla vietetään sadonkorjuujuhlia. Maarianhaminassa ja saarimaakunnan monilla maatiloilla järjestetään sadonkorjuuviikonloppuina markkinoita ja muita tapahtumia, jotka tarjoavat kaiken ikäisille runsaasti nähtävää ja koettavaa. Tiloilla voi rapsuttaa maatilan eläimiä, nauttia lähiruokaa ja ostaa käsityötuotteita. Laivayhtiöt järjestävät sadonkorjuun aikaan Ahvenanmaalle opastettuja teemaristeilyjä Helsingistä ja Turusta.

 

Merikortteli vie kieltolain ja purjelaivojen aikaan

 

Osallistuin Viking Linen ja paikallisen matkailutoimiston Visit Ålandin opastamalle sadonkorjuuretkelle Helsingistä. Ensivaikutelma matkakohteesta oli lämmin ja aurinkoinen, kun kävelin Gabriella-laivasta ulos Maarianhaminassa syyskuisena lauantaiaamuna. Ensimmäisenä käyntikohteena oli Maarianhaminan Merikortteli, jossa voi tutustua saarimaakunnan monisatavuotisiin merenkulkuperinteisiin. Alueella on laivaveistämöitä, joilla yhä ylläpidetään puulaivojen rakennustaitoja vapaaehtoisvoimin. Laiturissa ja venevajoissa lepää kauniita puualuksia pienistä purjeveneistä täysikokoisiin laivoihin.

 

Saaren käsityö- ja leipomoyrittäjät pystyttivät rannan läheisyyteen myyntipöytiään. Merikortteleista löytyy myös muun muassa taidekäsityöliike Salt ja kultasepänliike Guldvivan, joissa matkailija voi tehdä tuliaisostoksia. Poikkesin haukkaamassa pikkupurtavaa Pub Niskassa, joka on hauskasti kieltolain ja pirtusalakuljettajien henkeen rakennettu ravintola.

 

Merikorttelin ohella merenkulun historiasta kertoo Maarianhaminassa toimiva Ahvenanmaan merenkulkumuseo, jonka laiturissa oleva yli satavuotias nelimastoinen kauppapurjealus on yksi alueen suosituimmista nähtävyyksistä.

 

Bolstaholmin tilalla voit nähdä kotieläimiä ja ostaa lähiruokaa

 

Maarianhaminasta siirryimme tilausbussilla noin puolen tunnin ajomatkan päässä olevalle Bolstaholmin tilalle, joka on yksi Ahvenanmaan suurimpia lihantuottajia. Tunnelma tilalla oli kuin maatalousnäyttelyssä. Isot, värikkäillä omenilla koristellut olkikerät toimivat liikenteenjakajina, kun pellolle rajatulle parkkialueelle virtasi autoja. Tilan laajalle pihamaalle oli pystytetty myyntipöytiä, joilla lähiseudun tuottajat myivät omenia, vihanneksia, lihaa ja muita kasvattamiaan elintarvikkeita. Lapsia varten pihamaalle oli pystytetty heinäkasoja, joissa he saivat peuhata. Leikkejä varten oli myös tarjolla poljettavia pienoistraktoreita.

 

Suosittu nähtävyys olivat Bolstaholmin tilan oikeat kermanväriset charolais-emot ja -sonnit, jotka katsoivat matkailijoita kummissaan syöttökaukalon takaa.

 

Omenasato kypsyy

 

Ahvenmaan luonto on vihreää ja loivasti kumpuilevaa. Maisema bussin ikkunasta muistuttaa välillä Ranskan viinialueita, koska saarimaakunnan monet viinitarhat näyttävät erehdyttävästi viiniviljelmiltä. Ahvenanmaa tuottaa suuren osan Suomen omenasadosta, joten vierailu mehustamossa kuuluu asiaan. Saftstugan-mehustamon isäntä antoi maistaa vastapuristettua omenamehua, joka vei kielen mennessään.

 

Omenoiden lisäksi Ahvenanmaa tuottaa runsaasti perunaa ja sipuleita, jotka viihtyvät alueen leudossa ilmastossa. Siellä täällä näkyy myös pieniä lammasfarmeja. Maatilat ovat Ahvenanmaalla pienehköjä, kooltaan keskimäärin noin 20 hehtaaria.

 

Stallhagen tarjoaa olutta ja kalakeittoa

 

Omenatilalta jatkoimme bussilla matkaamme keskellä Ahvenanmaata sijaitsevaan Stallhageniin, joka on yksi suurimpia pienpanimoita Suomessa. Panimossa tutustuimme oluen valmistukseen ja nautimme panimoravintolassa herkullisen kalakeittolounaan, jonka kyytipoikana oli luonnollisesti Stallhagenin oma lagerolut. Panimoravintola toimi pitkänomaisessa puurakenteisessa rakennuksessa, joka palveli runsaat sata vuotta sitten Venäjän armeijan sotilaiden majoitusparakkina.

 

Seuraavaksi suuntasimme tutustumaan noin varttitunnin ajomatkan päässä olevaan keskiaikaiseen jykevään Kastelholman linnaan, joka on saaren tunnetuimpia nähtävyyksiä. Linnan läheisyydessä on tunnelmallinen ulkoilmamuseo, jossa matkailija saa käsityksen entisajan maalaiselämästä.

 

Smakbyn on ruokakeidas, Mickels Gård huokuu nostalgiaa

 

Linnan läheisyyteen on viime vuosina noussut varsinainen ruokakeidas, kun tv:stä tuttu keittiömestari Michael Björklund on perustanut sinne Smakbyn-ravintolan. Ravintolan yhteyteen on hiljattain rakennettu tislaamo, Ålands Distillery, joka toi markkinoille oman ginin, lonkeron ja snapsin. Smakbyssä vieras pääsee maistamaan merimetsoa, joka muistuttaa naudanlihaa. Sen jälkiruoaksi sopii paksu ahvenanmaalainen pannukakku kermavaahdolla.

 

Viimeisenä tutustumiskohteena sadonkorjuuretkellä oli Mickels Gård -tila, jossa sain tutustua karjatilan toimintaan ja ostaa paikallisia hunaja- ja tyrnimarjatuotteita sekä ahvenanmaalaista vuohenjuustoa. Öfvergårdin omenatila järjesti maistelutilaisuuden, jossa oli mahdollisuus vertaillla eri omenalajikkeista tehtyjä mehulaatuja.

 

Mickels Gårdin mielenkiintoinen nähtävyys oli vanha maalaistalo, josta alueen talkooväki on tehnyt viehättävän kotimuseon. Kotimuseossa oli runsaasti talon alkuperäistä esineistöä ja erikoisuutena oli seiniä koristavat ikivanhat maalatut tapetit.

 

Lars Sonckin jalanjäljillä

 

Ahvenanmaalla ajellessamme näimme useita hienoja kirkkoja. Jomalan kirkon vanhimmat osat ovat 1200-luvulta. Se on ehkä parhaiten säilynyt keskiaikainen rakennus Suomessa.

 

Finströmissä näimme vanhan pappilan, jossa yksi Suomen kaikkien aikojen tunnetuimmista arkkitehdeistä, Lars Sonck (1870-1956), asui lapsena hänen isänsä toimiessa seurakunnassa pappina. Sonck vietti myöhemminkin Ahvenanmaalla paljon aikaa ja suunnitteli sinne useita tunnettuja rakennuksia, muun muassa St Göranin kirkon, merenkulkuoppilaitoksen, Maarianhaminan kaupungintalon ja paikallisen purjehdusseuran paviljongin.

 

Vuodelle 2021 Ahvenanmaalle on luvassa runsaasti erilaisia yleisötapahtumia, koska saarimaakunnan autonomia täyttää sata vuotta kesäkuussa.

 

Puuveneet ja purjelaivat Maarianhaminan Merikorttelin laiturissa kertovat Ahvenanmaan merenkulkuperinteistä.

Kieltolaki ja pirtunsalakuljettajat ovat hauskasti teemana Pub Niskan sisustuksessa Maarianhaminassa.

Isot, värikkäillä omenilla koristellut olkikerät toimivat liikenteenjakajina, kun Bolstaholmin tilan pellolle rajatulle parkkialueelle virtasi autoja.

Suosittu nähtävyys ovat Bolstaholmin tilan oikeat kermanväriset charolais-emot ja -sonnit, jotka katsoivat matkailijoita kummissaan syöttökaukalon takaa.

Leudon merellisen ilmaston ansiosta omenia poimitaan Ahvenanmaalla pitkälle syksyyn.

Stallhagenin panimomestari Mats Ekholm on kehittänyt muun muassa hunajaolutta.

Stallhagen-ravintolan kalakeitto on herkullista.

Tv:stä tuttu mestarikokki Michael Björklund ottaa vieraita vastaan Smakbyn-ravintolassaan.

Ahvenanmaan lippu liehuu Suomen ja Ruotsin lippujen välissä.

Åland Distillery -tislaamon sammioissa syntyy muun muassa giniä.

Hevonen nauttii aurinkoisesta syyspäivästä Mickels Gårdin tilalla.

Mickels Gårdin kotimuseossa voi nähdä, miten talossa elettiin sata vuotta sitten.

Mickels Gårdin vuohi katsoi vierailijaa uteliaana.

Merenkulku on aina ollut tärkeä elinkeino Ahvenanmaalla. Kuvassa Viking Linen Gabriella ja Mariella kotisatamassaan Maarianhaminassa.

 

Qatar Airways houkuttelee talvilomalle

Qatar Airways lentää kolmesti viikossa Helsingistä ja päivittäin Kööpenhaminasta, Oslosta ja Tukholmasta.

 

Qatar Airwaysin mukaan kesän viimeiset viikot sopivat täydellisesti talviloman suunnitteluun. Qatar Airways on ainoa Persianlahden lentoyhtiö, joka operoi lentoja neljästä Pohjoismaisesta kaupungista. Yhtiö lentää kolmesti viikossa Helsingistä ja päivittäin Kööpenhaminasta, Oslosta ja Tukholmasta.

-Pidä talven kylmyys loitolla ja nauti auringonpaisteesta hyödyntämällä lentoyhtiön säännöllisiä lentoja moniin trooppisiin kohteisiin. Miksi et kastelisi jalkojasi Intian valtameren turkoosissa vedessä tai rentouttaisi mieltä nauttimalla hyvästä kirjasta lämpimän trooppisen auringon alla? Lentoyhtiö lentää päivittäin Malediiveille, kolme kertaa viikossa Seychelleille (15. lokakuuta alkaen) ja neljä kertaa viikossa Sansibariin, Qatar kertoi Spoilconceptin välittämässä tiedotteessa 22. syyskuuta 2020.

Qatar Airwaysin mukaan tällä hetkellä maailmalla on tavallista vähemmän turisteja kilpailemassa täydellisestä kuvasta, joten nyt on myös paras aika lähteä kaikkien aikojen safarimatkalle ja kokea henkeäsalpaava auringonlasku savannilla tai nähdä leijona ja sarvikuono luonnollisessa ympäristössään. Qatar Airways lentää 11 kertaa viikossa Dar Es Salaamiin ja 14 kertaa viikossa Nairobiin. Nämä kaupungit toimivat porttina maailmankuuluihin Kenian ja Tansanian safarikohteisiin.

-Seikkailunhaluisia matkustajia varten Qatar Airways lentää päivittäin Kilimanjaron lentoasemalle.  Tällä kiipeilykaudella kävijöitä on luultavasti tavallista vähemmän, joten innokkaat vaeltajat voivat kokea luonnon todellisen ihmeen ylhäisessä yksinäisyydessään.

-Pandemian alkamisen jälkeen Qatar Airways on lentänyt koko ajan vähintään 30 kohteeseen ja keskeytyksettä viiteen maanosaan. Tämän ansiosta lentoyhtiö on voinut kerätä vertaansa vailla olevaa kokemusta matkustajien kuljettamisesta turvallisesti ja luotettavasti ympäri maailman. Lentoyhtiö on myös johtanut alaa tarjoamalla matkustajille entistä enemmän vaihtoehtoja ja joustavuutta, jotta he voivat suunnitella ja varata matkansa luottavaisin mielin. Lentoyhtiö on myös suorittanut kaikkein kehittyneimpiä turva- ja hygieniatoimenpiteitä. Se on muun muassa ensimmäinen lentoyhtiö, joka vaatii matkustajilta kasvovisiirien käyttöä kasvomaskien lisäksi.

Qatar Airwaysin matkustajia ja matkustamohenkilökuntaa koskevat turvatoimet sisältävät henkilönsuojaimet (PPE) matkustamohenkilökunnalle sekä suojapakkaukset ja kertakäyttöiset kasvovisiirit matkustajille. Business-luokan matkustajat Qsuite-matkustamolla varustetuissa lentokoneissa voivat nauttia paremmasta yksityisyydensuojasta, sillä palkitut istuimet sisältävät liukuvat suojaseinämät sekä mahdollisuuden käyttää Ei saa häiritä -merkkivaloa. Qsuite-matkustamoja on lennoilla yli 30 eri kohteeseen, kuten Lontooseen, Pariisiin ja Frankfurtiin. Yksityiskohtaisia tietoja lennolla ja Dohan kansainvälisellä lentoasemalla suoritetuista toimenpiteistä on osoitteessa qatarairways.com/safety.

Qatar Airwaysin toiminta ei riipu mistään tietystä lentokonetyypistä. Lentoyhtiön monien modernien ja polttoainetehokkaiden lentokoneiden ansiosta se voi jatkaa lentämistä sopivalla kapasiteetilla kaikilla markkinoilla. COVID-19 vaikuttaa matkojen kysyntään, joten lentoyhtiö on päättänyt pitää Airbus A380s -koneensa maassa, sillä nykyisessä markkinatilanteessa niin suurten lentokoneiden lennättäminen ei ole kaupallisesti tai ympäristön kannalta järkevää. Lentoyhtiön 49 Airbus A350- ja 30 Boeing 787 -konetta sopivat täydellisesti strategisesti tärkeimmille kaukoreiteille Afrikkaan, Amerikkaan, Eurooppaan sekä Aasian ja Tyynenmeren alueelle. Lentoyhtiö on ollut johtavassa asemassa kansainvälisten lentojen palauttamisessa normaaliin, sillä se on rakentamassa verkostoaan uudelleen ja aikoo lentää yli 550 kertaa viikossa yli 85 kohteeseen kuudella eri mantereella.

Jotta matkustajat voivat suunnitella matkansa rauhallisin mielin, lentoyhtiö on laajentanut varauskäytäntöjään ja alkanut tarjota matkustajilleen entistä enemmän vaihtoehtoja. Lentoyhtiö sallii rajoittamattomat päivämäärämuutokset, ja matkustajat voivat muuttaa määränpäätään niin usein kuin haluavat, mikäli kohde on enintään 5 000 mailin päässä alkuperäisestä määränpäästä. Lentoyhtiö ei veloita hintaeroja ennen 31.12.2020 tehdystä matkasta. Sen jälkeen sovelletaan hintasääntöjä. Kaikki viimeistään 31.12.2020 tehtäville matkoille varatut liput ovat voimassa kaksi vuotta myöntämispäivästä. Täydelliset ehdot löydät osoitteesta qatarairways.com/RelyOnUs.

Qatar Airwaysin kotilentoasema ja keskus, Hamadin kansainvälinen lentoasema (HIA), on ottanut käyttöön tiukat puhdistustoimenpiteet ja sosiaalisen välimatkan säilyttämiseen tähtäävät toimenpiteet kaikissa terminaaleissa. Matkustajien kosketuspisteet puhdistetaan 10–15 minuutin välein, ja lähtöportit sekä linja-autoportit puhdistetaan jokaisen lennon jälkeen. Lisäksi käsien desinfiointiaineita on saatavilla maahantulo- ja turvatarkastuspisteissä. SKYTRAX World Airport Awards 2020 valitsi HIA:n äskettäin maailman kolmanneksi parhaaksi lentokentäksi 550 lentokentän joukossa. HIA äänestettiin myös Lähi-idän parhaaksi lentoasemaksi kuudetta vuotta peräkkäin ja Lähi-idän parasta palvelua tarjoavaksi lentoasemaksi viidentenä vuonna peräkkäin.

 

Verla esittelee teollisuushistoriaa

Vanha pahvitehdasmiljöö Verlankosken äärellä herää eloon tehdasmuseon opastetuilla kierroksilla.

 

Metsäyhtiö UPM:n omistama tehdasmuseo Verla tarjoaa kävijälle menneen maailman tehdastunnelmaa. Yhtiö listasi ainakin viisi syytä, miksi matkailijan kannattaa poiketa Verlassa.

 

1. Verlan tehdasmuseo – entisajan tunnelmaa parhaimmillaan
Vanha pahvitehdasmiljöö Verlankosken äärellä herää eloon tehdasmuseon opastetuilla kierroksilla. Vuonna 1972 avatussa Suomen ensimmäisessä tehdasmuseossa pääset tutustumaan puuhiomon ja pahvitehtaan mielenkiintoisiin vaiheisiin 1870-luvulta vuoteen 1964, jolloin tehtaan tuotanto päättyi. Tunnelmaa täydentävät näyttelyt, ruukkikylän puodit, lounaskahvila ja viinipuoti. Verlassa voi nähdä myös esihistorialliset kalliomaalaukset.

 

2. Uudistunut metsäpolku – lähde retkelle metsään
Avaa aistisi ja lähde retkelle eri kasvuvaiheissa oleviin metsiin ja monimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin luontokohteisiin. Kahden kilometrin mittaista polkua kulkiessasi saat kokea hyvin hoidettujen metsien voiman. Saat myös käsityksen nykyaikaisesta kestävästä metsätaloudesta. Metsäpolun kohdekuvauksiin voi tutustua jo etukäteen osoitteessa www.verla.fi/metsapolku. Löydä lisää suomalaisen metsän salaisuuksia ja astu virtuaalimetsään myös täällä: www.upmforestlife.com.

3. UPM Biofore -näyttely – metsäteollisuuden innovaatiot tutuiksi
Verlan kollamakasiinin eli pahvipaalien varaston UPM Biofore -näyttelyssä on esillä monia biotalouden innovaatioita. Pääset tutustumaan esimerkiksi hiilen kiertokulkuun sekä 3D-tulostettuun puutuoliin, jonka valmistamisessa on hyödynnetty robotiikkaa. Teenystäviä ilahduttaa puupohjaisista materiaaleista rakennettu Biofore-teetalo. Näyttelyn lisäksi kannattaa piipahtaa myös Aitassa Verlan rantapuistossa.

4. Repoveden kansallispuisto – lyhyen ajomatkan päässä
Verlan vierailun jälkeen voit ottaa suunnaksi Repoveden kansallispuiston, joka sijaitsee noin puolen tunnin ajomatkan päässä Verlasta. Repoveden kansallispuisto ja UPM:n lahjoittama Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualue muodostavat nyt yhdessä lähes 30 neliökilometrin laajuisen upean kokonaisuuden. Repoveden kansallispuistossa on tarjolla eripituisia merkittyjä retkeilyreittejä 3,5 kilometrin Ketunlenkistä 26 kilometrin Kaakkurin kierrokseen. Päiväretkiin on mahdollista yhdistää myös melontaa tai soutua. Lue lisää www.luontoon.fi/repovesi .

5. Lähimatkailu kannattaa – viivy pidempään!
Verlan kylä sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Kouvolan keskustasta, ja esimerkiksi Helsingistä Verlaan ajaa noin kahdessa tunnissa. Koska Verlan alueella riittää nähtävää pariksikin päiväksi, voit yöpyä tehtaan työntekijöiden entisissä asunnoissa, uittotuvassa tai uudemmissa puumökeissä.