Rajamäen viinamuseossa muistellaan kieltolakia

Rajamäen viinamuseossa muistellaan kieltolakia, joka tuli voimaan 100 vuotta sitten.

Rajamäen tehdas- ja alkoholimuseo on aikojen kuluessa tunnettu niin viinamuseona kuin Altian tehdasmuseonakin, mutta tänä keväänä museo on saanut uuden nimen: Tehdas- ja alkoholimuseo Rajamäen Ryyppi.

-Ryyppi on vanha suomalainen juomamitta, jonka tilavuus on 4,1 cl. Ryyppiä suurempia mittayksiköitä ovat jumpru, kortteli, tuoppi ja kannu, Rajamäen Ryypin museo-opas Petri Lehtonen kertoi esitellessään museota toimittajille 17. toukokuuta 2019.

-Halusimme museolle nimen, joka on kuin maistiainen Suomen kansan läikkyvää menneisyyttä. Alkoholin valmistus, käyttö ja säätely ovat väkevä osa maamme tarinaa. Ryyppi mittasi ja maistui entisaikaan, Rajamäen Ryyppi on museo juuri tähän päivään.

Kieltolain alkamisesta 100 vuotta

Kieltolaki tuli Suomessa voimaan 1.6.1919. Suomen senaatin antaman lausunnon mukaan lain tarkoituksena oli ”tehdä loppu juovutusjuomaliikkeen tuottamista siveellisistä, taloudellisista ja kansanterveydellisistä vaurioista”. Kieltolakia rikottiin alusta lähtien kaikkialla maassa ja kaikkien yhteiskuntaluokkien toimesta.

-Nurmijärvelle kieltolaki merkitsi suuria, kun Rajamäen tehtaat siirtyivät vuonna 1920 Valtion Alkoholiliikkeen omistukseen. Kieltolain päättyminen vuonna 1932 tarkoitti mittavien uudistus- ja laajennustöiden alkamista. Rajamäestä tuli valtion monopolisoiman alkoholituotannon keskuspaikka Suomessa, Lehtonen kertoo.

Kieltolain ja pirtusodan aikakauteen voi tutustua Tehdas- ja alkoholimuseo Rajamäen Ryypin teemanäyttelyssä ja teemaopastuksilla.

Salattu museo avoinna nyt koko kansalle

Tehdas- ja alkoholimuseo Rajamäen Ryyppi liittyi maamme museoiden joukkoon vuonna 1963. Yli puoli vuosisataa ehti kuitenkin kulua, ennen kuin museo vuonna 2017 avautui kaikelle kansalle.

Rajamäen Ryypin juuret ovat syvällä maamme teollisuus-, talous- ja kulttuurihistoriassa. Elokuussa 1888 Wilhelm Juslin kumppaniensa kera perusti tehtaan Rajamäen tilan maille. Tehdasyhtiö valmisti painohiivaa, väkiviinaa, etikkaa ja eetteriä. Tehtaan ympärille kasvoi Rajamäen kylä asukkaineen, vapaapalokuntineen, kansakouluineen, kirkkoineen ja tykkitorneineen.

Suomen valtion omistukseen tehdas siirtyi vuonna 1920. Vuosien kuluessa Rajamäen tuotteet tulivat osaksi suomalaisten arkea ja juhlaa. Tehtaan 75-vuotisjuhlavuonna Oy Alkoholiliike Ab perusti vanhaan viinanpolttimoon museon, joka kertoo tehtaan ja kylän, Suomen ja suomalaisten tarinan kotipoltosta kieltolain ja Molotovin cocktailin kautta eurooppalaisiin tapoihin.

Kieltolaki käynnisti salapolton

Kesäkuun alussa 1919 voimaan astunut kieltolaki kielsi yli 2 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien aineiden valmistuksen, maahantuonnin, myynnin, kuljetuksen ja varastoinnin. Laillista oli lääkinnällisiin, teknillisiin tai tieteellisiin tarpeisiin tarvittava alkoholi sekä kirkkoviini. Lain tultua voimaan alkoholin salapoltto, salakuljetus ja salakauppa käynnistyivät maassa nopeasti ja niiden ympärille muodostui järjestäytynyttä rikollisuutta, juomatavat raaistuivat ja yleinen lainkunnioitus heikentyi. Kieltolaista tuli kiertolaki, raittiin maan ja kansan sijaan saatiin pirtusota, rikosaalto ja moraalikato.

-Yhdysvalloissa talouskasvun luoma iloinen ja moderni 1920-luku toi kanan jokaiseen pataan, kuten sanonta kuului. Suomessa samainen vuosikymmen lennätti varpusen jokaisen taskuun, Lehtonen sanoo.

Varpunen oli trokareiden antama lempinimi pirtun katukaupassa käytetylle neljänneslitran lekkerille.

-Nimi juontui Raittiuden Ystävät -yhdistyksen laulukirjasta. Molemmat saavat laulamaan, Lehtonen taustoittaa.

Kieltolain kaatoi kansainvälinen talouslama, Suomen valtio tarvitsi alkoholista saatavia tulli- ja verotuloja pulakauden ongelmien selättämiseen. Kieltolain kumoamista helpotti sitä vaatinut naisten adressi, johon kerättiin lähes 120 000 allekirjoitusta.

Ensimmäisessä maassamme järjestetyssä kansanäänestyksessä kansalaiset pääsivät päättämään kieltolain kohtalosta ja yli 70 prosenttia äänestäneistä kannatti lain kumoamista. Alkoholiliikkeet avautuivat 5.4.1932 klo 10.

Rajamäen kylälle kieltolaki oli onnenpotku

Kuka hyötyi, vai hyötyikö kukaan kieltolaista, pirtukeisarit, salakuljettajat ja trokarit pois lukien?

Toisin kuin muulle Suomelle, Nurmijärven kunnan Rajamäen kylälle kieltolaki oli onnenpotku, kertoo Lehtonen.

-Valtion alkoholiliike osti yksityisen Rajamäen hiivatehtaan vuonna 1920 varmistaakseen maassa tarvittavan laillisen alkoholin valmistuksen. Vuoden 1932 alkoholilaki, valtion alkoholimonopoli ja Oy Alkoholiliike Ab:n perustaminen tekivät Rajamäestä koko maan alkoholituotannon keskuspaikan, jota se on yhä tänään.
Kieltolaki merkitsi kylän asukkaille siis vakautta, työtä ja toimeentuloa. Mainettakin, väkevää sellaista!

Yksi tärkeä syy, miksi Rajamäen tehdas vuonna 1888 perustettiin nimenomaan Nurmijärven Rajamäelle, oli alueen erinomaiset pohjavesivarannot.

-Puhdas vesi on edelleen yksi tärkeimmistä Altian valmistamien juomien raaka-aineista, ja me olemme äärettömän ylpeitä Rajamäen pohjavedestä. Rajamäen pohjavesi on niin puhdasta, että sitä voidaan käyttää juomien valmistuksessa sellaisenaan ilman minkäänlaista käsittelyä, Altian Rajamäen tehtaan päällikkö Janne Peltoniemi kertoo.

Tehdas- ja alkoholimuseo Rajamäen Ryyppi kesällä 2019

Tehdas- ja alkoholimuseo Rajamäen Ryypissä on kesällä 2019 tarjolla Kieltolaki 100 -teemanäyttely ja Kieltolaki 100 -teemaopastus. Museo on avoinna 18.5–18.8. ke–su 12–18 (suljettu 21.–23.6.). Ke–to ja la–su museoon voi tutustua vain opastetulla kierroksella. Perjantaisin museoon voi tutustua itsenäisesti.

Museo ei ole esteetön: tilat ovat vanhan tehtaan neljässä kerroksessa, joita yhdistävät kierreportaat. Patruunantie 17, Rajamäki. Lisätietoja: www.nurmijarvi.fi/museo.

Alkoholimuseo toimii aidossa ympäristössä vanhassa tehdasrakennuksessa.

Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä ja kunnan viestintäpäällikkö Teemu Siltanen toivottavat matkailijat tervetulleiksi Tehdas- ja alkoholimuseo Ryyppiin.

Musiikkiteatteriesitys johdatti vieraat kieltolain tunnelmaan. Etualalla kotitekoinen viinanpolttolaite.

Museossa on esitteillä monenlaisia pulloja ja etikettejä valtion alkoholitehtaan tuotannosta eri vuosikymmeniltä.

Rajamäen Ryypin museo-oppaalla Petri Lehtosella on monta mielenkiintoista tarinaa kieltolain ajalta.

Koskenkorva on yksi tunnetuimmista ja perinteisimmistä Altian tavaramerkeistä.

Rajamäellä on valmistettu vuosikymmenien varrella monenlaisia alkoholijuomia aina punssista pomeranssiin ja akvaviitista vodkaan.

Jaloviina (ylempi hylly) on yksi Altian tunnetuimmista alkoholijuomista Suomen markkinoilla. Alahyllyllä vanhempia tuotteita kuten Karhu-viinaa.

Alkoholimuseossa on nähtävissä runsaasti vanhaa laitteistoa.

Etikka oli hiivan ohella toinen hyvin tunnettu tuote, jota valmistettiin Rajamäellä. Altia myi vuonna 2007 etikan tuotannon Bernerille, joka siirsi tuotannon heinävedelle.

Rajamäen tehtaat perustettiin alun perin valmistamaan hiivaa.

Pirtu, väkiviina eli latinankieliseltä nimeltään Spiritus Fortis on yli 90-prosenttinen alkoholi. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Rajamäellä on valmistettu pitkään myös hiivaa, koska alueella on korkeatasoinen pohjavesilähde, jonka vesi on tärkeä raaka-aine hiivan valmistuksessa.