Arkkitehtuurimuseo esittelee Ullbergin Viipuria

Uno Ullberg 1901. Kuva: Arkkitehtuurimuseo. 

Arkkitehtuurimuseossa nähdään 2.6.–23.8.2020 laaja kokonaisesitys arkkitehti Uno Ullbergin elämästä ja tuotannosta. "Uno Ullberg –Suomen viipurilaisin arkkitehti" vie sykähdyttävälle matkalle Viipuriin ja avaa näkymän suomalaisen arkkitehtuurin kuohuviin vuosikymmeniin.

Arkkitehti Uno Ullberg (1879–1944) kuului suomalaisen 1900-luvun arkkitehtuurin kärkinimiin. Häntä on syystä kutsuttu Suomen viipurilaisimmaksi arkkitehdiksi: valtaosa Ullbergin tärkeimmistä kohteista sijaitsee hänen syntymäkaupungissaan Viipurissa. Arkkitehdintyönsä ohella Ullberg toimi Viipurissa lukuisissa luottamustehtävissä ja oli aktiivinen kunnallispoliitikko. Hän jätti Viipurin ennen sotia siirtyessään Helsinkiin Lääkintöhallituksen rakennustoimiston johtajaksi.

Ullbergin ura osui arkkitehtuurin murroskausiin, 1900-luvun alusta 1940-luvulle. Muuntautumiskykyinen arkkitehti säilytti suunnittelunsa ajankohtaisuuden läpi vuosikymmenten. Hän uudisti muotokieltään jugendista 1920-luvun klassismiin ja myöhemmin modernismiin eri muodoissaan. Ajan arkkitehtuurivirtauksia tärkeämmäksi lähtökohdaksi Ullbergin työssä nousi kunnioitus rakennuspaikan vaatimuksia ja historiaa kohtaan. 

Näyttelyssä kuljetaan Uno Ullbergin matkassa läpi suomalaisen arkkitehtuurin kiivaimman kehitysvaiheen. Tärkeimpien merkkiteosten lisäksi näyttelyssä tutustutaan vapaamuotoisemmin myös arkkitehdin henkilöhistoriaan ja anekdootteihin uralta. Esille piirtyy yhteiskunnallinen toimija, jonka käsissä ajan arkkitehtuurivirtaukset taipuvat palvelemaan omaehtoista ilmaisua. Näyttelyn toiseksi päähenkilöksi nousee itseoikeutetusti Viipuri, jonka kulta-aikaan sukelletaan valokuvien, videoprojisoinnin ja karttaesityksen kautta. 

Näyttely esittelee kymmenen tärkeintä kohdetta Ullbergin tuotannosta vuosilta 1909–1946. Ullbergin päätyö, Viipurin taidemuseo ja taidekoulu (1930), lukeutuu suomalaisen 1930-luvun modernismin vaikuttavimpiin merkkiteoksiin. Helsingissä Ullberg tunnetaan parhaiten myöhemmistä töistään, Bensowin talon ja Lastenklinikan arkkitehtina.

Näyttelyn on kuratoinut ja käsikirjoittanut Arkkitehtuurimuseon arkistonhoitaja, FT Petteri Kummala. Näyttelykäsikirjoitus nojaa Uno Ullberg -seuran laajaan tutkimushankkeeseen, jonka pohjalta julkaistaan myös kattava monografia. Näyttelysuunnitelmasta vastaa Kombo.

- Rakennuspaikan fyysiset erityispiirteet ja historialliset merkityskerrostumat huomioivassa suunnittelussaan Ullberg oli edellä aikaansa ja siksi yhä ajankohtainen. Vaikka Ullberg suunnitteli huomattavia rakennuksia Helsinkiin ja muualle Suomeen, merkittävä osa hänen tuotantoaan jäi toisen maailmansodan jälkeen Viipuriin ja rajantakaiseen Karjalaan. Siksi hänen monimuotoinen ja itsenäinen arkkitehdintyönsä ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota, toteaa näyttelyn kuraattori, FT Petteri Kummala Arkkitehtuurimuseon tiedotteessa 5. toukokuuta 2020. 

 

Lähde: Arkkitehtuurimuseo

Uno Ullberg: Viipurin taidemuseo ja taidekoulu, 1930. Kuva: Pietinen / Arkkitehtuurimuseo.

Uno Ullberg: Bensowin talo, 1940. Eteläesplanadi 22, Helsinki. Kuva: Heikki Havas / Arkkitehtuurimuseo. 

Uno Ullberg: Lastenklinikka, 1946. Stenbäckinkatu 11, Helsinki. Kuva: Pietinen / Arkkitehtuurimuseo.

Add caption