Lottamuseon Lottakanttiini uudistui Tuusulassa

Keskitymme entistäkin enemmän siihen, että kaikki tuotteemme valmistetaan itse paikan päällä tuoreista, kotimaisista raaka-aineista. Emme käytä esimerkiksi pakastevihanneksia, vaan kaikki juurekset kuoritaan ja pilkotaan omassa keittiössämme, kertovat Lottakanttiinin keittiövastaava Sini Matkalin (oik.) ja asiakaspalveluvastaava Salla Nieminen.

 

Tuusulassa toimivan Lottamuseon museokahvila Lottakanttiini on uudistunut. Lounaan pääpaino on entistä runsaammassa salaattibuffetissa, tuoreissa ja kotimaisissa raaka-aineissa sekä satavuotiaaseen juureen leivotussa leivässä. Myös herkkuvitriinin tuotteet ovat jatkossa itseleivottuja.

”Keskitymme entistäkin enemmän siihen, että kaikki tuotteemme valmistetaan itse paikan päällä tuoreista, kotimaisista raaka-aineista. Emme käytä esimerkiksi pakastevihanneksia, vaan kaikki juurekset kuoritaan ja pilkotaan omassa keittiössämme”, kertoo Lottakanttiinin keittiövastaava Sini Matkalin.

Jatkossa lounaalla tarjotaan maistuva keitto sekä runsas ja ruokaisa salaattibuffet, josta voi koota mieleisensä annoksen. Keiton ja salaatin kanssa tarjotaan paikan päällä hapanjuuriin leivottuja vaaleaa ja tummaa leipää, jotka edustavat lottaperinnettä aidoimmillaan.

”Ruisleipämme historia ulottuu sadan vuoden taakse Tuusulaan, Tuomalan kylään. Siellä, Pekkolan kantatilasta lohkaistulla Hakakorven tilalla, emännöi lotta Aino Kuntonen (os. Pekkola) ja piti omalla vuorollaan huolta suvun leipäjuuresta. Leipäjuuri on siirtynyt sukupolvelta toiselle ja tällä hetkellä sitä hoitaa jo viides polvi”, kertoo Matkalin.  

Myös Lottakanttiinin herkkuvitriinissä myytävät täytetyt sämpylät ja bagelit on leivottu hapanjuureen. Hapanjuurileipä leivotaan ilman teollista hiivaa hitaalla prosessilla. Valmistuksessa käytetään nurmijärveläisen Krannin tilan luomujauhoja.

Lottamaisella neuvokkuudella kohti uutta

Lottakanttiinin uudistuksessa muokattiin myös organisaatiota, ja nyt kanttiinista vastaa kaksi esihenkilöä yhden sijaan. Leipuri-kondiittorin koulutuksen saanut Sini Matkalin toimii keittiövastaavana, ja kokin koulutuksen saanut Salla Nieminen asiakaspalveluvastaavana. Nieminen on työskennellyt aikaisemminkin Lottakanttiinissa ja palasi nyt uuteen rooliin vanhaan työpaikkaansa.

”Lottakanttiini on ainutlaatuinen ja kotoisa paikka, jossa pääsee tutustumaan vanhaan perinteiseen reseptiikkaan ja tuomaan sitä tähän päivään. Paluu tuntuu samalta, kuin kotiinsa tulisi”, kertoo Nieminen.

Lottaperinteiden tuominen nykyaikaan onkin Lottakanttiinin keskeisin tehtävä. Apuna työssä toimivat lotat ja heidän arjen neuvokkuutensa.

”Me kysymme joka päivä itseltämme, mitä lotat tekisivät, kun ratkomme arkisia asioita kanttiinissa. Uskon, että lotat kokeilisivat rohkeasti uutta, mutta tekisivät sen aina lottamaisella tvistillä eli järkevästi, taloudellisesti sekä kotimaisuutta ja terveellisyyttä vaalien”, sanoo Nieminen.

Lottamaista tvistiä vaalitaan myös jatkossa, sillä lähitulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu Lottakanttiiniin arvokkaiden kanta-asiakkaiden huomioiminen sekä oman puutarhasadon entistäkin parempi hyödyntäminen.

”Vaikka teemme uudistuksia ja parannuksia, tulemme ehdottomasti aina säilyttämään Lottakanttiinin lämpimän ja kotoisan ilmapiirin sekä tuotteidemme korkean laadun”, toteavat kaksi vastaavaa kuin yhdestä suusta. 

Lotta Svärd Säätiö on 1921–44 toimineen lottajärjestön huolto- ja avustustyön suora perillinen. Syksyllä 1944 lotat perustivat Suomen Naisten Huoltosäätiön jatkamaan lottajärjestön huolto- ja avustustyötä. Vuonna 2004 huoltosäätiön nimi muutettiin Lotta Svärd Säätiöksi.  

 

Lotta Svärd Säätiö toteuttaa tehtäväänsä lottajärjestössä palvelleiden naisten laatimien sääntöjen puitteissa huolto- ja avustustyön parissa, avustamalla naisten koulutusta toimimaan kriisitilanteissa ja tekemällä näkyväksi ammatillisen museotyön kautta lottajärjestössä toimineiden naisten työn merkitystä suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa.  Säätiön toimipaikka sijaitsee Helsingissä ja Lottamuseo Tuusulassa. Lue lisää: www.lottasaatio.fi ja www.lottamuseo.fi