Hertz luotetuin autovuokraamo 2024

Hertz on ollut luotetuin jokaisena seitsemänä vuonna, kun kuluttajien luottamusta autovuokraamoihin on mitattu. Kuvassa Hertzin palvelupiste Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

 

Hertz on luotetuin autovuokraamo Suomessa vuonna 2024. Asia käy ilmi Valittujen Palojen Norstat-tutkimuslaitoksella teettämästä vuosittaisesta Luotetuin Merkki -tutkimuksesta.

 

Hertz on ollut luotetuin jokaisena seitsemänä vuonna, kun kuluttajien luottamusta autovuokraamoihin on mitattu.

 

Toiseksi autovuokraamojen luottamusvertailussa sijoittui kolmen edellisvuoden tapaan Avis.

 

Hertzin nimesi luotetuimmaksi autovuokraamoksi 41 prosenttia vastaajista ja Avisin 22 prosenttia vastaajista. Minkään muun autovuokraamon ääniosuus ei yltänyt kymmeneen prosenttiin.

 

Näin tutkimus tehtiin

 

Kysely on osa vuosittaista Luotetuin Merkki -tutkimusta, jonka Valitut Palat teetti Norstat-tutkimuslaitoksella viime vuodenvaihteessa. Kysely toteutettiin onlinetutkimuksena, jossa avoimiin kysymyksiin vastasi 2296 henkilöä. Kyselyn Otos poimittiin CIL Suomi Oy:n asiakasrekisteristä ja Norstat Finlandin nettipaneelista. Se painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan aikuisväestöä vastaavaksi. Tutkimuksessa selvitettiin avoimilla kysymyksillä, mitkä ovat kyselyyn vastanneiden mielestä luotetuimmat tuotemerkit kaikkiaan 34 eri tuoteryhmässä.

 

Luotetuimmat autovuokraamot Suomessa 2024 (suluissa vuosi 2023)

 

1. Hertz (1)

2. Avis (2)

3. Europcar (3)

 

Lähde: Valitut Palat 30.9.2024

Tampereen Tähtikatu sai uusia nimilaattoja

Pave Maijanen on yksi uusista nimistä tähtikadulla. Kuva: Laura Happo Music x Media

 

Viisi vuotta täyttävä Tampereen kansainvälisen musiikin Tähtikatu saa uusia tähtilaattoja jälleen 27.9.2024. Tuolloin oman tähtensä katuun saavat Kaj Chydenius, Pave Maijanen, PMMP, Aino Ackté, Toivo Kärki, Jaakko Ryhänen, Juhani Merimaa ja Vicky Rosti.

 

Åkerlundinkadulla Tullin alueella sijaitseva Tähtikatu juhlistaa ja kunnioittaa kotimaisen ja kansainvälisen musiikkialan keskeisiä toimijoita Manserockin syntysijoilla. Kadulle lisätään vuosittain 3–8 uutta tähteä yleisöehdotusten pohjalta. Tähän mennessä katuun on ikuistettu kolmekymmentä musiikkialan merkkihenkilöä. Kiinnostus tähtien valintaan oli taas suurta, sillä ehdotuksia tuli peräti 1225 kappaletta.

Tähtiä valittaessa on otettu huomioon niiden jakautuminen muun muassa eri sukupuolille, maantieteellisesti ja eri aikakausien edustajille. Tähtien saajat edustavat musiikkia valtakunnallisesti, mutta ottavat myös Tampereen perinnön huomioon. 

- Kulttuuri ja vapaa-aikalautakunta kävi ennen päätöstä perusteellisen keskustelun ja oli yksimielisesti tämän monipuolisesti eri aikakaudet sekä musiikkilajit esiin tuovan pohjaesityksen kannalla. Tähtilaatat kunnioittavat huomioitavien taiteilijoiden ja musiikkivaikuttajien monella tapaa merkityksellisiä uria, toteaa Tampereen sivistyspalveluista vastaava apulaispormestari Matti Helimo.

 

Vuoden 2024 tähdet

 

Säveltäjä Kaj Chydenius (1939–2024) nousi 1960–70-luvuilla poliittisen laululiikkeen ja näyttämömusiikin merkittäväksi vaikuttajaksi. Hänen tuotantonsa kattaa laajan kirjon musiikillisia tyylejä ja genrejä: pop-kappaleita, poliittisia lauluja, teatteri- ja elokuvamusiikkia, lastenlauluja, kabaree-esityksiä, virsiä, kuoroteoksia, kamarimusiikkia ja oratorioita. Chydenius on palkittu merkittävästä panoksestaan suomalaiseen musiikkiin, kuten Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1996 ja Taiteen valtionpalkinnolla vuonna 2006. Hänen vaikutuksensa suomalaiseen musiikkiin ja kulttuuriin on ollut pitkäaikainen ja merkittävä. Kaj Chydenius menehtyi 84-vuotiaana Helsingissä vuonna 2024. Hänen luomistyönsä jätti ainutlaatuisen jäljen suomalaiseen musiikkihistoriaan.

 

Pave Maijanen (1950–2021) oli yksi kotimaisen musiikkikentän monipuolisimmista vaikuttajista, jonka vaikutus ulottui laajalle. Hän oli sekä arvostettu muusikko että tuottaja, ja hänet tunnettiin erityisesti 1980-luvulla yhtenä maan suosituimmista laulajista. Lisäksi Pave Maijanen oli tunnettu monipuolisista musiikillisista kyvyistään ja rooleistaan monissa eri musiikkiprojekteissa. Pitkän uran tehnyt Maijanen nousi suureen suosioon 1980-luvun hiteillään “Pidä huolta”, “Lähtisitkö” ja “Jano”. Pave Maijanen menehtyi Helsingissä vuonna 2021. Maijasen vaikutus suomalaiseen musiikkikenttään oli merkittävä ja hänen musiikkinsa jätti pysyvän jäljen suomalaiseen musiikkikulttuuriin.

 

PMMP on yksi 2000-luvun merkittävimmistä suomalaisista yhtyeistä. Laulajat Paula Vesala ja Mira Luoti perustivat yhtyeen vuonna 2003. Kymmenen vuoden aikana PMMP saavutti poikkeuksellisen menestyksen, voittaen yhdeksän Emma-palkintoa ja julkaisten seitsemän albumia, joita on myyty satoja tuhansia kappaleita. Bändi tunnettiin hittiensä lisäksi energisistä keikoistaan, jotka olivat loppuunmyytyjä kiertue toisensa jälkeen. PMMP tuli nopeasti tunnetuksi monipuolisesta musiikillisesta tyylistään, joka yhdisteli poppia, rockia ja punkia. Yhtyeen tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa "Rusketusraidat," "Matkalaulu," "Joutsenet," ja "Lautturi." Vuonna 2013 yhtye lopetti keikkailun, mutta ilmoitti vuonna 2023 tekevänsä paluun, esiintyen kahdessa loppuunmyydyssä konsertissa Olympiastadionilla elokuussa 2024, sekä muutamilla kesän 2024 festivaaleilla.

 

Aino Ackté (1876–1944) oli kansainvälinen oopperatähti ja suomalaisen oopperan edistäjä, joka oli keskeinen Savonlinnan Oopperajuhlien käynnistäjä. Hän oli 1800- ja 1900-luvun taitteen merkittävin suomalainen laulaja, joka nousi Pariisin Suuren Oopperan lyyrisestä sopraanosta eurooppalaisen draamaoopperan tähdeksi. Ackté saavutti suurimmat kansainväliset menestyksensä Salomen roolissa, jossa hän edusti aikansa modernismia. Myöhemmin hän suuntasi musikaalisuutensa ja työkykynsä kotimaisen oopperan edistämiseen ja hänestä tuli 1900-luvun alun huomattava kulttuuripersoonallisuus.

 

Toivo Kärki (1915–1992) oli merkittävä suomalainen säveltäjä, pianisti ja kapellimestari, joka vaikutti suuresti sodanjälkeisen iskelmän kehitykseen. Hän teki yhteistyötä monien tunnettujen sanoittajien kanssa ja häntä pidettiin alalla arvostettuna tuottajana. Kärjen sävellyksiä on levytetty noin 1330, ja monista tehtiin useita versioita. Hänen musiikkiaan kuultiin muun muassa näytelmissä, elokuvissa, revyissä ja radio-ohjelmissa. Toivo Kärjen tunnetuimpia sävellyksiä ovat esimerkiksi kappaleet ”Lentävä kalakukko”, ”Jos vielä oot vapaa”, ”Vanha salakuljettaja Laitinen” ja ”Reppu ja reissumies”. Hänen musiikillinen perintönsä elää edelleen vahvana suomalaisessa iskelmä- ja tangomusiikissa.

 

Oopperalaulaja (1945 ->) Jaakko Ryhänen on yksi aikamme maineikkaimpia bassoja. Hänen uransa alkoi 1970-luvun alkupuolella, ja siitä lähtien hän on laulanut oopperakirjallisuuden suuria bassorooleja maailman tärkeimmissä oopperataloissa. Ryhänen on tehnyt merkittävän kansainvälisen konserttisolistin uran ja lukuisia levytyksiä, minkä lisäksi hänellä on ollut pitkä ura laulupedagogina. Hän on myös toiminut professorina Sibelius-Akatemiassa, sekä professorina ja osaston johtajana Viron musiikki- ja teatteriakatemian lauluosastolla Tallinnassa. Ryhänen on palkittu mm. Pro Finlandia -mitalilla (1988) sekä Suomen Kulttuurirahaston Lea Piltti -palkinnolla (2024) menestyksekkäästä kansainvälisestä taiteilijan urasta.

 

Juhani Merimaa (1947 ->) on ollut merkittävä vaikuttajahahmo suomalaisessa musiikkibisneksessä lähes neljän vuosikymmenen ajan. Hän on toiminut Suomen legendaarisen rock-klubi Tavastian toimitusjohtajana vuodesta 1980 aina vuoteen 2023 asti, asti, jolloin hän siirtyi ansaitulle eläkkeelle. Merimaa on ollut keskeisessä roolissa myös vetämässä Ankkarock- ja Ruisrock-festivaaleja ja häntä pidetään miehenä, joka toi rock'n'rollin Suomeen. Hänen työpanoksensa suomalaisen musiikkikentän kehittämisessä ja edistämisessä on ollut hyvin merkittävä. Merimaan aikana Tavastia on noussut kansainvälisesti arvostetuksi live-klubiksi ja Ankkarock aikanaan, sekä Ruisrock ovat vakiinnuttaneet asemansa Suomen suurimpina ja suosituimpina festivaaleina.

 

Virve "Vicky" Rosti (1958 ->) on pitkän ja menestyksekkään uran tehnyt palkittu artisti, joka on saanut muun muassa Iskelmä-Finlandian vuonna 2019 ja Erikois-Emman merkittävästä urastaan äänitemusiikin saralla vuonna 2022. Hänen tunnetuimpia hittibiisejään ovat mm. "Kun Chicago kuoli", "Tuolta saapuu Charlie Brown" ja "Näinkö aina meille täällä käy". Rosti edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1987 Brysselissä kappaleella "Sata salamaa". Virve Rosti tunnetaan myös Menneisyyden vangit -yhtyeen solistina, ja hän on esiintynyt yli 5 000 keikalla eri kokoonpanoilla ympäri Suomea. Hänen laaja-alainen musiikillinen tuotantonsa ja energinen esiintymisensä ovat tehneet Rostista yhden Suomen rakastetuimmista ja tunnetuimmista artisteista.

Suomen Musiikki & Media-Tapahtumat S.M.M. Oy:n hallitus tekee vuosittain esityksen tähdistä Tampereen kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalle, joka tekee lopullisen päätöksen. Esityksen pohjana ovat yleisön ehdotukset.

Tähtikadussa mukana ovat Tampereen kaupunki, Music x Media -tapahtuma, Tampere-talo ja Bauer Media.

 

Tähtikatu – Walk of Fame Finland [Tampereen kaupunki - Kulttuuri ja museot - Kulttuurielämyksiä ja tapahtumia]

 

Lähde: Tampere-talo Oy 27.9.2024

Linnanmäen uutuuslaite palkittiin

Vauhdikas heilurilaite Swingi oli mukana Euroopan parhaiden uusien suurlaitteiden (Europe’s Best New Big Attractions 2024) palkintolistauksessa. 

 

Linnanmäen huvikauden 2024 uutuuslaite Swingi on voittanut European Star Award 2024 -palkinnon Euroopan tärkeimmässä huvipuistoalan messutapahtumassa, IAAPA Expo Europessa.

 

Vauhdikas heilurilaite Swingi oli mukana Euroopan parhaiden uusien suurlaitteiden (Europe’s Best New Big Attractions 2024) palkintolistauksessa. 

– Olemme erittäin iloisia, että kovin moni huvittelija on löytänyt Swingistä oman suosikkilaitteensa ja nyt huvilaite huomioidaan myös kansainvälisellä tasolla, Linnanmäen vt. toimitusjohtaja Satu Orismaa iloitsee. 

Palkinto julkistettiin maanantaina 23.9. Amsterdamissa. Kirmes & Park Internationalin myöntämä European Star Award on huvipuistoalan arvostetuin palkinto, joka jaetaan vuosittain huvipuistoalan saavutuksille ja uutuuksille Euroopassa. Palkinnon saajat valitsee eurooppalainen raati. 

Linnanmäen maailmanluokan ratalaite Taiga voitti avausvuotenaan 2019 saman palkinnon Paras uusi ratalaite -kategoriassa.

Swingin palkitut heilahdukset voi kokea vaikkapa iik!week-kauhufestivaalin päätösviikonloppuna 27.–29.9. tai huvikauden huipentavassa Valokarnevaalissa 11.-20.10.2024. 

 

Lähde: Lasten Päivän Säätiö / Linnanmäki 24.9.2024

Silakkamarkkinoilla syksyistä markkinatunnelmaa

Perinteisesti lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina käynnistyviä Stadin Silakkamarkkinoita vietettiin viime vuonna pääosin aurinkoisessa syyssäässä. Kuva: Petri Anttila

 

Stadin Silakkamarkkinoita vietetään Helsingin Kauppatorilla 6.–12. lokakuuta. Helsingin syyskauden käynnistävä tapahtuma tuo torille kalatuotteita myyviä kalastajia eri puolilta Suomea ja runsaasti muita artesaanituotteiden myyjiä. Markkinoilla pääsee nauttimaan Itämeren antimista merellisessä markkinatunnelmassa. Silakkaraati valitsee parhaat myyntituotteet markkinoiden avajaispäivänä. 

 

Stadin Silakkamarkkinat on yksi Suomen vanhimmista yleisötapahtumista, jota on vietetty Helsingissä jo vuodesta 1743 asti. Pääkaupungin syyskauden käynnistävä tapahtuma alkaa Kauppatorilla vakiintuneeseen tapaan lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina, jolloin  pormestari Juhana Vartiainen toivottaa kalastajat ja kävijät tervetulleiksi markkinoille Kauppatorin laiturille rantautuneen purjelaiva Vivanin kannella klo 10. Tuoreita kalaherkkuja ostamaan, markkinatunnelmaa aistimaan ja merellisestä ohjelmasta nauttimaan pääsee seuraavan viikon lauantaihin 12. lokakuuta asti.

“Stadin Silakkamarkkinat on hieno helsinkiläinen perinne, joka on kuulunut Helsingin syksyyn jo lähes 300 vuoden ajan. Alun perin Silakkamarkkinoille tultiin kartuttamaan ruokavarastoja talvea varten, mutta nykyään tapahtuma houkuttelee merellisten makujen ja saariston ruokakulttuurin ystäviä nauttimaan syksyisestä markkinatunnelmasta Kauppatorille. Tänä vuonna juhlimme helsinkiläistä ruokakulttuuria ja sen lahjakkaita tekijöitä, johon tietenkin kuuluvat merelliset antimet ja perinteiset kalastajat. Itselleni Stadin Silakkamarkkinat on yksi Syötävä Helsinki -ruokavuoden odotetuimmista elämyksistä”, pormestari Juhana Vartiainen kertoo.

Silakkamarkkinoille rantautuu tänä vuonna yli 25 kalastajaa ympäri Suomen, venepaikoille saapuu viime vuotta runsaampi määrä kalastusaluksia. Markkinoilta saa myös muita perinteisiä artesaani-, saaristo- ja leipomotuotteita. Lisäksi Kauppatorille ankkuroituvat markkinaviikoksi perinnepurjelaivat Albanus, Olga, Valborg ja Vivan, joissa voi nauttia kala- ja muita herkkuja paikan päällä.

Stadin Silakkamarkkinoiden ytimessä on vahvasti tietoisuuden lisääminen Itämeren suojelusta ja kestävästä kehityksestä. Kestävästi kalastettua lähikalaa syömällä meri puhdistuu, ja kalan ostaminen suoraan kalastajilta tukee heidän elinkeinoaan. Stadin Silakkamarkkinoiden tavoitteena on mahdollistaa ympäristöystävällinen toiminta niin myyjille kuin kävijöille sekä tehdä näkyväksi Itämeren suojelun tärkeyttä, lähikalan kulutusmahdollisuuksia ja kalastamista elinkeinona.

Markkinavieraille tarjolla merellistä elävää musiikkia

Markkinoiden avajaispäivän ohjelmaan kuuluu pormestarin avajaispuheen lisäksi Seija Vesterisen merellistä haitarimusiikkia. Itämeren suojeluun rahaa keräävät Silakkasoutu ja -patikka rantautuvat Lyypekinlaiturin edustalle klo 12 Suomalaisen klubin puhallinorkesterin tahdissa. Keskiviikkona 9. lokakuuta markkinoilla kuullaan Spelmän Ohoj Trion esittämiä pelimannisävelmiä klo 12, 15 ja 17.

Silakkaraati palkitsee vuoden parhaat tuotteet avajaissunnuntaina

Joka vuosi vaihtuvalla kokoonpanolla kokoontuva silakkaraati valitsee markkinoiden avajaispäivänä parhaat myyntituotteet kahdessa kategoriassa: vuoden silakkayllätys ja vuoden maustekala. Voittajat julkistetaan purjelaiva Vivanin kannella sunnuntaina 6. lokakuuta klo 16.

Silakkaraadissa kalaherkkuja arvioivat Fazerin Chef de cuisine Tapio Bergrström, Ruokamarttojen Marjukka Mikkola, Nuorisoneuvoston Mark Ikonen, The Helsinki Distilling Companyn Kai Kilpinen, Stadin AO:n ravintola- ja catering-alan koulutuspäällikkö Dan Koskinen, Helsingin apulaispormestari Johanna Laisaari, journalisti ja sisällöntuottaja Tom Nylund, Helsingin Sanomien toimittaja Heli Saavalainen, Helsinki Partnersin markkinointi- ja viestintäjohtaja Anu Syrmä, Palmia Foodsin tuotekehityspäällikkö Pasi Tuomiranta ja Kespron Food Development Manager Harri Veckman. Silakkaraadin tuloksista tiedotetaan 6. lokakuuta.

 

Stadin Silakkamarkkinat on avoinna Kauppatorilla sunnuntaista lauantaihin 6.–12.10.2024. Myyntiaika on sunnuntaista perjantaihin klo 9–19 ja lauantaina klo 9–16. Stadin Silakkamarkkinat on osa Syötävä Helsinki -ruokavuotta. Silakkamarkkinoiden jälkeen sunnuntaina 13.10. Kauppatorilla vietetään perinteistä Purjelaivapäivää jo 37. kerran.

 

Lähde: Helsingin tapahtumasäätiö 25.9.2024

Istanbulin basaari kutsuu ostosseikkailulle

Grand Bazaar on yksi Istanbulin vilkkaimmista ja värikkäimmistä kohteista.

 

Istanbulin tärkeimpiin kulttuuriperintökohteisiin lukeutuva Grand Bazaar -markkinapaikka tarjoaa matkailijalle unohtumattoman ostoskokemuksen. Grand Bazaarin historia ulottuu yli viiden vuosisadan päähän. Se on yksi maailman vanhimmista ja suurimmista basaareista, jossa on majataloja, kahviloita ja kauppoja. Suurbasaari onkin pakollinen nähtävyys kaupungissa vieraileville.

 

Grand Bazaarissa vierailee tuhansia kävijöitä kuutena päivänä viikossa. Ihmiset tulevat basaariin tekemään kauppoja, tutustumaan käsityöläisten työpajoihin tai ostamaan käsintehtyjä, aitoja ja ylellisiä tuotteita koruista perinteisiin laattoihin ja silkkikankaista mattoihin. 

 

”Suuren basaarin elävät aarteet” 

Grand Bazaar rakennettiin vuonna 1461 tuottamaan tuloja Hagia Sofialle. Historiallisella niemimaalla sijaitseva ja Nuruosmaniyen, Mercanin ja Beyazıtin kaupunginosien välissä sijaitseva rakennus tuki dynaamista kauppakeskusta. Kauppareittejä kulkevat kauppiaat tapasivat suuressa basaarissa vaihtaakseen jalokiviä, koruja, silkkiä ja lukemattomia muita tuotteita ympäri maailmaa. Suuri basaarikompleksi pitää sisällään 22 porttia, jotka on katettu tasaisilla ja kupolimaisilla katoilla. Basaarissa on yli 60 katua, jotka on nimetty niiden käsityöläisammattien, joita siellä alun perin harjoitettiin, mukaan – kultasepät, fesinvalmistajat ja matonkutojat, vain muutamina esimerkkeinä. 

Tämä 45 000 neliömetrin kokoiselle alueelle rakennettu massiivinen kokonaisuus ja sen 563-vuotinen historia muodostavat elävän museon, joka on yksi Istanbulin vilkkaimmista ja värikkäimmistä kohteista. Basaari, jossa on 3 600 kauppaa, on avoinna kesällä kello 8.30–19.30 ja talvella kello 8.30–19.00. Esillä on erilaisia käsitöitä ja tuotteita, kuten tekstiilejä, nahkatuotteita ja mattoja. Basaari on kuitenkin myös merkittävä käsityöläisten hautomo, jossa elää vuosisatoja vanha mestari–oppipoika-perinne erityisesti korujen ja muiden turkkilaisten käsitöiden, kuten koristeiden ja kalligrafian, alalla. Käsityöläiset tulivat Grand Bazaariin oppipoikina, vuosien mittaan heistä tuli kisällejä, ja lopulta he jatkoivat valitsemaansa ammattia mestareina, joilla oli kymmeniä oppipoikia. Näitä käsityöläisiä pidetään ”Suurbasaarin elävinä ihmisaarteina”. 

 

Suosittu kuvauspaikka elokuville

Basaarissa asuvien käsityöläisten ja porteilla myytävien käsitöiden lisäksi Grand Bazaarin erityispiirteenä on sen sokkeloinen rakenne, joka on kuin maailma maailman sisällä. Basaarin laajuuteen ja sen lukuisiin käytäviin on helppo eksyä, mutta yhtä helppo on pysähtyä johonkin kauppaan, jossa kävijöille tarjotaan rutiininomaisesti kuppi teetä tai turkkilaista kahvia. Basaarissa elää myös vahva tinkimiskulttuuri – kirjoittamaton sääntö on, että ensimmäiseen hintaan odotetaan vastatarjousta.

Istanbulin symbolisena rakennuksena Grand Bazaar on näkyvästi esillä lukuisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa. Vuonna 1963 ilmestyneessä elokuvassa, From Russia with Love, Sean Connery kulkee basaarin katolla reippaana brittiagenttina James Bondina, ja vuonna 2012 ilmestyneessä Skyfall-elokuvassa Daniel Craig ajaa Bondina moottoripyörällä basaarin katolla. Vakoiluelokuvassa Argo Ben Affleck vierailee suuressa basaarissa, samoin Russell Crowe vuonna 2014 ilmestyneessä elokuvassa Last Hope.  Viimeisin basaarin esiintyminen on vuonna 2024 ilmestyvässä The Veil -sarjassa, joka on Emmy-palkittu näyttelijä Elisabeth Mossin tähdittämä salapoliisitrilleri.  

 

Gastronomiset löydöt 

Maineikas markkinapaikka on tunnettu myös historiallisista ravintoloista, joista useimmat sijaitsevat Grand Bazaarin majatalojen sisällä. Voit ruokailla perinteisiä Istanbulin ruokia tai vierailla kahviloissa ja konditorioissa, joita löytyy ripoteltuna Grand Bazaarin kauppojen seasta. 

 

Lähde: Goturkiye.com 24.9.2024

Silja Symphonyn Commodore-hytteihin Marimekkoa

Hytit on sisustettu Marimekon ikonisilla ja upeilla tuotteilla kuten päiväpeitolla, tyynyillä, pyyhkeillä, astioilla sekä Unikko-kuvioisella tapetilla. Vastaavat hytit ovat olleet käytössä sisaralus Silja Serenadella vuodesta 2023. Kuva: Tõnu Tunnel

 

Suositut Marimekon tuotteilla sisustetut hytit valmistuvat tänään 24.9.2024 nyt myös Tallink Silja Linen Silja Symphonylle, kun tusina uudelleen sisustettua Commodore Balcony -hyttiä otetaan käyttöön. Vastaavat hytit ovat olleet käytössä sisaralus Silja Serenadella vuodesta 2023. Hytit on sisustettu Marimekon ikonisilla ja upeilla tuotteilla kuten päiväpeitolla, tyynyillä, pyyhkeillä, astioilla sekä Unikko-kuvioisella tapetilla.

Tallink Silja Line on tehnyt yhteistyötä suomalaisen lifestyle-designyritys Marimekon kanssa pitkään. Marimekko on ikoninen brändi, jonka tuotteita löytyy lähes jokaisesta suomalaisesta kodista. Marimekko on myös yhä suositumpi matkailijoiden keskuudessa kauempaa Euroopasta ja jopa Aasiasta asti.

Jatkossa molemmilla Helsinki-Tukholma-reitin legendaarisilla laivoilla, Silja Serenadella ja Silja Symphonylla, on varattavissa Marimekon tuotteilla sisustettuja Commodore Balcony -hyttejä. Projektin tavoitteena oli yhtenäistää matkakokemus sisaralusten kesken ja tarjota laivamatkustajille entistä viihtyisämpiä risteilyelämyksiä. Tallink Silja etsii jatkuvasti yhteistyökumppaneita ja tapoja parantaa laivamatkustajiensa risteilykokemusta.

Silja Symphonyllä on yhteensä 34 Commodore-luokan hyttiä, joista 12 on parvekkeellista Marimekko-teemaista hyttiä ja 22 ilman parveketta olevaa hyttiä. Hytit sijaitsevat laivan keulassa kansilla 10 ja 11.

Tallink Silja ja Marimekko ovat tehneet jo vuosia yhteistyötä. Laivoilla on esimerkiksi myynnissä Tallink Siljalle suunniteltuja Marimekon kodintuotteita Puketti-kuosissa, joita on saatavilla vain laivoilta. Lisäksi Silja Linen 60-vuotisjuhlavuoteen liittyen lanseerattiin Silja Linen laivojen värinen Unikko-muki. Nämä mukit ovat edelleen käytössä mm. Bon Vivant -aamiaisella.

Lähde: Tallink Silja Oy 24.9.2024

Ähtärin pandat palaavat Kiinaan

Jättiläispandat Jin Bao Bao (Lumi) ja Hua Bao (Pyry) palaavat ennenaikaisesti kotimaahansa Kiinaan vielä tämän vuoden aikana. Kuva: Ähtäri Zoo

 

Jättiläispandat Jin Bao Bao (Lumi) ja Hua Bao (Pyry) palaavat ennenaikaisesti kotimaahansa Kiinaan vielä tämän vuoden aikana. Pandat ovat asuneet Ähtärin Eläinpuistossa vuodesta 2018. Miltei seitsemän vuoden ajan pandapariskunta on tuonut iloa suomalaisille ja luonut unohtumattomia muistoja eläinpuiston vierailijoille. Ähtärin Eläinpuisto ja Kiina ovat tehneet yhteistyötä tämän ainutlaatuisen lajin suojelemiseksi ja molemmat maat ovat ylpeitä suojeluohjelman tuloksista tutkimus- ja koulutusohjelmissa.

 

Ähtärin Eläinpuisto on kohdannut monia haasteita pandaparin saapumisen jälkeen, joista useimpia oli mahdotonta ennustaa. Käsillä oleva tilanne on monen asian summa, kuten pandemian sekä Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin aiheuttama vuosittaisten matkailijoiden väheneminen sekä näistä seurannut inflaation ja korkojen huomattava nousu.

”Olemme saaneet tärkeää apua ja tukea kiinalaiselta kumppaniltamme, jonka tehtävänä on ollut vastata isopandojen kansainvälisestä suojeluohjelmasta. Tästä sekä eläinpuiston monista ponnisteluista huolimatta olemme joutuneet tilanteeseen, jolloin oli tehtävä vaikea pandojen palautuspäätös”, Ähtärin Eläinpuiston hallituksen puheenjohtaja Risto Sivonen sanoo.

Sivonen korostaa, että puiston eläimiä koskevia päätöksiä ei koskaan tehdä kevyin perustein:

”Huomioimme kaikessa aina eläinten hyvinvoinnin ja lajiensuojelun. Valitettavasti meillä ei ole keinoja jatkaa tätä uhanalaisena meille tulleen, hienon lajin suojeluhanketta Suomessa. Eläinpuiston hallitus on vastuussa yrityksestä ja kaikkien puistomme asukkaiden hyvinvoinnista. Kiinalaisen suojelukumppanimme kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen päätimme yhdessä, että paras ratkaisu kaikille osapuolille on palauttaa pandat Kiinaan. Kiitämme lämpimästi yhteistyökumppaneitamme, sillä heidän ansiostaan saimme olla mukana pandojen suojeluhankkeessa lähes seitsemän vuotta.”

Lumin ja Pyryn Ähtärissä olemisen aikana lajin status on muuttunut uhanalaisesta vaarantuneeksi sen onnistuneen maailman eläinpuistoissa toteutetun lajiensuojelun ansiosta.

Ähtärin Eläinpuiston tehtävänä oli ja on edelleen tehdä osansa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi nykyisille ja tuleville sukupolville. Hallituksen puheenjohtaja Risto Sivonen korostaa, että koko Ähtärin henkilökunta on kiitollinen siitä, että he ovat saaneet olla mukana tässä tärkeässä suojeluhankkeessa.

”Suomi ja Ähtärin Eläinpuisto tarjosivat Jin Bao Baolle ja Hua Baolle luonnollisen ja tilavan asuinpaikan sekä ensiluokkaisen hoidon. Pandakaksikon hyvinvointi on meille kunnia-asia aina niiden Kiinaan paluuseen asti. Asiantuntijat valmistelevat parhaillaan heidän paluutaan kotimaahansa. Se tapahtuu loppuvuoden aikana.”

 

Lähde: Ähtärin Eläinpuisto Oy 23.9.2024

Pälkäneen rauniokirkon lasikatteelle EU-tukea

Pälkäneen Rauniokirkko on Pälkäneen kirkonkylässä Onkkaalassa sijaitseva keskiaikaisen harmaakivikirkon raunio. Syyskuun 2024 alussa siellä järjestettiin Ruotsista Pälkäneelle palautettujen pääkallojen siunaustilaisuus. Kuva: Carita Lindholm

 

Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt tukea Pälkäneen rauniokirkon lasikatteen rakentamiselle EU:n maaseuturahastosta. Yleishyödyllisen investoinnin kokonaiskustannukset ovat noin puoli miljoonaa, josta EU:n maaseuturahoituksen osuus on 50 prosenttia. Hankkeen toteuttajana toimii Pälkäneen Rauniokirkon suojeluyhdistys ry, joka on tehnyt pitkään työtä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen hyväksi.

 

Pälkäneellä sijaitseva keskiaikainen, 1400- ja 1500-lukujen taitteessa rakennettu Pyhän Mikaelin kirkkoraunio on kulttuurihistoriallisesti arvokas muinaismuistokohde ja matkailunähtävyys. Siellä järjestetään tapahtumia vihkimisistä konsertteihin ja ulkoilmaelokuvanäytöksiin. 

Nyt myönnettävällä rahoituksella kirkkoraunio on tarkoitus kattaa, ja tehdä siitä saavutettava ympärivuotinen kulttuuri- ja tapahtumakohde.

Rauniokirkosta lasikatolla kansainvälinen kulttuurikohde -hankkeen toteuttajana toimii Pälkäneen Rauniokirkon suojeluyhdistys ry, joka on vuosien ajan huolehtinut Rauniokirkosta konservoimalla ja korjaamalla eroosiovaurioita säännöllisesti.

Investoinnin kokonaiskustannukset ovat 556 800 euroa, josta EU:n maaseuturahoituksen osuus on 278 344 euroa. Lisäksi investoinnin rahoitukseen osallistuvat Pälkäneen kunta, seurakunta ja yksityisiä tahoja.

– Rauniokirkko on muinaismuistokohde, ja sen vuoksi rahoituksen kohteena hyvin poikkeuksellinen, kertoo johtava kehittämisasiantuntija Anne Värilä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

– Hankkeen toteuttajat ovat tehneet päämäärätietoista työtä kirkon säilyttämiseksi, ja nyt kun kattamiseen löytyi hyvä tekninen ratkaisu, myös rahoittajat ovat sitoutuneet investoinnin toteuttamiseen, hän jatkaa.

Nyt myönnettävällä rahoituksella mahdollistetaan kulttuurihistoriallisen muinaismuistorakennuksen säilymistä ja parannetaan kirkkoraunion nykykäytön edellytyksiä. Investoinnin odotetaan edistävän matkailupalveluiden kehitystä ja lisäävän matkailutuloa alueella.

Investoinnilla toteutetaan alueellisen Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelman 2023–2027 tavoitteita, jotka ohjaavat maaseudun kehittämistyötä maakunnassa. Pirkanmaan ELY-keskus hallinnoi EU:n maaseuturahaston toimintaa Pirkanmaan alueella.

 

Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus 10.9.2024