Sinebrychoff esittelee joulukattauksia

Sinebrychoffin museon saleissa on esillä upeita joulukattauksia 1890-luvun tyyliin. Kuva: Sinebrychoffin taidemuseo.

Sinebrychoffin taidemuseon mukaan joulu vuonna 2018 on erityisen elämyksellinen. Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimuseon saleihin on katettu hienoimmat posliinit ja pellavadamastiset pöytäliinat, joita on käytetty muun muassa kenraalikuvernööri Nikolai Adlerbergin ja Mannerheim-suvun kodeissa. Taidemuseo toteutti 1800-luvun loppupuolen tyyliin yhdessä Sinebrychoffin taidemuseon ystävät ry:n kanssa. Asiantuntijana on toiminut ystäväyhdistyksen hallituksen jäsen, kamarineuvos Kari-Paavo Kokki. Kotimuseon joulupöydät ovat katettuina 1.12.2018-3.2.2019.

Fanny ja Paul Sinebrychoff ovat asettuneet Bulevardin taloonsa, joka lukeutui Helsingin merkittävimpiin yksityiskoteihin. Kahdeksan hengen pöytäseurueeseen osallistuu isäntäpariskunnan lisäksi Paulin sisaret Anna ja Maria sekä edesmenneen Nicolas-veljen perhe.  Näin olisi joulunvietto voinut alkaa Sinebrychoffin talossa. Sisarusten äiti kauppaneuvoksetar Anna Sinebrychoff oli kuollut, ja se varmasti leimasi perheen joulunviettoa. Läsnä olivat isäntäperheen lisäksi vain Paulin sisarukset: Anna Kjöllerfeldt tyttärensä Esterin kanssa ja Maria puolisonsa Carl von Wahlbergin kanssa. Joulun viettoon osallistui myös Nicholas-veljen leski Anna (o.s. Nordenstam) Olga-tyttären kanssa. Talon palveluskunnalle oli melko varmasti järjestetty oma joulu, johon ruoan ohella kuului talon isäntäväen heille antamat lahjat. Fanny Sinebrychoff harjoitti anoppinsa Anna Sinebrychoffin tavoin laajaa hyväntekeväisyyttä, johon joulunaika toi oman lisänsä. Perheen käyttöesineitä ei museon kokoelmissa ole, joten joulukattausten esineet koostuvat museon muista kokoelmista ja yksityishenkilöiltä lainatuista esineistä. Ei ole tiedossa, mitä Sinebrychoffeilla tarjottiin jouluruokina, mutta varmaankin osittain samoja jouluruokia, jotka edelleen kuuluvat suomalaiseen joulunviettoon.  Säätyläiskodeissa yleistyivät 1800-luvulla komeat ja runsaat juhlakattaukset, joiden keskellä oli usein hedelmäasetelma osana jälkiruokaa. Koska talvella oli vaikea saada eläviä kukkia, kattauksissa käytettiin silkki- ja vahakukka-asetelmia. Barokkihuonekaluilla kalustettuun ruokasaliin on katettu illallispöytä, jonka astiasto on ranskalaisen Sèvres-tehtaan valmistama 1800-luvun puolivälissä. Se on kuulunut Suomen kenraalikuvernöörille kreivi Nikolai Adlerbergille (1819−92) ja hänen puolisolleen, keisarillisen hovin juhlitulle kaunottarelle, kreivitär Amalie von Lerchenfeldille (1808−88). Harvinainen lasisto on mahdollisesti venäläinen ja kuulunut myös Adlerbergeille. Suuret lasistot, joissa jokaiselle juomalle oli oma lasinsa, alkoivat yleistyä 1800-luvun aikana. Kiiltäväksi mankeloitu pellavadamastinen pöytäliina ja lautasliinat ovat 1800-luvun lopulta ja kuuluneet Mannerheim-suvulle. Suuret lautasliinat olivat olennainen osa juhlakattausta ja ne taitettiin ranskalaisiksi liljoiksi, kynttilöiksi, viuhkoiksi tai simpukankuoriksi. Pöydän keskelle sijoitettu peiliplateau eli pöytälaakio on ranskalainen. Se on 1800-luvun puolivälistä ja hopeoitua pronssia. Kyntteliköt ovat 1800-luvun loppupuolen muotimateriaalia uushopeaa eli galvaanisesti hopeoitua messinkiä. Ruokailuvälinet ovat hopeaa ja uushopeaa 1800-luvun lopulta. Kustavilaiseen saliin on katettu kahvipöytä venäläisillä Kuznetsov-tehtaan ruusunmuotoisilla kupeilla. Yhdessä venäläisen hopeisen kahvikaluston kanssa ne edustavat 1800-luvun loppupuolelle tyypillistä, uutta hakenutta, naturalistista muotoilua. Jouluiseen kahvipöytään kuuluivat 1800-luvulta alkaen vehnäpullan ohella erilaiset kuivat kakut ja monenlaiset pikkuleivät ja piparkakut. Pähkinät, rusinat, marsipaani- ja marmeladimakeiset, marenki ja sokerikandeeratut kuivatut hedelmät olivat tarjolla koko joulun ajan erikseen katetulla makeispöydällä. Kullanhohtoiseen empiresaliin on katettu teepöytä venäläisen Kornilovin posliinitehtaan kukkakoristeisilla ja kullatuilla uusrokokookupeilla. Tehtaan tuotteet olivat kuuluisia korkeasta laadustaan ja samanlaiset kupit hankittiin Pietarista Helsingin Keisarilliseen palatsiin vuonna 1856. Samovaari kuului oleellisena osana suomalaiseen säätyläiskotiin. Kattauksen komea uusrokokoosamovaari on saatu lainaksi Presidentinlinnasta ja se on venäläistä tai puolalaista pleteeriä eli hopeoitua messinkilejeerinkiä. Teepöydän antimiin kuului jouluna runsas leivonnaistarjoilu. Joulukuusi alkoi yleistyä suomalaisissa kodeissa vasta vuosisadan vaihteessa 1900, mutta helsinkiläisissä säätyläiskodeissa niitä oli jo 1800-luvun alkupuolella. Salin joulukuusi on koristettu kreppipaperiruusuilla, kultalameella ja ns. marsalkannauhalla latinankielisine teksteineen: ”Gloria in Excelsis Deo” (Kunnia Jumalalle korkeuksissa). Tällainen kuusi koristettiin esimerkiksi Pyhtään Suur-Ahvenkosken kartanoon. Taidemuseo kertoi joulun ajan ohjelmastaan tiedotteessaan 30. marraskuuta. Jouluista ohjelmaa: Lauantai 1.12.2018 klo 11 Joulupukki vierailee museossa ja B#Cantamore -lauluyhtye laulaa joululauluja klo 12 Kamarineuvos Kari-Paavo Kokki esittelee kotimuseon joulukattaukset klo 12–15 Jouluteen maistajaiset museokaupassa (Demmers Teehaus) Itsenäisyyspäivä 6.12.2018, museo on avoinna klo 11−17 klo 12 ja 14 Draamaopastus kotimuseossa Fanny Sinebrychoffin seurassa klo 13 ja 15 Kamarineuvos Kari-Paavo Kokki esittelee kotimuseon joulukattaukset Sunnuntaina 9.12.2018 vietetään Annan päivää: klo 15 Sibelius-Akatemian konsertti Lauantai 15.12.2018 klo 12 Kamarineuvos Kari-Paavo Kokki esittelee kotimuseon joulukattaukset klo 13 Joulupukki vierailee museossa ja B#Cantamore -lauluyhtye laulaa joululauluja Pääsymaksu: Kotimuseoon on vapaa pääsy! Avoinna: Ti, to, pe 11−18, ke 11−20, la, su 10−17, maanantaisin suljettu. Museo on suljettu 24.−25.12. ja 1.1.2019

 

Juhlakattaus Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimuseon ruokasalissa. Kuva: Hannu Aaltonen, C.Diem.