Kakslauttasen Arctic Resort on taiteen tyyssija

Essi Korvan Ruskalehdet

 

Harvassa resortissa on niin paljon laatutaidetta kuin Kasklauttasen Arctic Resortissa Pohjois-Lapissa. Sitä on suorastaan ruhtinaallisesti; yleisissä tiloissa, kelomökkien seinissä, ravintoloissa ja tietenkin taiteelle pyhitetyssä tilavassa galleriassa. Nerokasta on, että matka planetaarioon on myös taidekiertokävely.

Kakslauttasen maailman suurin yksityinen planetaariorakennus ravintoloineen ja taidegallerioineen sekä Iglutorneineen on näyttävä monumentti. Pilkittyä jäällä olevaa ahventa muistuttava kaareva lasiseinäinen ravintola on osa 4 700 neliöistä rakennuskompleksia.

Ravintolarakennus on itsessään taideteos – taiderakentamista parhaimmillaan. Kaikki alueen rakennukset on suunnitellut henkilökohtaisesti omistaja Jussi Eiramo.

Kakslauttasen residenssialueella taide ei rajoitu vain sisätiloihin, sillä ulkona on esillä toistasataa työtä.

Planetaariorakennuksen ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on taiteelle tilaa 200 neliötä, yhteensä 400 neliötä.

Rakennuksen ensimmäisen kerroksen näyttelytilassa on Risto Immosen muistonäyttely pääsiäiseen 2023 asti. Se avautuu upeasti portaikon keskellä olevan suuren ”Neidon korento” -teoksen takaa. Esillä on hänen teoksiaan uran alkumetreiltä aivan viimeisiin hetkiin asti.

Immonen oli arvostettu pitkän linjan kuvanveistäjä ja taideseppä. Hän taisi raudan ja teräksen, mutta myös puun ja jopa lumen sekä jään. Hänellä oli ainutlaatuinen muotokielen taju. Eläessään Immonen asui ja työskenteli Muurolassa. Hän oli Kakslauttasen Arctic Week -veistosviikkojen kuraattori ja johtaja. Immosen töitä on laajalti koti-ja ulkomailla. Hän oli Kakslauttasen omistajan Jussi Eiramon hyvä ystävä.

Maanalaiset revontulet

Planetaario ja Art Gallery on suunniteltu nerokkaasti. Henkilöt, jotka matkaavat planetaarioon katsomaan Revontulista kertovaa tiededokumenttia, ”joutuvat” sukeltamaan taide-elämyksiin, sillä teosten näkemiseltä ei voi välttyä.

Planetaarioon astelevat sukeltavat ensi töikseen punamattoiseen pitkään käytävään, jonka tarkoitus on kunnioittaa tulijaa ja luoda tunnelma arvovieraana olemisesta.

Kun punaisesta käytävästä putkahtaa ulos aulaan, kulkija huomaakin olevansa yllättäen taideteoksen sisällä. Kyseessä on Kirsi Kaulasen ruostumattomasta teräksestä valmistettu teos ”Maanalaiset revontulet”. Teos kuvaa uhanalaisten kasvien juuria Lapissa. Katossa olevista taideteoksen teräsosista heijastuvat varjot lattialla. Näiden kahden elementin välissä planetaarioon menijä vaeltaa. Teos on häkellyttävän vaikuttava.

Neidon korento

Matkalla kohti planetaariota on taidetta lähes kaikissa paikoissa mihin silmä osuus.

Myöskään taiteilijapariskunnan Pekka ja Teija Isorättyän monimetrien ”Neidon korento” suihkulähteineen, tuskin jättää ketään ilman taidekokemusta.

Essi Korvan puiset ”Ruskalehdet” myös puhuttelevat. Ne koristavat yläkerran baarin takaseinää. Tilassa sijaitsee myös talon oma panimo ja tislaamo eli pontikkatehdas. Korva on erityisesti tunnettu naisfiguureistaan, joilla on silmät, joita tuskin kukaan pystyy tuijottamaan pitkään. Naiset usein miten esiintyvät Korvan teoksissa paljain rinnoin.

Samassa panimoravintolan tilassa on Marja ja Kari Alakosken tekemä ja Teija ja Pekka Isorättyän suunnittelema Suomen suurin lasiteos, joka on itse asiassa lasiseinä. Se jakaa ravintolan ja kabinetin. Se painaa peräti 5 500 kiloa, siinä on peräti 642 erikokoista ja -väristä lasiosaa.

Samoissa ravintolatiloissa on Kirsi Kaulasen ”Koronapallovalaisimet”. Korona-aikana taiteilijalle syntyi idea valaisimista, jotka näyttävät koronavirukselta.

Isorättyän pariskunta on tunnettu näyttävistä töistään. Sellainen on kookas ”Lautta” ravintolasalin sinisellä seinällä. Se on tehty sata vuotta vanhoista sahausjätteistä, jotka taiteilijapariskunta on omin käsin nostanut merestä Tornion edustalla olevasta saaren rannasta, jossa oli yksi Suomen suurimmista sahoista.

Runsauden kirjo

Yläkerran planetaarioaulassa on sodankyläläisen Sulo Nordbergin männystä repäisytekniikalla tehty kolmiosainen puureliefi. Vasemmalla puolella on ”Kultaoja ruska-aikana”, keskellä ”Keskiyön aurinko”, jonka alaosassa on Saariselän tunturien silhuettejä ja oikealla ”Vuomaselän kuusikot maaliskuussa”.

Norbergin isokokoinen ”Kultaoja”-teos muistuttaa, että Kakslauttasen Kultaojasta on kaivettu kultaa jo yli 150 vuotta. Tsaari Nikolai ll antoi maaliskuussa 1868 kullankaivuusta käskyn. Hän lähetti retkikunnan Suomen Lappiin, jota johti vuori-insinööri Conrad Lihrin retkikunta. Kultaa löytyi muun muassa Kultaojasta, jossa vielä tänä päivänikin muinaiset patorakennelmat ovat nähtävissä.

Legenda kertoo, että Kultaojan kultalöytöihin perustuu Kakslauttasen talous, uskoo ken haluaa.

Myös Irene Kangasniemen ”Lapin valtias” tuo tuulahduksen Lapin villistä luonnosta, koska teos on tehty kotkan sulista.

Helena Törmälä, tunnettu ikonimaalari Kouvolasta, esittäytyy kahdella suurella naivistisella työllä: Kakslauttasen ”Itäkylä” ja ”Länsikylä”.

Kaksi valokuvaajaa

Kakslauttasen taidekirjo on varsin laaja veistoksista relieffeihin ja tilateoksista valokuviin. Kevään Art Galleryn näyttelyssä esittäytyy peräti kaksi valokuvaaja. Siellä on ivalolaisen valokuvaajan Pertti Turusen töitä. Hän on valokuvannut vuosikymmenten ajan Lapin luontoa eri kanteilta katsottuna, myös ilmasta. Turunen on erikoitunut Tenojoen kuohuihin ja revontuliin.

Toisen valokuvaajan, Soile Suvannon sielun maisema on pohjoinen luonto. Hänen kuviaan on muun muassa Oulunjokivarresta, Hailuodosta ja Kilpisjärveltä. Suvanto on ansioitunut kuvaaja, jonka töitä on ollut esillä esimerkiksi Valokuvataiteen museossa, Oulun taidemuseossa ja MABN-galleriassa.

Saapumisohje: 10 km Saariselästä etelään, oikealla puolella, (etelästä tullessa vasemmalle) on kyltti Kultaojantie ja West Village.

www.kakslauttanen.fi

Planetaarion, Arctic Galleryn ja Design Shopin aukioloajat 9.4.2023 asti: ma-la klo 12.00-17.00. 
Revontulidokumentti pyörii ma-la klo 15.00. Kesto 30 min.
Plantaaeio on ryhmille avoinna tilauksesta, edellä mainittujen aikojen lisäksi.
Huhtikuussa ryhmille aukiolo sopimuksen mukaan.

Elokuva maksaa 36 euroa.
Lapsilta 19 euroa.

Kakslauttanen Arctic Resort Oy on laadukas kansainvälinen resort Sodankylän Saariselällä, Kakslauttasen kylässä. Kakslauttanen sijaitsee jäämerentien eli nelostien varressa. Nordkappiin on matkaa 450 km ja Napapiirille 250 km, Ivalon lentokenttä on vain 40 km:n päässä.

Yrittäjä Jussi Eiramo perusti 12 asiapaikkaisen kelohonkaisen tienvarsikahvilan vuonna 1975.

Ensimmäinen lasi-iglu rakennettiin vuonna 2001 revontulien katseluun. Nyt alueella on lasi-iglujen ohella kelomökkejä ja kelomökkien sekä lasi-iglun yhdistelmiä, ravintola, taidegalleria, iglutorni ja planetaario. Aktiviteetteja on tarjolla runsaasti jokaiselle vuoden ajalle.

Laaja 500 hehtaarin resortalue koostuu East Villagen ja West Villagen alueista. Kakslauttanen Arctic Resortissa on myös Joulupukin ympärivuotinen koti suurine juhlataloineen ja maailman suurin savusauna. Resortissa on paljon edustamiseen soveltuvia tiloja.

Lähde: Kakslauttanen Arctic Resort 2.3.2023

 

Maanalaiset revontulet

Kakslauttasen Panimo

Lasiseinä

Sulo Nordbergin mäntyinen puureliefi