Malta on historiaa ja jänispataa

Näkymä Maltan ns. Kolmeen kaupunkiin.

Matkailulla on erittäin suuri merkitys Maltan saarivaltion taloudelle. Luonnon ja kulttuuriperinnön säilyttäminen ovat tärkeitä huolenaiheita koko Välimeren alueella. Maltalla kestävän matkailun periaatteet ovat ohjanneet matkailupolitiikkaa ja maan taloutta jo useita vuosia. 

Maltan tasavalta muodostuu saaristosta. Kolme suurinta saarta Malta, Gozo ja Comino ovat asuttuja. Muut saaret ovat enimmäkseen asumattomia luotoja ja pikkusaaria. Maaperä on kivikkoista ja rannat kallioisia. Keskeisen sijaintinsa vuoksi Malta on ollut koko historiansa ajan tärkeä kauppapaikka ja merenkulun risteys.

Maltalla on ollut asutusta jo viisi tuhatta vuotta. Maalla on vuosisatainen siirtomaahistoria. Saarilla on käyty lukemattomia sotia. Se on ollut foinikialaisten, kreikkalaisten, roomalaisten, arabien, ranskalaisten ja englantilaisten miehittämä.  
Malta elää matkailusta ja kaupankäynnistä. Välimeren lämpimän ilmaston sekä itse meren, tuhansien rantojen ja poukamien sekä omaleimaisen kulttuuriperintönsä ansiosta Malta on mielenkiintoinen ja jopa monien unelmakohde.

Eri aikakausien hallitsijat ovat jättäneet merkkinsä saarilla vallinneista kulttuureista. Maltan arkeologinen ja kulttuurihistoriallinen perintö on rikasta ja monelta osin mittaamattoman arvokasta.

Turistit haluavat nähdä vuosituhansien takaa meidän päiviimme saakka säilyneitä rakennuksia, arkkitehtuuria ja taidetta, joita Maltalla on tarjolla poikkeuksellisen runsaasti. Niiden suojeleminen on yksi keskeisistä Maltan vastuullisen ja kestävän matkailun painopisteistä.

Viime vuosikymmenten voimakkaan matkailun kasvu on heijastunut suoraan matkailijoiden määrään Maltalla. Maassa käy vuosittain yli 2,5 miljoona turistia. Matkailijoista peräti 40 prosenttia on 25-44-vuotiaita nuoria aikuisia. Eläkeläisiä kävijöitä on vain reilu kymmenesosa.

Kuluttajien ympäristötietoisuus on kasvussa, mikä heijastuu myös matkustajien valintoihin ja mieltymyksiin. Maltalla kestävän kehityksen ohjelmia on alettu laatia ja noudattaa jo 2000-luvun alusta lähtien. Jo vuonna 2002 Maltalla otettiin käyttöön oma ECO-sertifikaatti, jonka matkailuyritys voi saada tunnustuksena luontoa ja ympäristöä säästävästä sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävästä liiketoiminnasta.

Maltalla ei ole juurikaan omaa energiantuotantoa, joten saaret ovat käytännössä liki yksinomaan tuontisähkön varassa. Sähkö on kallista. Jokien ja järvien puuttumisen vuoksi puhdas vesi on arvokasta. Maan hallitus on toteuttanut useita yrityksille suunnattuja energiaohjelmia, joilla kannustetaan muun muassa hotelleja ja ravintoloita energiatehokkaisiin ja vettä säästäviin investointeihin.

Maltan ruokakulttuuri on muiden Välimeren maiden tapaan erittäin rikas. Se on saanut vaikutteita kaikista ilmansuunnista. Saaria ympäröivästä merestä johtuen kalat ja muut merenelävät ovat keskeisessä asemassa maltalaisessa keittiössä
Saarten ruuantuotannosta vain viidesosa on omavaraista, ja ruokaa joudutaan tuomaan ulkomailta muiden tuotteiden tavoin. Sesongeilla on suuri merkitys, mitä kulloinkin on pöydässä tarjolla ja raaka-aineita saatavilla.

Gastronominen matkailu on muodostunut Maltan matkailupalvelujen tarjonnassa omaksi kokonaisuudeksi.  Ravintolat korostavat paikallisuuden merkitystä ja ovat ylpeitä omista raaka-aineista ja tuotteista. Maltalla on syntynyt ravintoloiden sekä tuottajien välille yhteinen pellolta pöytään -hanke, jossa ravintoloitsijat hankkivat käyttämänsä raaka-aineet ja tuotteet suoraan viljelijöiltä, kalastajilta ja lihankasvattajilta.

Oma kokonaisuutensa on Makujen historia (Taste Histroy) -hanke, jonka tarkoituksena on etsiä vanhoja reseptejä sekä palata entisaikain makuihin ja ruoan valmistustapoihin. Hankkeen myötä on jo syntynyt teematapahtumia, ravintolamenuita ja kirjoitettu keittokirjoja.

Maltalaiset ovat ylpeitä merenelävien ohella lampaanmaidosta valmistetuista juustoistaan, viineistään, hedelmistään ja vihanneksistaan. Maltan kansallisruokina pidetään muun muassa jänispataa (stuffad tal-fenek) ja paikallista avonaisessa puu-uunissa paistettua leipää. Myös monet keitot, kuten vihannespohjaiset kusksu ja soppa tal-armla sekä valkosipulilla ja yrteillä maustettu aljotta, ovat suosittuja arkiruokia.
Kestävä matkailu nähdään Maltalla yhtenä merkittävimmistä tulevaisuuden kilpailuvalteista, joka tuo paikallisille asukkaille työtä ja toimeentuloa. Se näkyy myös palvelujen tasossa ja laadussa, mitä myös vieraat arvostavat.

Lähde: Toptaste 6.2.2020, Related.dk.

Maltalla on paljon historiallisia rakennuksia kuten tämä kirkko Mgarr-nimisessä kaupungissa.