Klippanin ravintola 120 vuotta

Ravintola Saariston alkupalat.

Ravintola Saaristossa juhlitaan kesällä 2019 suurta virstanpylvästä, kun ravintolatoiminnan alkamisesta sen tiloissa Klippanin luodolla Helsingin Eteläsataman edustalla tulee kuluneeksi 120 vuotta.

Helsingin paraatipaikalla sijaitsevaa punakattoista ravintolaa on kutsuttu "Helsingin parvekkeeksi merelle" ja se onkin yksi kaupungin näyttävimpiä ja vanhimpia ravintolarakennuksia, jolla on takanaan pitkä ja värikäs historia.

Vappuna 1. toukokuuta 2010 ravintolatoiminnan Klippanilla aloitti Anne ja Sakari Tainion perheyritys A&S Ravintolat ja samalla ravintola muutti nimensä Ravintola Saaristoksi. Ravintolassa on tanssittu lukuisat häät, vietetty rapujuhlat snapsilauluineen, illastettu romanttisesti kahden kesken, kestitty parhaimmat asiakkaat ja yhteistyökumppanit sekä nautittu perinteiksi tulleet Vappu- ja Äitienpäivälounaat. Sijainti Helsingin paraatipaikalla tarjoaa upeat maisemat jokaiseen ilmansuuntaan, niin merelle kuin kaupungin keskustaan. 

Klippanin 120-vuotisen taipaleen kunniaksi Saaristossa on tarjolla koko kesäkauden ajan 67 euron hintainen neljän ruokalajin Klippan 120 Juhlamenu.

"Klippan on helmi, luonnon helmi" Näillä sanoilla kaupungin kiinteistöjohtaja Erik von Frenckell kuvaili Klippania 22. lokakuuta 1936. Ravintolaa ja saarta ylistäviä sanoja löytyy myös vanhojen kirjojen valokuvista, joissa hehkutetaan: "Klippanin kesäinen idylli on vastustamaton."

Klippanin eli Luodon maantieteellinen nimi on Södra Blekholmen eli Eteläinen Valkosaari. Se oli jo ruotsinvallan aikana, 1700-luvun jälkipuoliskolla, osa silloisesta Sederholmin telakasta, jolla veistettiin lukuisia mahtaviakin purjealuksia. Myöhemmin saarella toimi Lindbergin telakka sekä vuosina 1878–1897 Jakob Nymanin laivaveistämö. Yli 100 vuotta kestänyt laivanrakennustoiminta päättyi saarella ja sen kallioilla vuonna 1897. Vuonna 1898 järjestetyssä huutokaupassa Helsingin kaupunginvaltuusto päätti vastoin kiinteistölautakunnan suositusta lopettaa laivankorjaus- ja hiilisatamatoiminnan ja hyväksyi asukkaittensa viihdyttämiseksi ravintoloitsijan, C. F. Nybergin, tarjouksen. Ehtoihin kuului, että ravintolarakennus olisi valmis viimeistään vuonna 1900 ja että kaupungin puutarhuri Olssonin laatima puiden ja pensaiden istutussuunnitelma toteutetaan. Itse rakennuspiirustukset olivat maineikkaan arkkitehti Selim Lindqvistin käsialaa.

Juhlalliset avajaiset olivat 17. elokuuta 1899 ja kaupungin lehdet kirjoittivat ihastellen tilaisuudesta ja siitä, kuinka oikea sähkövalo paloi ja että höyryalus välitti joka 20. minuutti liikennettä Keisarinnan kiveltä ja soutuvene varvin laiturista. Tanssi- ja juhlasali, jonka mitat olivat ja ovat edelleen 11,60 x 7,70 metriä yllätti monet, samoin sen katon hienot puuleikkaukset, jotka nousevat jopa 12 metrin korkeuteen. Ravintolan sekä myös saaren uudeksi nimeksi tuli Klippan. Nimen keksi tunnettu lehtimies Julius Hirn, jota kuvailtiin eloisaksi ja kaupungin lihavimmaksi mieheksi. Klippanista tuli jo ensimmäisenä syksynä kaupunkilaisten lemmikki, ehkä osittain myös Juliuksen ansiosta.

Ravintola Saaristo on avoinna 13. syyskuuta saakka ma-pe klo 17-23.
Muina aikoina ravintola avaa ennakkotilauksesta isompiin yksityistilaisuuksiin aina syyskuun loppuun saakka.

Yhteysvene liikennöi ravintolan aukioloaikoina 20 minuutin välein (tasalta, 20 min yli ja 20 min vaille) Saariston laiturilta Olympiaterminaalin eteläpuolelta (Ehrenströmintie).

Ravintola Saariston rakennus on kokenut vain pieniä muutoksia 120 vuoden aikana.

Ravintola Saaristo sijaitsee saaressa Helsingin edustalla.

Paahdettua siikaa Ravintola Saariston tapaan.

Vanha postikortti, jonka aiheena on Klippan.

Marseille, Ranska, karhean kaunis

Marseillen kaunis Vanha satama eli Vieux Port on kaupungin hermokeskus, jonka ympäristössä on paljon ravintoloita ja vilkas iltaelämä.

 

Sanasta Marseille tulee suomalaiselle mieleen lähinnä samaa nimeä kantava saippua, mutta muuten tuo Ranskan toiseksi suurin kaupunki on jäänyt suomalaisille melko vieraaksi. Karheudestaan huolimatta se on kuitenkin kaunis kaupunki, jossa on runsaasti mielenkiintoista nähtävää.

Marseille tunnetaan paremmin satamakaupunkina kuin lomakaupunkina, vaikka kauniilla paikalla Välimeren rannalla noin 200 kilometriä Nizzasta länteen sijaitsevana sillä olisi aineksia lomakohteeksikin. Marseillen vetovoimaa on himmentänyt sen rosoinen maine, jota kaupungin esiintyminen monissa rikoskirjoissa ja –elokuvissa ei ole yhtään hillinnyt.

Marseille on suurkaupunki, jossa on esikaupunkialueet mukaan lukien yli miljoona asukasta. Kaupunki on lisäksi etnisesti ja uskonnollisesti hyvin kirjava, koska se on suurena satamakaupunkina ottanut vastaan paljon siirtolaisia muun muassa Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä. Kaupungissa on runsaasti arabitaustaisia muslimeita, mutta lisäksi siellä on paljon juutalaisia ja jopa yli 20 synagoogaa.

SAS-konserniin aiemmin kuuluneella lentoyhtiöllä Blue1:lla oli joitakin vuosia sitten suoria lentoja Helsinki-Vantaalta Marseilleen, mutta tällä hetkellä (2019) suoria lentoja ei ole, joten Marseilleen kannattaa lentää Suomesta esimerkiksi Pariisin tai Amsterdamin kautta. Vaihtoehtoisesti voit lentää Nizzaan, jonne on tarjolla runsaasti lentoja, ja matkustaa sieltä bussilla, junalla tai vuokra-autolla Marseilleen.

Marseille on aina kiinnostanut minua, joten lähdimme sinne vaimoni kanssa vajaan viikon matkalle helmi-maaliskuun vaihteessa 2019. Kiinnostustani lisäsi suoratoistopalvelu Netflixistä vuotta aiemmin katsomani ranskalainen sarjaelokuva Marseille, jossa pääosaa esittää Gerard Depardieu.

Nousimme 28. helmikuuta 2019 kello 7.35 Helsinki-Vantaalta lähtevään Finnairin koneeseen, joka kuljetti meidät Pariisin Charles De Gaullen lentokentälle, jonne saavuimme aikataulun mukaan noin 9.40. Sieltä jatkoimme Air Francen lentokoneella klo 13.05 Marseilleen, jonne saavuimme noin kello 14.30.

Lentokentältä matkustimme alle puolessa tunnissa taksilla Marseillen rautatieasemalle, jonka yhteydessä on myös bussiasema. Sieltä lähdimme kävelemään hotellillemme, jonne olikin yllättävän pitkä kävelymatka. Vaikka oli helmikuun loppu, sää oli Marseillessa kaunis ja melko lämmin, joten saavuimme lopulta hikisinä kaupungin Vanhan sataman eli Vieux Portin tuntumassa olevaan Novotel-hotelliimme.

Novotel-hotellista ja erityisesti samassa rakennuksessa toimivan ja samaan hotellikonserniin kuuluvan ylellisemmän Sofitel-hotellin ikkunoista avautui kaunis näkymä Marseillen keskustaan ja Vanhaan satamaan.

Marseillessa riitti viideksi päiväksi hyvin nähtävää. Poikkesimme muun muassa hotellimme lähellä olevassa saippuakaupassa, jonka yhteydessä toimii myös saippuamuseo. Kiipesimme myös kaupunkia hallitsevalle kukkulalle, jonka huipulla on hieno kirkko Notre Dame de la Garde. Kirkonmäeltä oli hyvä näköala Marseillen kaupunkiin ja Välimerelle, jossa kaupungin edustalla näkyi muutama saari. Yhdessä niistä pidettiin Monte Criston kreiviä vankina Victor Hugon romaanissa.

Marseillessa on helppo liikkua metrolla, koska siinä on vain kaksi linjaa, sininen ja punainen. Söimme monissa kaupungin ravintoloissa, joiden hintataso oli kohtuullinen. Kolmen ruokalajin päivällinen maksoi Vanhan sataman läheisyydessä olevissa ravintoloissa alle 20 euroa. Tarjolla oli runsaasti myös kalaa ja äyriäisiä, kuten rantakaupungille sopii.

Teimme myös jonkin verran tuliaisostoksia. Kaupungin keskustassa Vanhan sataman läheisyydessä on Galerie Lafayette –tavaratalo. Poikkesimme myös nykyaikaisessa suuressa Les Terrasses du Port –ostoskeskuksessa, joka sijaitsee kaupungin uuden sataman läheisyydessä Vanhasta satamasta noin kilometrin verran pohjoiseen.

Hotelliltamme oli alle kilometrin matka Katalaanien uimarannalle (Plage des Catalans). Se on pienehkö hienohiekkainen mutta melko epäsiisti uimaranta keskellä kaupunkia. Koska merivesi oli vielä kylmää, tyydyimme katselemaan rannan ihmisvilinää emmekä menneet uimaan. Rannan tuntumassa oli isoja havainnekuvia, joiden perusteella arvioimme kaupungilla olevan suunnitelmia uimarannan ja sen ympäristön kehittämiseksi.

Novotel-hotellin kiinteistössä toimivassa ylellisemmässä Sofitel-hotellissa oli kuntosalin lisäksi uima-allas ja sauna, jotka olivat lisämaksusta myös Novotel-asukkaiden käytössä. Sauna ja uinti pitkien kävelyretkien lomassa tekivätkin hyvää. Muutenkin Novotel-hotelli oli mukava majapaikka.

Marseillessa on paljon kauniita vanhoja kerrostaloja. Niitä näimme myös Castellanen kaupunginosassa, jonne matkustimme metrolla. Castellanessa poikkesimme hyvässä edullisessa ruokaravintolassa ja kävimme lisäksi tutustumassa sen lähellä olevaan monitoimihalliin, Palais OmnisportsMarseilleen, jossa paikallinen jääkiekkojoukkue Spartiates Marseille harjoittelee ja pelaa kotiottelunsa.

Marseille on ennen kaikkea jalkapallokaupunki, jossa on sitä varten komea iso stadion, mutta yllättäen kaupungissa voi nähdä myös tasokasta jääkiekkoa, jossa oli kaudella 2018-2019 vahva suomalaisväritys, kun joukkueessa pelasi enimmillään peräti viisi suomalaista. Spartiates Marseille pelasi kyseisellä kaudella ensimmäistä kauttaan

Ranskan mestisliigassa eli 1. divisioonassa, jonne se nousi alemmasta 2. divisioonasta.

Joukkue menestyi uudella sarjatasolla heikon alkukauden jälkeen yllättävän hyvin edeten aina pudotuspeleihin saakka. Mestaruuskin oli lähellä, koska Marseille hävisi pudotuspelien 5. ottelussa hiuksenhienosti Brianconille, joka nousi lopulta mestariksi.

Marseillen joukkueen tähti oli suomalaismaalivahti Patrik Virtanen, jonka saapuminen kesken kauden Yhdysvaltain yliopistosarjasta käänsi Marseillen joukkueen menestyksen hurjaan nousuun. Virtanen kirjasi tililleen sarjan parhaan torjuntaprosentin 93,1.

Sää oli koko matkamme ajan yllättävän lämmin ja aurinkoinen. Keskipäivällä mittari oli noin 15 asteessa ja aurinkoisessa paikassa ilma oli kuin kauniina Suomen kesäpäivänä. Aurinko paistoi hotellin terassille niin lämpimästi, että siinä pystyi istumaan pelkällä t-paidalla.

Marseillen katukuva on karheampi kuin esimerkiksi Pariisin. Kaupungin imago on jonkin verran siloittunut, kun se toimi Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2013. Kaupungissa toimii myös suuri ja arvostettu yliopisto.

Mitään rikollisuuteen viittaavaa emme matkamme aikana nähneet. Hallitusta vastustavia keltaliiveihin pukeutuvia mielenosoittajia näkyi päivittäin Vanhan sataman alueella, mutta he käyttäytyivät yleensä rauhallisesti ja ystävällisesti toisin kuin Pariisissa, jossa keltaliivit aiheuttivat samaan aikaan mielenosoituksillaan tuhoa.

Ranskankieli on yhä vahvaa valuuttaa Marseillessa, koska esimerkiksi ravintoloiden henkilökunta osaa heikommin englantia kuin Pariisissa.

  

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja niin jouduimme lähtemään Marseillesta kotimatkalle 5. maaliskuuta. Tällä kertaa päätimme matkustaa lentokentälle bussilla, joka on taksia edullisempi. Siirryimme ensin hotellilta bussiasemalle uber-taksilla, joka maksoi hieman yli 10 euroa. Bussi vei meidät sitten lentoasemalle, josta matkustimme Amsterdamin kautta KLM:n operoimille lennoilla Helsinkiin.

Iltanäkymä Marseillen keskustaan, jolle antavat leimansa vanhat rakennukset ja muurit.

Marseillen Vanhassa satamassa kalakauppiaat myyvät päivän saalistaan.

Marseillen ravintoloiden listalla on runsaasti kala- ja äyriäisvaihtoehtoja, kuten nämä yrttimarinoidut simpukat.

Marseillessa on helppoa ja edullista liikkua metrolla, jonka yksi asema sijaitsee Vanhassa satamassa.

Marseille tunnetaan Marseille-saippuasta, jota myydään muun muassa Vanhan sataman vieressä olevassa saippuakaupassa Savonnerie Marseillaise De La Licorne.

Saippuakaupassa on monenlaisia saippuoita, ja kaupan vieressä toimii myös saippuamuseo.

Parin sadan metrin päässä Vanhasta satamasta on Galerie Lafayette –ketjun tavaratalo.

Marseillen Galerie Lafayette -tavaratalo muistuttaa arkkitehtuuriltaan Helsingin Oodi-kirjastotaloa.

Les Terrasses du Port –ostoskeskuksen näköalatasanteella olevalla kaukoputkella voi tiirailla Välimerellä seilaavia laivoja.

Marseillen kaupungin keskeinen maamerkki on korkea kukkula, jonka huipulla on hieno kirkko Notre Dame de la Garde.

Notre Dame de la Garde –kirkon tornia koristaa hieno kullattu patsas.

Notre Dame de la Garden sisällä vallitsee harras tunnelma.

Kirkonmäeltä avautuu hieno näkymä Marseillen kaupunkiin ja Välimerelle.

Vanhan satama toimii pienvenesatamana.

Mellakkapoliisi seurasi keltaliivien järjestämää mielenosoitusta, joka sujui rauhallisesti.

Marseillessa on meriruokien lisäksi myös hyviä pihvejä.

Novotel-hotellin vieressä on puisto, jossa myös lokit viihtyvät.

Kauniit vanhat hallintorakennukset koristavat Marseillen keskustaa Vanhan sataman läheisyydessä.

Katalaanien uimarannalla oli helmi-maaliskuun vaihteessakin ihmisiä, mutta uimaan uskaltautui ani harva.

Metro on nopea kulkuneuvo Marseillessa.

Marseillen Spartiates-jääkiekkojoukkue pelaa Omnisport-monitoimihallissa, jossa on ainakin 5000 katsomopaikkaa.

Marseille Spartiates –jääkiekkojoukkueella on asialliset työskentelytilat.

Castellanen kaupunginosassa on kaunis puisto Parc du26ème Centenaire, jossa on muistomerkki ihmisille, jotka pelastivat juutalaisia natsien vainoilta toisen maailmansodan aikana.

Ravintolassa syöminen on Marseillessa halvempaa kuin Suomessa. Tämä hyvä pihviateria viineineen ja jälkiruokakahveineen maksoi Best of –brasseriessa vain hieman yli 10 euroa.

Best of –brasserien juomalista.

Hippopotamus-ravintola Vanhassa satamassa tarjoaa muun muassa runsaita hampurilaisannoksia.