Espanja, Benidorm

Hotelli Villa Venecia. Taustalla Levanten ranta.

Miellyttävä Espanjan loppukesän lämpö hiveli kasvojani, kun syyskuun lopun keskiviikkoaamupäivänä astuin Alicanten lentoasemalla taksiin ajaakseni noin 45 minuutin ajomatkan päässä olevaan Costa Blancan perinteiseen lomakaupunkiin Benidormiin. Takana oli neljän tunnin lento Helsinki-Vantaalta Norwegianilla.

En kovin paljon tiennyt etukäteen lomakohteesta, jossa aioin viettää loppuviikon. Valokuvissa Benidorm näytti olevan hieman samanlainen kuin Rio de Janeiron kuuluisa Copacabanan ranta. Merta ja hienoa hiekkarantaa, jota reunustaa kaupunki pilvenpiirtäjineen.

Jonkinlaisia ennakko-odotuksia paikasta oli luonut Suomessa muutama vuosi sitten televisiossa pyörinyt hauska Benidorm-komediasarja, jossa juopottelevat brittiläiset tavisturistit toilailivat uima-altaan ja baarin välillä kuin väki suomalaisessa kesäteatterinäytelmässä konsanaan.

Benidormissa saattaa oikeastikin törmätä meluavaan brittituristiin, mutta se ei haittaa, koska vilkkain baarikeskittymä rajoittuu vain osaan kaupungista. Benidorm on upeine hiekkarantoineen, ravintoloineen, tapas-baareineen ja myös tornitaloineen hieno lomakaupunki, jonne matkustaisin mielelläni uudelleen.

Benidorm ei ole kulttuurimatkailijan ykköskohde, koska se on nimenomaan lomakaupunki. Mutta kaupungista ja sen lähiympäristöstä löytyy runsaasti mielenkiintoista nähtävää ja tekemistä niin aikuisille kuin lapsiperheillekin.

Hotelli Villa Venecia

Omaa viihtymistäni edesauttoi onnistunut hotellivalinta. Asuin pienehkössä mutta korkeatasoisessa Villa Venecia –hotellissa, joka sijaitsee jumalaisen kauniilla paikalla, kaupungin vanhimmassa osassa niemen kärjessä kaupungin vilkkaamman itäisen hiekkarannan, Levanten, ja rauhallisemman läntisen rannan, Ponienten, välimaastossa. Huoneestani oli kaunis näkymä merelle ja Levanten rannalle. Suoraan alapuolella kuohui Välimeri, jonka tyrskyt kuuluivat huoneeseeni kuin rauhoittava musiikki.

Ensimmäisenä päivänä tutustuimme seurueeni kanssa hotellin lähiympäristöön ja paikalliseen ruokatarjontaan. Sää oli puolipilvinen, lämpöä päivällä noin 27 astetta.

Paikallinen oppaamme kertoi, että syyskuu ja kevätpuolella toukokuu ja kesäkuu ovat hyviä ajankohtia lomailla Benidormissa, koska silloin on lämmintä muttei liian kuuma. Kaupunki on sitä ympäröivien vuorten suojaama, joten sää säilyy melko leppeänä koko vuoden. Kylmin ja sateisin ajankohta on tammi-helmikuussa.

Mustekalaa, simpukoita ja sangriaa

Söimme lounasta aivan hotellimme läheisyydessä olevassa Mal Pas –baarissa. Runsas ja maukas välimerellinen ateria koostui muun muassa paellasta, simpukoista, mustekalarenkaista ja salaatista. Tarjoilija kertoi, että kalaa ja äyriäisiä pyydetään sekä Benidormin lähivesiltä että niin ikään melko lähellä olevan Ibizan saaren vesiltä.

Runsaan aterian jälkeen oli mukava viettää siestaa. Opas kertoi, että moni espanjalainen pitää edelleen työssä muutaman tunnin tauon iltapäivällä. Siksi osa kaupoista, varsinkin pienistä, saattaa olla suljettuna kello 14 ja 17 välillä, ja sen jälkeen taas avoinna iltamyöhälle.

Illalla lähdimme tutustumaan vanhan kaupunginosan katuihin. Pysähdyimme välillä maistelemaan perinteistä espanjalaista seurustelujuomaa sangriaa. Se toimi hyvänä aperitiivina, kun siirryimme seuraavaksi paikalliseen Pintxos Aurrera –nimiseen tapasbaariin maistelemaan paikallisia herkkuja, muun muassa pieniä patonkipaloja, joiden päällä oli ilmakuivattua iberiankinkkua, chorizo-makkaraa, juustoja ja äyriäisiä.

Viinitila Enrique Mendoza

Ensimmäisenä iltana Benidormissa satoi jonkin verran vettä, mikä on kuulemma harvinaista vielä syyskuun lopulla. Sade ei meitä haitannut, kun poikkesimme vielä yhdessä ruokapaikassa maistelemassa mustekalaa.

Toisena matkapäivänä matkustimme vuokraminibussilla kaupungin ulkopuolella oleville kukkuloille tutustumaan Enrique Mendoza –viinitilaan. Oli mielenkiintoista kuulla, miten viiniä, viinitynnyreitä ja pullonkorkkeja valmistetaan. Mendozan viinitehdas sijoittuu 400 000 pullon vuosituotannollaan pienten ja keskisuurten viiniyritysten joukkoon. Tila tuottaa sekä puna- että valkoviinejä.

Tehdaskierros huipentui viinimaisteluun, jossa olivat mukana viinitilan perustaja Enrique Mendoza ja hänen poikansa, viinimestari Pepe Mendoza. Esittelykierros maisteluineen Mendozan tilalla maksaa 20 euroa henkilöltä.

Hotelli Asia Gardens

Viinitilalta siirryimme lyhyen ajomatkan jälkeen lounaalle Asia Gardens –hotelliin. Hotellin edustaja kierrätti meitä Asia Gardensissa, joka on yksi Benidormin neljästä viiden tähden hotellista. Asia Gardens on iso hotellikompleksi, joka tuo laajoine puistoalueineen ja lukuisine altaineen mieleen isot thaimaalaiset luksushotellit. Hotelli sijaitsee hieman etäämmällä ja korkeammalla meren rannalta, joten sinne näkyy hienosti Benidormin kaupunki ja meri sen takana.

Söimme lounasta yhdessä Asia Gardensin ravintolassa, joita on runsaat puoli tusinaa. Lounas oli paikalliseen tapaan runsas ja maistuva. Alkupaloiksi iberiankinkkua ja mustekalaa. Pääruokana entrecote-pihviä tai vaihtoehtoisesti meriahventa. Jälkiruoaksi brownieta ja hyviä paikallisia hedelmiä.

Lounaan jälkeen oli mukavaa rentoutua hotelli Villa Venecian ylimmän kerroksen altailla ja nauttia lämmöstä ja hienosta näköalasta.

Illalla jatkoimme herkuttelua oman hotellimme Villa Venecian korkeatasoisessa ravintolassa. Päivällisemme sisälsi tällä kertaa muun muassa merisiilillä maustettua piikkikampelaa ja black angus –naudanfileetä, jotka maistuivat taivaallisen hyvältä.

Linnoituskaupunki Guadalest

Kaiken herkuttelun jälkeen oli mukavaa vaihtelua, kun kolmantena matkapäivänämme eli perjantaina lähdimme Marco Polo Expediciones –yrityksen vuokrajeepillä maisemakierrokselle Benidormin takana kohoaville vuorille, jonne kiemurtelimme kapeita sorateitä. Oli yllättävää, että alle puolen tunnin ajon jälkeen olimme siirtyneet tornitalojen keskeltä vuoristoon, jossa meitä oli vastassa hiljaisuus ja jylhät maisemat. Ihailimme näkymää, joka avautui Benidormiin vuoren harjanteelta. Benidormin monet, arkkitehtuurisestikin mielenkiintoiset tornitalot, erottuivat selvästi turkoosia Välimerta vasten.

Vuorikierroksen jälkeen poikkesimme ikivanhassa valokuvauksellisessa pikkukaupungissa, jonka nimi on Guadalest. Guadalest syntyi aikoinaan linnoituksen ympärille, jonka muurit ovat pääosin perua siltä ajalta, kun islamilaiset maurit miehittivät seutua. Hollantilainen kuljettajamme vei meidät myös Guadalestin alapuolella olevalle padolle, jossa ihailimme sinisessä vedessä uivia kaloja. Näimmepä vedessä uivan yhden pienen kilpikonnankin, joita niillä seuduilla on kuulemma enemmänkin.

Guadalestista palasimme jälleen Benidormiin, jossa söimme lounasta Ponienten rannalla olevassa Ulia-ravintolassa. Söimme paellaa, tonnikalasalaattia ja muikulta näyttäviä maukkaita pikkukaloja. Paellassamme oli tällä kertaa porsaanlihaa. Tarjoilija kertoi, että paellaa onkin alun perin valmistettu riisistä, porsaanlihasta ja kaninlihasta ja että meren eläviä sisältävä paella on kehitetty vasta myöhemmin.

Hotelli Madeira Centro

Iltapäivällä siirryimme Benidormin itäiseen osaan eli Levantiin ja poikkesimme vuokraamassa sähköpyörät Tao Bike –nimisestä vuokraamosta. En ollut aiemmin kokeillut sähköavusteista polkupyörää, joten se oli aivan uusi kokemus kuten useimmille muille ryhmämme jäsenistä.

Opimme nopeasti sähköpyöräilyn niksit, joten lähdimme ajamaan Benidormista hienoa rantatietä itäänpäin alueelle, joka tunnetaan Sierra Helada –kansallispuistona. Muutaman kilometrin pyöräretki kauniissa rantamaisemissa oli hieno kokemus.

Jatkoin ulkoilua vielä pyöräilyn jälkeen ja menin hotellini vieressä olevalle Mal Pas –uimarannalle, jossa pulahdin Välimeren lämpimiin aaltoihin. Mal Pas on pieni hienohiekkainen uimaranta, joka jää Levantin ja Ponienten väliin. Uimarannat Benidormissa ovat lapsiystävällisiä, koska ne syvenevät loivasti.

Illalla saimme tuntumaa Benidormin pilvenpiirtäjiin, kun söimme päivällistä yli 20-kerroksisen Madeira Centro –hotellin ylimmässä kerroksessa Belvedere-ravintolassa. Alkudrinkit nautimme samaisen hotellin Planta 20 –näköalabaarissa. Sieltä oli hyvä ihailla Benidormia iltavalaistuksessa.

Melia Villaitana ja golf

Matkamme viimeisenä päivänä, lauantaina, ajoimme jälleen yläkaupunkiin kokeilemaan golfaamista. Kenttämme oli osa isoa Melia Villaitana –hotellikokonaisuutta, joka muistutti enemmän pientä kaupunkia kuin hotellia.

Golf-kenttä ja klubirakennus olivat nekin hienoja ja hyvin varustettuja. Caddymasterin opastuksella kiertelimme tutustumassa hienoon kenttään golf-autoilla, joita Melia Villaitanalla on kuulemma yli sata.

Harjoittelimme golf-pallon lyömistä, ja hyvinhän se sujui, vaikka kukaan meidän seurueestamme ei ollut varsinaisesti golfin harrastaja.

Söimme vielä pikaisen lounaan klubirakennuksessa, minkä jälkeen noudimme matkatavarat hotellistamme ja suuntasimme Alicanten lentokentälle.

Neljän päivän loma Benidormissa oli myönteinen kokemus. Benidorm sopii myös lapsiperheelle, koska siellä on hyvät uimarannat ja useita teemapuistoja. Alueella on lisäksi useita korkeatasoisia golf-kenttiä.

Oppaamme mukaan Benidormissa on rikollisuutta vähemmän ja hintataso jonkin verran alhaisempi kuin keskimäärin Espanjan rantakohteissa. Johtovesi on kuulemma juomakelpoista. Tosin minä join pullovettä matkani aikana, joten en raanavettä testannut.

Kirjoittaja vieraili Benidormissa 26.-29.9.2018.