Aurinkomatkat: Kreeta, Rodos, Madeira, Alanya, Ingles suosikit 2022

Kreeta oli yksi 60 vuotta täyttävän Aurinkomatkojen suosituimmista kohteista vuonna 2022. Kuva: Aurinkomatkat

 

Vuonna 2022 Aurinkomatkat vei yli 187 000 asiakasta matkoille ympäri maailman ja sen markkinaosuus matkanjärjestäjistä oli 36,1 prosenttia (Lähde: SMAL). Aurinkomatkat on toteuttanut suomalaisten lomaunelmia jo vuodesta 1963 ja viettää tänä vuonna 60-vuotisjuhlavuottaan. 

”Tämä on hieno tapa startata Aurinkomatkojen juhlavuosi: iso kiitos asiakkaillemme luottamuksesta ja aurinkomatkalaisille lomaunelmien toteuttamisesta. Viime vuonna näimme patoutuneen kysynnän purkautuvan nopeasti ja lomamatkojen kysyntä on jatkunut poikkeuksellisen hyvällä tasolla myös viime viikot – nyt varataan kovaa vauhtia jo ensi kesän lomia”, sanoo Aurinkomatkojen toimitusjohtaja Timo Kousa. 

Aurinkomatkojen suosituimmat kohteet vuonna 2022 olivat: 

·       Kreeta, Kreikka 

·       Rodos, Kreikka 

·       Madeira, Portugali 

·       Alanya, Turkki 

·       Playadel Ingles, Kanariansaaret 

”Viime kesäkaudella jopa yli 60 prosenttia asiakkaistamme lomaili Kreikassa ja sen suosio näyttää jatkuvan myös tulevana kesänä. Nousevia kohteita olivat Etelä-Italiassa sijaitseva Calabria, sekä jälleen trendikäs Madeira, jonne matkustetaan vuoden ympäri. Kaupunkilomakohteista esimerkiksi Rooma, Praha ja Berliini ovat olleet kysyttyjä”, Kousa kertoo. ”Kesällä 2023 valikoimassamme on yli 60 kohdetta, mukaan lukien uutuuskohteet Nerja (Costa del Sol, Espanja) ja Pafos (Kypros).” 

Aurinkomatkat järjestää kuluvalla talvikaudella Aurinkomatka-matkapaketteja Kanariansaarten kohteisiin, Thaimaahan, Madeiralle, Israeliin ja Arabiemiirikuntiin, sekä omatoimisia kaupunkilomia lukuisiin kohteisiin ympäri maailman.  

Lähde: Aurinkomatkat 12.1.2023

Kuopio kutsuu viinijuhlaan kesä-heinäkuussa

Kuopio Wine Festivaleilla tehdään ensi kesänä monipuolinen makumatka espanjalaiseen keittiöön ja viineihin.

 

Kesällä Kuopion satama-alueella hurmaannutaan espanjalaisesta keittiöstä ja viineistä sekä kotimaisista huippuartisteista 30.6.–8.7.2023.

Kuopio Wine Festivaleilla tehdään ensi kesänä monipuolinen makumatka espanjalaiseen keittiöön ja viineihin. Plaza de fiesta on tapahtuman uusi torialue, jossa on ihana kiertää ja maistella espanjalaisen keittiön klassikkoherkkuja, kuten tapaksia, bocadilloja, paellaa ja churroja – viinejä unohtamatta. Muun muassa vauhdikkaat flamenco-esitykset, espanjalainen kitaramusiikki ja rennot siesta-pisteet kuuluvat myös torin tarjontaan.

− Kesän 2023 Kuopio Wine Festivaleilla Espanja-teema näkyy, tuntuu ja maistuu kokonaisvaltaisesti. Tarjolla on hieno elämysmatka espanjalaiseen makumaailmaan ja mentaliteettiin sekä kotimaisten huippuartistien kovaan kattaukseen, kertoo Osuuskauppa PeeÄssän ryhmäpäällikkö Mikko Rosendahl.

Plaza de fiesta -torialueen herkkujen lisäksi kolmen ja viiden ruokalajin menut odottavat seurueita tuttuun tapaan etukäteen varattavissa Viinikylän tuvissa ja Wine Makers Loungessa, jossa on mahdollisuus tavata myös viinintuottajia. Wine Makers Loungessa on yhteensä 80 asiakaspaikkaa ja suora näkyvyys esiintymislavalle. Viinikylän tupia on 16, joista jokaiseen mahtuu 16–32 henkilöä.

Tapahtuman menut loihtinut Osuuskauppa PeeÄssän keittiöpäällikkö Hannu Pöyhönen lupaa aidon espanjalaisen makumatkan. Sommelier Eleonora Nucci on menujen täydellisten viinivalintojen takana.

− Niin ruoka- kuin viinimenuissa maistuu aito Espanja. Luvassa on muun muassa maan parhaimpia leikkeleitä ja juustoja, laadukasta härkää sekä mustekalaa. Jälkiruoaksi tarjoilemme muun muassa crema catalanaa eli paahtovanukasta, joka on espanjalaiseen tapaan maustettu kanelilla ja appelsiinilla. Myös kasvissyöjille löytyy omat menut, Pöyhönen kertoo.

 

Kotimaisia huippuartisteja seitsemän päivän ajan

Kuopio Wine Festivalien maanantai 3.7. on vapaan sisäänpääsyn päivä kaikille täysi-ikäisille. Silloin alueella on useita pieniä telttoja, joissa voi maistella espanjalaisia herkkuja ja viinejä. Olli Halonen, Diandra ja Jimmy Cola vastaavat päivän viihdepuolesta. Maanantain ilmaistapahtuman juontaa Sami Kuronen.

− Vapaan sisäänpääsyn päivänä kaikilla täysi-ikäisillä on erinomainen mahdollisuus tutustua espanjalaiseen ruoka- ja viinikulttuuriin hyvässä festaritunnelmassa, Rosendahl sanoo.

Festareiden artistikattauksesta löytyy jokaiselle jotakin, muun muassa Vain elämää -tähtiä, kuten Erika Vikman ja Tommi Läntinen. Ikisuositut artistit, kuten Suvi Teräsniska, Arttu Wiskari sekä keikkatauolta palaava Juha Tapio saavat festariyleisön sydämet laulamaan. Kovemmasta rokkipuolesta vastaa viimeisiä keikkoja tekevä Popeda. Huikean energisen lavashown tarjoaa Portion Boys ja moni muu! Festivaleilla esiintyy yli 20 kotimaista artistia seitsemän päivän aikana ja juontajana toimii tuttuun tapaa Hovimuusikko Ilkka.

Ohjelma

 

Perjantai 30.6.
JVG, Neljä Ruusua, Ramses II ja Jimmy Cola

Lauantai 1.7.
Samuli Edelman, Popeda ja Jimmy Cola

Maanantai 3.7. klo 14–21.00 (VAPAA K18-SISÄÄNPÄÄSY)
Diandra, Olli Halonen ja Jimmy Cola

Tiistai 4.7.
Sir Elwoodin hiljaiset värit, Suvi Teräsniska ja Tommi Läntinen

Keskiviikko 5.7
Olavi Uusivirta, BESS ja Portion Boys

Torstai 6.7.
BEHM, Illansuu ja Juha Tapio

Perjantai 7.7.
Erika Vikman, Teflon Brothers ja Ressu Redford

Lauantai 8.7.
Maustetytöt, Maija Vilkkumaa ja Arttu Wiskari

Kuopio-Tahko Markkinointi kertoi asiasta tiedotteessaan 28.2.2023.

Oulun alueen matkailu vahvassa nousussa

Oulun keskustan tunnettuja maamerkkejä ovat kauppahalli ja Toripoliisi.

 

Tuoreimmat matkailutilastot osoittavat Oulun matkailun olevan positiivisessa nosteessa. Yöpymisten määrä tammikuussa 2023 lisääntyi lähes 50 % viime vuoden tammikuuhun verrattuna, ja majoitusmyynti huitelee jo koronavuosia edeltävissä lukemissa.

Matkailu Oulun alueelle kasvattaa suosiotaan. Sekä kotimaiset että ulkomaiset matkailijat ovat löytäneet takaisin kaupunkiin koronavuosien jälkeen.

Tuoreiden matkailutilastojen mukaan majoitusmyynti Oulussa kasvoi 94 prosenttia viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Matkailijoiden Ouluun tuomien eurojen määrä siis lähes kaksinkertaistui, ja majoitusmyynti palautui koronapandemiaa edeltävälle tasolle.

Matkailijoiden määrässä näkyi positiivista kasvua myös Pohjolan rengastiellä. Pohjolan rengastie on koko seudun matkailupalelut esille tuova rengasreitti ja se kattaa Oulun lisäksi seuraavat matkailualueet: Syöte, Rokua Geopark, Kalajoki, Raahe, Liminka, Hailuoto, Kempele, Tyrnävä ja Ii.

”Oulun matkailussa tapahtuu nyt paljon positiivista ja Oulu on tulevina vuosina entistä kiinnostavampi matkailukaupunkina. Olemme Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026 ja meillä järjestetään asuntomessut vuonna 2025. Lisäksi Nallikarin alue kehittyy hyvää vauhtia tuoden Oululle sitä pitkään kaivattua merellisyyttä oheispalveluineen, kertoo Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari tiedotteessa 27.2.2023.

Matkailun kasvu näkyy myös vilkastuneena liikenteenä Oulun lentokentällä. Lentomatkojen määrä lähes kaksinkertaistui viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Yhteensä matkoja tehtiin lentoaseman kautta tammikuussa 48 900.

Oulu neuvottelee parhaillaan lukuisten lentoyhtiöiden kanssa, jotta Suomen toiseksi suurimmalta kentältä pääsisi suoraan Eurooppaan. Viime viikolla Oulun kaupungin edustajat tapasivat ja neuvottelivat lentoyhtiöiden kanssa alan kansainvälisessä reittitapahtuma Connectissa. Tavoitteena on, että Oulun saadaan suoria reittejä Euroopan kentille tulevien vuosien aikana.

Oulun Matkailu Oy on vuonna 2010 perustettu seudullinen matkailun yhteismarkkinointiyhtiö. Visit Oulu on Oulun matkailun markkinointinimi ja Pohjolan rengastie on koko seudun matkailupalelut esille tuova rengasreitti. Oulun seutu kattaa seuraavat matkailualueet: Oulu, Syöte, Rokua Geopark, Kalajoki, Raahe, Liminka, Hailuoto, Kempele, Tyrnävä ja Ii. 

Nallikarin ranta-alue talviasussa.

 

 

Lottamuseon Lottakanttiini uudistui Tuusulassa

Keskitymme entistäkin enemmän siihen, että kaikki tuotteemme valmistetaan itse paikan päällä tuoreista, kotimaisista raaka-aineista. Emme käytä esimerkiksi pakastevihanneksia, vaan kaikki juurekset kuoritaan ja pilkotaan omassa keittiössämme, kertovat Lottakanttiinin keittiövastaava Sini Matkalin (oik.) ja asiakaspalveluvastaava Salla Nieminen.

 

Tuusulassa toimivan Lottamuseon museokahvila Lottakanttiini on uudistunut. Lounaan pääpaino on entistä runsaammassa salaattibuffetissa, tuoreissa ja kotimaisissa raaka-aineissa sekä satavuotiaaseen juureen leivotussa leivässä. Myös herkkuvitriinin tuotteet ovat jatkossa itseleivottuja.

”Keskitymme entistäkin enemmän siihen, että kaikki tuotteemme valmistetaan itse paikan päällä tuoreista, kotimaisista raaka-aineista. Emme käytä esimerkiksi pakastevihanneksia, vaan kaikki juurekset kuoritaan ja pilkotaan omassa keittiössämme”, kertoo Lottakanttiinin keittiövastaava Sini Matkalin.

Jatkossa lounaalla tarjotaan maistuva keitto sekä runsas ja ruokaisa salaattibuffet, josta voi koota mieleisensä annoksen. Keiton ja salaatin kanssa tarjotaan paikan päällä hapanjuuriin leivottuja vaaleaa ja tummaa leipää, jotka edustavat lottaperinnettä aidoimmillaan.

”Ruisleipämme historia ulottuu sadan vuoden taakse Tuusulaan, Tuomalan kylään. Siellä, Pekkolan kantatilasta lohkaistulla Hakakorven tilalla, emännöi lotta Aino Kuntonen (os. Pekkola) ja piti omalla vuorollaan huolta suvun leipäjuuresta. Leipäjuuri on siirtynyt sukupolvelta toiselle ja tällä hetkellä sitä hoitaa jo viides polvi”, kertoo Matkalin.  

Myös Lottakanttiinin herkkuvitriinissä myytävät täytetyt sämpylät ja bagelit on leivottu hapanjuureen. Hapanjuurileipä leivotaan ilman teollista hiivaa hitaalla prosessilla. Valmistuksessa käytetään nurmijärveläisen Krannin tilan luomujauhoja.

Lottamaisella neuvokkuudella kohti uutta

Lottakanttiinin uudistuksessa muokattiin myös organisaatiota, ja nyt kanttiinista vastaa kaksi esihenkilöä yhden sijaan. Leipuri-kondiittorin koulutuksen saanut Sini Matkalin toimii keittiövastaavana, ja kokin koulutuksen saanut Salla Nieminen asiakaspalveluvastaavana. Nieminen on työskennellyt aikaisemminkin Lottakanttiinissa ja palasi nyt uuteen rooliin vanhaan työpaikkaansa.

”Lottakanttiini on ainutlaatuinen ja kotoisa paikka, jossa pääsee tutustumaan vanhaan perinteiseen reseptiikkaan ja tuomaan sitä tähän päivään. Paluu tuntuu samalta, kuin kotiinsa tulisi”, kertoo Nieminen.

Lottaperinteiden tuominen nykyaikaan onkin Lottakanttiinin keskeisin tehtävä. Apuna työssä toimivat lotat ja heidän arjen neuvokkuutensa.

”Me kysymme joka päivä itseltämme, mitä lotat tekisivät, kun ratkomme arkisia asioita kanttiinissa. Uskon, että lotat kokeilisivat rohkeasti uutta, mutta tekisivät sen aina lottamaisella tvistillä eli järkevästi, taloudellisesti sekä kotimaisuutta ja terveellisyyttä vaalien”, sanoo Nieminen.

Lottamaista tvistiä vaalitaan myös jatkossa, sillä lähitulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu Lottakanttiiniin arvokkaiden kanta-asiakkaiden huomioiminen sekä oman puutarhasadon entistäkin parempi hyödyntäminen.

”Vaikka teemme uudistuksia ja parannuksia, tulemme ehdottomasti aina säilyttämään Lottakanttiinin lämpimän ja kotoisan ilmapiirin sekä tuotteidemme korkean laadun”, toteavat kaksi vastaavaa kuin yhdestä suusta. 

Lotta Svärd Säätiö on 1921–44 toimineen lottajärjestön huolto- ja avustustyön suora perillinen. Syksyllä 1944 lotat perustivat Suomen Naisten Huoltosäätiön jatkamaan lottajärjestön huolto- ja avustustyötä. Vuonna 2004 huoltosäätiön nimi muutettiin Lotta Svärd Säätiöksi.  

 

Lotta Svärd Säätiö toteuttaa tehtäväänsä lottajärjestössä palvelleiden naisten laatimien sääntöjen puitteissa huolto- ja avustustyön parissa, avustamalla naisten koulutusta toimimaan kriisitilanteissa ja tekemällä näkyväksi ammatillisen museotyön kautta lottajärjestössä toimineiden naisten työn merkitystä suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa.  Säätiön toimipaikka sijaitsee Helsingissä ja Lottamuseo Tuusulassa. Lue lisää: www.lottasaatio.fi ja www.lottamuseo.fi

Alppitunnelmaa sveitsiläisessä boutique-hotellissa

Hotelli avautui uudelleen vuonna 2018 mittavan peruskorjauksen jälkeen. Vieraille on tarjolla 28 tyylikkäästi sisustettua huonetta, kuntosali ja vuokrapyöriä.

 

Sveitsin Grindelwaldissa sijaitseva neljän tähden boutique-hotelli Hotel Glacier on käytännössä kosketusetäisyydellä Alpeista.

 

Hotelli avautui uudelleen vuonna 2018 mittavan peruskorjauksen jälkeen. Vieraille on tarjolla 28 tyylikkäästi sisustettua huonetta, kuntosali ja vuokrapyöriä. Hotellin spa-osastolta löytyy sauna, höyrysauna ja ulkoporeallas, joissa voi hemmotella itseään kaiken laskettelun, vaeltelun tai pyöräilyn jälkeen. Hotel Glacierin ravintola on päässyt arvostettuun ranskalaiseen Gault & Millau -ravintolaoppaaseen, ja se tarjoaa vaihtuvia viiden–seitsemän ruokalajin menuja sesongin raaka-aineista.

 

www.hotel-glacier.ch

 

Lähde: related.dk

Hotellin spa-osastolta löytyy sauna, höyrysauna ja ulkoporeallas, joissa voi hemmotella itseään kaiken laskettelun, vaeltelun tai pyöräilyn jälkeen.

Grindelwaldissa on hienot puitteet lasketteluun.

Hokkaidossa hurmaa luonto ja kulttuuri

Hokkaidon saaren itäosassa sijaitsevan Teshikagan kaupungin matkailuvirasto on perustanut uuden sivuston, jossa annetaan ideoita ja vinkkejä erilaisiin elämyksiin, aktiviteetteihin, hotelleihin ja ruokapaikkoihin kaupungissa ja sen lähiseudulla.

 

Jos matkasuunnitelmissa siintää Japanin Hokkaido, nyt voit saada entistä helpommin inspiraatiota ja tietoa matkaasi varten. Saaren itäosassa sijaitsevan Teshikagan kaupungin matkailuvirasto on perustanut uuden sivuston, jossa annetaan ideoita ja vinkkejä erilaisiin elämyksiin, aktiviteetteihin, hotelleihin ja ruokapaikkoihin kaupungissa ja sen lähiseudulla. Tyypillisesti alueelle houkuttelevat erityisesti upea luonto ja eri aktiviteetit.

 

Nettisivuilla kerrotaan muun muassa, miten pääsee tutustumaan alueen järviin, metsiin, tulivuoriin ja kansallispuistoihin. Lisäksi sivustolla kerrotaan opastetuista kierroksista, joissa pääsee tutustumaan alueen ruokakulttuuriin, sekä museosta, joka on omistettu edelleen Hokkaidolla elävälle Ainut-alkuperäiskansalle. Kannattaa myös tutustua yksityiskohtaisiin reittiehdotuksiin. www.visit-teshikaga.com

Lähde: related.dk

 

 

Sinebrychoffin taidemuseossa Alexander Lauréusin teoksia

Alexander Lauréus (1783 – 1823): Rosvoja paimenperheen luona, (yksityiskohta) 1823. Nationalmuseum, Tukholma. Kuva: Erik Cornelius, Nationalmuseum, Tukholma.

 

Helsingissä toimivan Sinebrychoffin taidemuseon tuottama näyttely Alexander Lauréus – Kohti Roomaa (16.2.-20.8.2023) tarjoaa kattavan ja uusia näkökulmia avaavan katsauksen Lauréuksen elämään ja taiteeseen. Näyttelyssä seurataan taiteilijan jalanjälkiä Turusta Tukholman ja Pariisiin kautta Roomaan. Esillä on noin 70 öljyvärimaalausta sekä piirroksia. Mukana on useita teoksia, jotka eivät koskaan aiemmin ole olleet julkisesti esillä. Lauréus oli romantiikan maalaustaiteen edelläkävijä ja kosmopoliitti. Näyttely perustuu uuteen tutkimukseen ja Lauréuksen taiteen uudelleen arviointiin. Taiteilijan aika Roomassa saa huomiota taiteellisen tuotannon huipentumana. Edellisen kerran Alexander Lauréuksen taidetta esiteltiin monografisessa näyttelyssä 40 vuotta sitten Sinebrychoffin taidemuseossa.

 

Alexander Lauréus (1783–1823)

Alexander Lauréus syntyi Turussa, jossa hänen taiteellinen lahjakkuutensa huomattiin varhain. Jo 19-vuotiaana hän muutti Tukholmaan opiskellakseen Kuninkaallisessa Taideakatemiassa. Valmistuttuaan Lauréus loi menestyksekkään uran taidemaalarina Tukholmassa. Hänen teoksiaan oli esillä vuosittain Taideakatemian järjestämissä näyttelyissä ja asiakaskunta laajeni vuosi vuodelta. Tukholmassa Lauréus tapasi myös elämänkumppaninsa Charlotta Thyneliuksen, jonka kanssa hän eli avoliitossa. Pariskunta matkusti yhdessä Pariisiin vuonna 1817.
Vuonna 1820 he jatkoivat matkaa Roomaan. Kohtaaminen valon ja auringon sekä italialaisen kulttuurin kanssa teki suuren vaikutuksen Lauréukseen, ja Roomassa vietetystä ajasta tuli hänen taiteellisen tuotantonsa huipentuma. Alexander Lauréus sairastui kuumetautiin Roomassa ja kuoli vuonna 1823 vain 40 vuoden ikäisenä. Hänet on haudattu Rooman ei-katolisten hautausmaalle.

Lauréus Tukholmassa

Nuorelle opiskelijalle muutto Turusta valtakunnan pääkaupunkiin Tukholmaan oli iso askel. Lauréus tutustui kuninkaallisiin taidekokoelmiin ja hollantilaiseen 1600-luvun maalaustaiteeseen. Hollantilaisen kultakauden taiteen innoittamana Lauréus kiinnostui varhain tulenvalonäkymistä. Hän erikoistui kuvaamaan sisäkuvia tai maisemia, jotka saivat valaistuksensa kynttilästä, soihdusta tai avotulesta, usein myös kuusta. Monet aiheista ovat tuttuja vanhemmasta taiteesta: hahmoja ikkunassa, naisia arkiaskareissaan, ja oppineita miehiä kirjastossa. Lauréuksesta tulikin romanttisen laatukuvataiteen edelläkävijä Euroopassa.

Tukholmassa Lauréus kuvasi usein eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvia ihmisiä toreilla, kapakoissa ja viinikellareissa. Hän vei maalaustaidetta lähemmäksi viihdekulttuuria. Tavallisten ihmisten arki oli tuolloin vielä harvinainen aihe maalaustaiteessa, eikä sitä juuri arvostettu akateemisessa taidemaailmassa, joka suosi antiikin historiaa ja raamatullisia aiheita. Lauréus kuvasi niin työläiset, sotilaat kuin hienot herratkin usein krouvissa. Krouvien pitäjät ja tarjoilijat olivat yleensä naisia. Monissa teoksissa he joutuvat miesten ahdistelemaksi, kuten maalauksessa Husaareita kapakassa (1810).

Teoksista löytyy usein humoristisia piirteitä. Maalauksessa Hyvin ravittu mies (1808) haparoivin askelin kotiin kompuroiva herrasmies on koominen hahmo. Humoristinen on myös maalaus Pastorin kestit (1815). Teoksen aihe perustuu löyhästi Anna Maria Lenngrenin runoon Kreivittären vierailu (1800), joka kertoo kreivittären ja hänen tyttärensä visiitistä pastorin luona. Lenngren korostaa sitä naurettavaa vaikutelmaa, joka syntyy pappien ja porvarien yrittäessä epätoivoisesti jäljitellä ja imarrella aatelisia.

Ikkunat auki Eurooppaan

Lauréus matkusti Pariisiin syksyllä 1817 yhdessä elämänkumppaninsa Charlotta Thyneliuksen kanssa. Pariisissa Lauréus kuvasi kansanjuhlia, kuten Ranskan kuninkaan kunniaksi vietettävää juhlaa teoksessa St. Louis -juhla Pariisissa I ja II (1819), sekä katoavaa kansankulttuuria, kuten esimerkiksi maalta tulleita katukauppiaita, jotka olivat pukeutuneet perinteisiin asuihin.

Lauréuksen työtilat Pariisissa eivät sopineet öljyvärimaalaamiseen, joten hän teki siellä ollessaan runsaasti piirroksia. Yksi Lauréuksen harvoista Pariisissa maalaamista öljyväritöistä on Maalaisnainen myy viinirypäleitä savoijilaispojille (1819). Lauréus on selvästi käyttänyt mallina Carle Vernetin Cris de Paris -sarjan kuvaa Kirsikanmyyjä (1817).

Kahden ja puolen vuoden Pariisissa oleskelun jälkeen Lauréus jatkoi matkaa Roomaan keväällä 1820. Rooman aika oli Lauréukselle vahvaa luomisvoimaista kautta, ja hän maalasikin Roomassa keskeiset teoksensa.

Lauréus kuvasi roomalaisten arkielämää. Maalaukset raunioista ja munkeista liittävät Lauréuksen romantiikan perinteeseen. Il Vignaruolo eli viininviljelijän perhe (1822) on idealisoitu esitys yksinkertaisesta elämästä Rooman laitamilla. Maalauksissa Rukoileva munkki (1821) ja Munkki viinikellariksi muutetuissa raunioissa (1823) näkyvä upea valon käsittely osoittaa, miten pitkälle Lauréuksen tekniikka oli kehittynyt. Lauréus alkoi tehdä aiempaa suurempia maalauksia ja Roomassa hänen mielikuvituksensa lähti laukkaamaan, kuten Lauréuksen viimeisessä, kesken jääneestä teoksessa Katukuva Roomasta (1823) on nähtävissä.

Lauréus sai paljon kiitosta Italiassa maalatuista kansanelämän kuvauksista ja Ruotsin johtavat taiteen kerääjät, kuten kruununprinssi Oscar ja kreivi Gustaf Trolle-Bonde ostivat hänen teoksiaan.

 

Näyttelyn kuraattori: FM Lotta Nylund

Näyttelyn julkaisu: Alexander Lauréus – Kohti Roomaa | Mot Rom | To Rome. Toim. Ira Westergård. Lehdistökappaleet suoraan julkaisijalta: Kustannusosakeyhtiö Parvs, hanna.karppanen@parvs.fi

Teosten lainaajat: Akademiska föreningen i Lund, Göteborgs konstmuseum, De Kungliga samlingarna, Nationalmuseum, Stockholm, Stadsmuseet i Stockholm, Stockholms universitet, Östergötlands museum, Emil Aaltosen taidekokoelma, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Helsingin kaupunginmuseo, Helsingin yliopisto, Nordean Taidesäätiö, Porin taidemuseo, Reitzin säätiön kokoelmat, Turun taidemuseo, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, yksityiset lainaajat.