Riihimäki, lasinpuhallus

Riihimäellä lasistudio Mafkassa voi käydä kokeilemassa lasinpuhallusta.

-Lasinpuhallusta! Mitenkähän se meikäläiseltä onnistuu? Onkohan se vaikeata?

Tällaisia ajatuksia nousi vaimoni mieleen, kun hän sai syntymäpäivälahjaksi elämyslahjakortin, johon sisältyi lasinpuhallusta riihimäkeläisessä lasipajassa.

Niin ajelimme eräänä lauantaina kohti Riihimäkeä ja siellä toimivaa lasistudioa, Mafkaa. Lasistudio Mafka jatkaa Riihimäen vanhaa lasiperinnettä, koska se toimii Riihimäen Lasin vanhassa kiinteistössä, jossa teollinen lasinvalmistus päättyi vuonna 1990.

Vierailu oli mielenkiintoinen. Paikan isäntä, puhaltajamestari Kari Alakoski, kertoi ensin hieman perustietoja lasinvalmistuksesta ja siinä käytettävistä menetelmistä ja raaka-aineista. Sitten siirryimme pajan puolelle, jossa tapahtuu varsinainen lasinvalmistus.

Hyvin pian kävi selväksi, että lasinvalmistus on monivaiheinen prosessi, jossa itse puhaltaminen on vain pieni osa kokonaisuutta. Raaka-aine, joka sisältää muun muassa tietynlaista hiekkaa, sulatetaan ensin korkeassa, yli 1000 asteen lämpötilassa erikoisvalmisteisessa sähkölämmitteisessä uunissa olevassa padassa. Sitten otetaan metalliputki ja kastetaan sen toinen pää pataan, jolloin siihen tarttuu sulaa lasimassaa. Sen jälkeen alkaa lasimassan muokkaus muun muassa pyörittelemällä tankoa, muovaamalla lasimassaa erilaisilla työkaluilla, kiinnittämällä siihen väriainetta ja puhaltamalla tangon toiseen päähän, jolloin sen toisessa päässä oleva lasimassa pullistuu.

Studiossa oli lasimassan sulattamista varten olevan uunin vieressä toinen, kaasulämmitteinen uuni, jossa lasimassaa välillä pehmitetään muokkaamisen helpottamiseksi. Lopuksi monien työvaiheiden jälkeen kuuma lasiesine irrotetaan puhallustangosta ja siirretään jäähtymään kolmanteen uuniin, jonka lämpötila oli noin 300 astetta. Lasin jäähtymisen tulee Alakosken mukaan tapahtua asteittain, koska muuten lasiesine särkyy siihen tulevien jännitteiden voimasta, kun lämpötilat esineen ulko- ja sisäpinnoilla ovat erilaiset.

Ihan helppoa lasiesineen valmistaminen ei ole, mutta rouva selviytyi urakasta kunnialla, kun Alakoski neuvoi vaikeimmissa paikoissa. Lopputuloksena oli tekijän toiveiden mukaisesti laakea malja, joka jätettiin uuniin jäähtymään ennen luovutusta asiakkaalle. 

Kari Alakosken lisäksi lasistudio Mafkassa työskentelee Marja Hepo-aho. Mafka valmistaa lasituotteita myyntiin, muun muassa liikelahjaksi. Lasistudio järjestää lisäksi yritystilaisuuksia ja elämysiltoja sekä myy elämyslahjoja.

Kirjoittaja vieraili Riihimäellä lasistudiossa 27. lokakuuta 2018.

Lasistudio Mafka & Alakoski toimii Riihimäen Lasin vanhassa tehdaskiinteistössä. Yrityksellä on lisäksi galleriatila Helsingissä Iso Roobertinkadulla.

Puhaltajamestari Kari Alakoski esittelee lasistudiotaan, johon kuuluu varsinaisen työtilan lisäksi näyttelygalleria.

Sulatettu lasimassa kiinnitetään metalliputken päähän, minkä jälkeen alkaa lasiesineen muokkaus.

Lasimassaa kuumennetaan välillä, jotta se säilyisi pehmeänä muokkausta varten.

Lasimassa kastetaan väriaineeseen.

Välillä puhalletaan metalliputken toiseen päähän, jolloin lasimassan sisään muodostuu kupla.

Lämpötila lasipajassa nousee välillä korkeaksi, kun kuumat uunit lämmittävät lasin lisäksi myös työtilaa.

Lasimassan muokkauksessa käytetään erilaisia työkaluja ja muotteja.

Välillä puhalletaan metalliputken toiseen päähän, jolloin lasimassan sisään muodostuu kupla.

Lasimassan muokkauksessa käytetään erilaisia työkaluja ja muotteja.

Lopulta valmiiksi muotoiltu esine laitetaan jäähdytysuuniin.

Lasitaiteilija Marja Hepo-aho puhallusvuorossa.

Lasitaiteilija Marja Hepo-aho.

 

 

Marja Hepo-ahon teos Owls eli Pöllöt.

Marja Hepo-ahon teos Vihma.

Marja Hepo-ahon teos Finally together eli Viimeinkin yhdessä.