Saksa, Bad Nauheim kylpyläkaupunki

Bad Nauheim on kylpylöiden, puistojen ja kauniiden vanhojen rakennusten kaupunki.

 

Minulla oli taannoin tilaisuus vierailla työmatkalla Saksassa Bad Nauheimissa, jossa osallistuin muutaman päivän kokoukseen.

Bad Nauheim on viehättävä pienehkö kaupunki noin 30 kilometriä Frankfurtista pohjoiseen. Asukkaita siellä on noin 30 000. Matka taksilla Frankfurtin lentokentältä kesti ruuhka-aikaan vajaan tunnin.

Suolatuotannosta terveyskylpylöihin

Bad Nauheim tunnetaan suolatehtaistaan, joita siellä on ollut jo satojen vuosien ajan. Siellä on myös mineraalipitoisia lähteita, joiden ympärille kaupungissa alkoi kasvaa kylpylätoimintaa 1800-luvulla. Kylpylätoiminnan ohessa Bad Nauheimista muodostui eräänlainen terveydenhoidon keskittymä, jossa erityisesti luonnonmukaisen hoidon osaaminen on ollut keskeistä näihin päiviin saakka.

Kaupunki on viihtyisä, koska keskusta on melko pieni, siellä on paljon puistoja ja siellä täällä kauniita art nouveau -tyylin rakennuksia.

Hotelli Dolce by Wyndham Bad Nauheim

Majoituin viihtyisään Dolce-hotelliin, joka sijaitsee puiston ympäröimänä. Huone oli siisti ja avara. Hotellissa oli myös hyvät kokoustilat ja sisäuima-allas. Dolce koostui uudemmasta osasta ja vanhemmasta osasta, joka oli ilmeisesti peräisin jostain 1900-luvun alusta.

Työpäivien lomassa minulle jäi jonkin verran aikaa tehdä kävelyretkiä hotellin ympäristössä. Oli toukokuun puoliväli, joten linnut lauloivat kauniisti hotellia ympäröivässä puistossa. Lyhyen kävelymatkan päässä hotellista oli kaupungin jäähalli, joka oli mielenkiintoinen, koska se oli katettu mutta sivuistaan avoin. Jääkiekkokausi oli jo ohi, joten hallissa oli hiljaista.

Elvis asui kaupungissa

Hotellin läheisyydessä oli myös Elvis Presleyn muistolaatta. Laulajasuuruus Elvis asui kaupungissa vuodesta 1958 vuoteen 1960, kun hän suoritti varusmiespalvelusta kaupungissa siihen aikaan toimineessa amerikkalaisten varuskunnassa. Bad Nauheimissa toimii myös pieni Elvis-museo, joka muistuttaa laulajan ajasta kaupungissa.

Valitettavasti en kokouskiireiltäni ehtinyt Elvis-museoon. Onneksi ehdin kuitenkin poiketa paikallisessa oluttuvassa eli bierstubessa, jossa oli mukava saksalainen tunnelma.

Hienoa art nouveauta

Artnouveau-net -nettisivusto kertoo Bad Nauheimista seuraavasti:

Bad Nauheim sijaitsee viiniköynnösten, hedelmätarhojen ja ruusupeltojen ympäröimänä Taunusvuorten juurella läntisessä Saksassa. Jo kelttiläiset ja roomalaiset hyödynsivät seudun suolavesilähteitä. 1700-luvulla Nauheimin suolatehtaat olivat kehittyneet alansa yhdeksi suurimmaksi ja nykyaikaisimmaksi yritykseksi. 

Suolantuottajien kylä alkoi muuttua kylpyläksi 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla, kun uusista poratuista kaivoista saadun suolaveden parantava vaikutus huomattiin. Vuonna 1854 Nauheim tunnustettiin virallisesti kaupungiksi ja sille annettiin vuonna 1869 lisänimi Bad (kylpylä). 

Vuoteen 1900 mennessä Bad Nauheimista tuhansine vieraineen oli tullut kansainvälisesti kuuluisa kylpylä. Sinne matkustettiin hoitokuurille terveyssyistä ja toisaalta se oli myös kansainvälisen yläluokan tapaamispaikkana. Vuosisadan vaihteessa uudet hygienian ja estetiikan käsitykset ja vaatimukset edellyttivät uusia kylpylärakennuksia. Bad Nauheim kuului Hesse-Darmstadtin suurherttuakuntaan. 

Hessenin ja Reinin suurherttua Ernst Ludwig oli edistyksellinen hallitsija, joka arvosti taidetta ja mutta jolla oli myös taloudellista silmää. Hän toivoi taiteiden kehittyvän lupaavaksi talouden sektoriksi tunnuslauseenaan ”Maani Hessen kukoistakoon ja sen myötä taide”. Bad Nauheimin uudet rakennukset toteuttivat tätä tavoitetta.

Suurherttuakunnan valtiollisen rakennustarkastajan Wilhelm Jostin johdolla kylpylän hoito- ja teknisille tiloille laadittiin uusi yhtenäinen suunnitelma vuosina 1902–1912. Vuonna 1901–1902 Jost rakennutti aluksi Inhalatoriumin, hengityssairauksien hoitoon tarkoitetun rakennuksen, keskelle kylpyläpuistoa. Rakennus on nykyään Bad Nauheimin yleinen kirjasto.

Sprudelhof, suihkulähdepiha, rakennettiin vuosina 1905–1912. Siihen kuului 240 kylpyosastoa, erilliset osastot kuninkaallisia vieraita varten ja uuden vesilähdealtaat. Runsaasti koristeltuine kylpytiloineen, odotussaleineen ja sisäpihoineen Sprudelhof on saksalaisen Jugendin vaikuttavimpia esimerkkejä. Kaivojen, veistoshahmojen ja muun sisustuksen koristelu viittaa veden terveyttä edistäviin vaikutuksiin.

Trinkkuranlage, mineraalivesilaitos, rakennettiin vuosina 1910–1912. Tähän hevosenkengän muotoiseen kokonaisuuteen kuuluu pylväskäytäviä, sisäpiha, pumppuhuone eli juomahalli ja soittolava, jonka edessä on suorakulmainen vesiallas. Kurbrunnen, mineraalivesilähde läntisen pylväskäytävän päässä liittyy juomahalliin. Sen keskellä on kahdeksansivuinen terveysvesikaivo kultaisen kupolin alla. 
Samoihin aikoihin vuosina 1862–1864 rakennetun Kurhausin, kylpylän juhlarakennuksen, terassia ja puutarhaa laajennettiin ja siihen lisättiin soittopaviljonki. Lisäksi rakenneltiin konserttisali, joka on koristeltu jugendtyylisin maalauksin. 

Teksti: Lapintiira

Suolatuotannossa käytettävät erikoiset rakennelmat leimaavat Bad Nauheimin kaupunkikuvaa.

Dolce-hotelli koostuu uudemmasta osasta ja mahtipontisesta vanhemmasta osasta, joka oli ilmeisesti peräisin jostain 1900-luvun alusta.

Dolce by Wyndham sijaitsee puistomaisessa ympäristössä.

Dolce-hotellissa on sisäuima-allas.

Suihkulähdepiha, Wilhelm Jost, 1905-1911.

Hallintorakennuksen julkisivu, Wilhelm Jost, 1905-1911. Kuva: Hiltrud Hölzinger.

Mineraalivesiallas, Wilhelm Jost, 1910-1912. Kuva: Hiltrud Hölzinger.

Art nouveau -tyylinen Dolce-teatteri, Wilhelm Jost, 1910. Kuva: Hiltrud Hölzinger.

Kylpytalon oleskelutila, Wilhelm Jost, 1905-1911.

Seinäornamentti, Wilhelm Jost, 1905-1911. Kuva: Hiltrud Hölzinger.