 |
Vilnan kujat
kertovat historiaa ja sykkivät nykypäivää. Kuva: Monika Krilaviciene
|
Monelle
matkailijalle Liettua on yhä se tutkimaton timantti Euroopan sydämessä. Nyt on
sopiva aika tutustua tuohon jalokiveen, sillä pääkaupunki Vilna valmistautuu
ensi vuoden 700-vuotisjuhlaansa ja maan entinen pääkaupunki Kaunas toimii
Euroopan kulttuuripääkaupunkina.
Liettua on
Baltian eteläisin ja samalla suurin maa. Se oli kerran Euroopan suurin valtio –
1400-luvun lopulla Liettuan suuriruhtinaskunta ulottui Itämereltä aina
Mustallemerelle saakka.
Vierailukohteena
Liettua ei ole vielä saavuttanut suurturistijoukkojen suosiota, vaikka sen
pääkaupungilla – uudella ja vanhalla – on paljon annettavaa
matkailijalle.
Vilna voi vain viehättää
Vilna on
täydellinen citykohde. Se on tuttavallisen kompakti. Museokäynnin jälkeen
saatat löytää itsesi lyhyen kävelymatkan jälkeen barokkikirkosta,
taidegalleriasta, teemakahvilasta tai vehreästä puistosta.
Kaupungissa
viehättää mukulakivinen ja punakattoinen Vilnan sydän Vanhakaupunki, josta
löytyy suuri osa nähtävyyksistä sekä Gediminasin linnan torni, joka on
kaupungin pääsymboli. Valkoinen suuriruhtinaiden palatsi kaupungin ytimessä
muistuttaa kävijää Liettuan suuruudenajasta.
Lähilomaa
ajatellen Vilna on täydellinen kohde kesälläkin – se on yksi Euroopan
vihreimpiä kaupunkeja, sillä 46 prosenttia siitä on omistettu puistoille,
aukioille ja metsille.
Koska Vilna
on yksi harvoja eurooppalaisia pääkaupunkeja, jonka yllä saa lentää
kuumailmapallolla, kannattaa seikkailunhaluisen ehdottomasti tarttua
tilaisuuteen leijailla esimerkiksi Vanhankaupungin yllä.
Melontaa ja leima passiin?
Kajakkimelonta
on liettualaisille epävirallinen kansallislaji ja he viihtyvätkin vesillä sen
parissa kesäisin. Osa reiteistä Neris- sekä Vilnia-jokia pitkin kulkevat Vilnan
keskustan alueiden läpi ja tarjoavat nähtävyysbongailua, jonka kanssa
turistibussit eivät pysty kilpailemaan.
Vilnan
erikoisimpiin nähtävyyksiin kuuluu kaupungin pienin kaupunginosa Užupis
(”toisella puolella jokea”), joka sai alkunsa aprillipilana vuonna 1998 kun
boheemi alue julisti itsensä itsenäiseksi ”tasavallaksi”. Taiteilijoiden,
intellektuellien ja yrittäjien asustama Užupis on rosoisen kaunis ja aito
paikka, jossa katutaide kertoo maailman ja asukkaidensa kieltä.
Kuten
vapaamieliseen ja ironisesti perustettuun tasavaltaan kuuluu, voi siellä saada
myös leiman passiinsa – korttelipubi hoitaa velvollisuuden, jos ostat oluen.
Liettuassakin rakastetaan ruisleipää
Euroopan
perinteisempiin kohteisiin verrattuna, Liettuan hintataso on matalampi ja
Vilnaa on vertailuissa todettu edullisimmaksi pääkaupunkimatkakohteeksi
Euroopassa.
Liettualainen
ruokakulttuuri on sekoitus eri keittiöitä kuten juutalaista, puolalaista,
saksalaista, tataaria ja karaiimilaista yhdistettynä perinteisiin makuihin.
Maan perinneruokiin kuuluvat kylmä punajuurikeitto šaltibarščiai ja perunasta
tehdyt, raviolin tapaiset cepelinai-nyytit.
Ruisleipä
on liettualaisille jonkinasteinen kansallisherkku, ja sitä pidetään yhtenä maan
vanhimpana ruokana. Suomen lailla Liettuassa on paljon luonnonmetsää, joten
liettualaisissa ruoissa käytetään usein metsän anteja, kuten sieniä, karpaloita
ja mustikoita.
Muotiin on
tullut myös pikkelöinti ja säilöminen, ja liettualaiset ovat kaivaneet esille
isoisovanhempiensa reseptejä, jotta he voisivat hyödyntää aineksia läpi vuoden,
kuten ennen aikaan tehtiin.
Trakai – linna järvellä
Mikäli
haluaa tutustua kohteeseen Vilnan ulkopuolella, on Trakain linna näkemisen
arvoinen päivän tai puolen päivän retkikohde. Matkaa Trakaihin on somat noin 30
kilometriä Vilnasta. Trakai on koti yhdelle Euroopan mahtavimmille keskiajan
linnoille, joka lepää omalla saarellaan keskellä kaunista järveä.
Trakain
pientä kaupunkia ympäröivät järvet, ja siellä vieraillessa kannattaakin
kokeilla purjehdusta, suppilautailua tai vain pulahtaa veteen uimaan. Trakai on
myös tunnettu sen etnisen vähemmistön karaiimien itämaisista ruokaperinteistä.
Kaupungin ominaisin ruokalaji on kibinai – taikinakakut, jotka täytetään
lihalla, sienillä ja vihanneksilla.
Kaunas on kokemus suurella K:lla
Kun Kaunas
viisi vuotta sitten sai tietää, että siitä vuonna 2022 tulee Euroopan
kulttuuripääkaupunki, ylpeät kaunaslaiset alkoivat suunnitella juhlavuotta,
joka näyttäisi muulle maailmalle miten fantastinen heidän kotikaupunkinsa on.
Syntyi slogan "It's kaunastic!"
"It’s
kaunastic!"
Kun Puola
ensimmäisen maailmansodan jälkeen miehitti Vilnan, tuli Kaunasista pääkaupunki
miltei yhdessä yössä ja seuraavat 20 vuotta entistä kylää rakennettiin
moderniksi kaupungiksi. Asukkaiden ja rakennusten määrä räjähtivät
kasvuun.
– Sotien
välinen aika on tärkeä liettualaiselle kulttuurille, ja liettualaiset kokevat
sen romanttisena kasvun aikana. Kaunasista pääkaupunkina haluttiin tuolloin
mahdollisimman länsimainen ja tänne tuotiin parhaat rakentajat ja modernia
arkkitehtuuria. Suosittelenkin vierailijoita tutustumaan kaupungin "uuteen
kaupunkiin" Vanhan Kaupungin ohella, sillä sen art deco -tyyliset
rakennukset ovat mukana UNESCON maailmanperintökohteiden listalla, suosittelee Tadas
Stankevičius, joka johtaa Kaunas IN-nimistä julkista turismin ja
liiketoiminnan kehitystoimintaa.
Tekemistä Kaunaksessa
Kaunaksessa
tiedetään, että kaupungissa kävijöiden mielenkiinnon kohteet riippuvat täysin
vierailijasta. Siksi kaupunkiin tutustuville onkin tarjolla 30 erilaista
karttaa, joihin on kirjattu erilaisia ekskursioita – haluatko nähdä kirkkoja,
tai ehkä antautua "kulttuurishokin" vietäväksi ja kokea kaikki
galleriat ja museot, tai ihailla arkkitehtien piirtämiä taloja? Kartoista
riittää monelle, lapsetkin huomioon ottaen, monenlaista inspiraatiota.
Kaduilla
kannattaa muutenkin vilkaista ympärilleen, sillä Kaunas on panostanut paljon
tuodakseen katutaiteen esille kaupunkimiljöössä. Etenkin koronan alkuaikoina
tämä ilahdutti monta, koska sisälle ei päässyt nauttimaan taiteista. Museoista
Art Deco-museo sekä Paholaismuseo – ainut maailmassa! – ovat ehdottomasti
vierailun arvoisia paikkoja.
Kaunas oli
Tsaarin Venäjän aikoina läntisin linnoituskaupunki, joten kaupungilla on
ainutlaatuinen kaupunkia ympäröivä linnoitusten struktuuri. Jotkut
linnoituksista ovat nykyään museoita ja suosittuja vierailukohteita.
Kymmenisen
kilometriä Kaunaksesta sijaitsee Pažaislisin luostari ja kirkko. Se
äänestettiin vuonna 2021 Euroopan kuvauksellisimmaksi elokuvien kuvauspaikaksi.
Paikka lupaa upeaa barokkiarkkitehtuuria ja mystisen kaunista ympäristöä.
Alueelta löytyy myös hotelli.
Kulttuurin juhlaa vuonna 2022
Yhtenä
Euroopan tämän vuoden kolmesta kulttuuripääkaupungista Kaunas seisoo
monimuotoisen ja houkuttelevan ohjelmiston estradina.
Ohjelma ja
konsepti on suunniteltu se ajatus mielessä, että tämä on kaupungille kerran
elämässä- tilaisuus, johon he ovat saaneet tilaisuuden tarttua. Tavoitteena on
ollut tarjota mahdollisimman paljon visuaalista taidetta, musiikkia, teatteria,
kirjallisuutta, uusmediaa sekä monitieteellisiä taiteita. Lavalla kaupungin
keskustassa esiintyy päivittäin kotimaisia sekä ulkomaalaisia artisteja,
näyttelyistä mainittakoon Yoko Onon installaatio "Ex It".
Juhlavuoden ohjelmaan kuuluu myös jo 17. kerran järjestetty
leijanlennätystapahtuma uusilla mausteilla.
– Kun
lähdet Kaunaksesta, haluamme että sinulla on takanasi "kaunastinen"
(kaunastic) kokemus ja olet nähnyt ja kokenut jotain unohtumatonta. Rakennukset
ovat rakennuksia, mutta tunne, jonka tuot mukanasi kotiin vierailtuasi jossain
paikassa – se on kulttuuria ja se tunne on matkustelun ydin, toteaa Stankevičius.
Teksti: Daniela
Holm 24.6.2022
 |
Gediminas-linna
on Vilnan tunnetuimpia maamerkkejä. Kuva: Andrius Aleksandravicius
|
 |
Vilna tarjoaa
hienoja ruokaelämyksiä. Kuva: Ertlio Namas
|
 |
Kaunas on Euroopan
kulttuuripääkaupunki 2022. Kuva: Andrius Aleksandravicius
|