torstai 31. tammikuuta 2019

Kari Tapio –laulunäytelmä kiertueelle

Kari Tapion Pia-vaimon roolissa nähdään tangokuningatar Marita Taavitsainen.


Suuren suosion kesällä 2018 Ränssin kievarin kesäteatterissa saanut laulunäytelmä Kari Tapio 15 kesää lähtee kiertämään konserttisaleja eri puolilla Suomea.

Kari Tapiota näyttelee laulunäytelmän käsikirjoittaja, viihteen monitoimimies Juse Venäläinen ja Pia-vaimon roolissa nähdään tangokuningatar Marita Taavitsainen. Kari Tapion uran aikalaisten, tunnettujen esiintyjien, saappaissa astelevat tangokuningatar Tiina Räsänen sekä kiertueella mieslaulajan roolia puoliksi esittävät Markku Uhlbäck ja Dimitri Keiski. Onnentähti-orkesteri säestää kiertueella Kari Tapion tunnetuksi tekemiä lauluja. Työtiimissä häärii tiiviisti myös Kari Tapion poika Joona Jalkanen, jonka läsnäolo tuo tekemiseen viimeisen silauksen.

Sinivalkoinen ääni Kari Tapio on tuttu nimi suomalaisyleisölle, lukuisat esiintymiset ja konsertit tekivät hänestä suositun, kaikkien rakastaman tähden. Läpimurto tapahtui 1970-luvulla kappaleella “Laula kanssain”, josta menestystarina lähti täyteen lentoon. Hittiputki jatkui ja seuraaviksi suosikeiksi listattiin “Viisitoista kesää” ja “Kaipuu”. Laulut, joiden sanat yleisökin osasi ja lauloi mukana.

Kari Tapion laulut, esiintymiset tanssipaikoilla ja konserteissa ovat käyneet tutuiksi useimmille suomalaisille vuosien varrella. Julkisuus on tarjonnut oman näkökulmansa laulajatähden elämästä, mutta mitä oikeasti tapahtui kulissien takana? Kuka tiesi, millaista oli Kari Tapion ja hänen vaimonsa Pian arki? Mitä olivat ne salaisuudet, joista ei puhuttu? Näihin kaikkiin kysymyksiin saadaan vastaus laulunäytelmässä. Kari Tapio 15 kesää avaa ovia sinne, minne ei aikaisemmin päästetty ketään. Kiertue vie katsojan kulissien taakse, Kari Tapion kotiin ja arkipäivään, joissa värikkäät tapahtumat seuraavat toisiaan. Kiertue tarjoilee ainutkertaisen aikamatkan maamme kevyen musiikin historiaan, jonka keskiössä on Kari Tapion ja Pian julkisuudessakin tiiviisti seurattu 46 vuotta kestänyt rakkaustarina.

Lainaus teemalyriikasta
“15 kesää mä salaa rakastin,
mut tunteitani käsitteli hän kuin pakastin.
Mä kun melkein rakentamaan aloin lemmenpesää!”


Kari Tapio (oikealta nimeltään Kari Tapani Jalkanen) 22.11.1945 Suonenjoki – 7.12.2010 Espoo

KARI TAPIO 15 KESÄÄ -LAULUNÄYTELMÄ -kiertue kokonaisuudessaan
la 2.2. Sastamala, Hotelli Ellivuori klo 18 (*)
ke 13.2. Turku, Konserttitalo klo 19 (*)
to 14.2. Vantaa, Kulttuuritalo Martinus klo 19 –
Ticketmaster
pe 15.2. Salo, Teatteri PROVinssi klo 19 (*)
la 16.2. Järvenpää, Järvenpää-talo klo 15 –
Lippupiste
pe 22.2. Keminmaa, Vallenius-Sali klo 19 –
Ticketmaster
la 23.2. Kuusamo, Kuusamotalo klo 19 –
Ticketmaster
su 24.2. Kemijärvi, K:n Kulttuurik klo 16 – Liput 25,- (sis. palv.maksu)
Ennakko: Kemijärven kaupungin palvelupiste
SORTTEERI, Vapaudenkatu 8, 1.krs / p. 020 690 810

ma 25.2. Inari, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos klo 19 –
Ticketmaster
ti 26.2. Rovaniemi, Kulttuuritalo Korundi klo 19 –
Lippupiste
ke 27.2. Rokua, Rokua Health & Spa klo 18 (*)
to 28.2. Ylivieska, Kulttuurikeskus Akustiikka klo 19 –
Ticketmaster
pe 1.3. Kuhmo, Kuhmotalo klo 19 –
Ticketmaster
la 2.3. Pihtipudas, Pihtipudas-sali klo 18 –
Ticketmaster
su 3.3. Pieksämäki, Kulttuurikeskus Poleeni klo 14 –
Ticketmaster
pe 8.3. Kauhajoki, Kauhajoen koulukeskus klo 18 (*)
la 9.3. Äänekoski, Suolahtisali klo 18 –
Ticketmaster
su 10.3. Kokkola, Snellman-sali klo 15 (*)
to 14.3. Kajaani, Kongressi- jakulttuurikeskus Kaukametsä klo 19 –
Lippupiste
pe 15.3. Tornio, Grand Hotel Tornio, Ballroom klo 19 (*)
la 16.3. Pello, Rohkihalli klo 18 (*)
su 17.3. Kuopio, Musiikkikeskus klo 17 –
Lippupiste
(*) muu järjestäjä
Kuvat: Marita Taavitsainen (kuvaaja Jani Pihlaja) / Markku Uhlbäck (Kuvaaja Slava Vinokurov)


Mieslaulajan roolia esittää Markku Uhlbäck.

sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Kuopio Tanssii ja Soi julkisti esiintyjiä

Kuopio Tanssii ja Soi täyttää 50 vuotta. sen kunniaksi festivaalin historia on koottu värikkääksi, tarinoiden, historian ja kuvien täyttämäksi juhlakirjaksi. Kuvassa kirjan kuvitusta Carolyn Carlson Blue Lady vuodelta 1992.


Tunnettu saksalainen nykytanssiryhmä, Dresden Frankfurt Dance Company tekee ensivierailun Kuopio Tanssii ja Soi –festivaaleille tulevana kesänä. Festivaali järjestetään 12.18.6.2019.

Kuopio Tanssii ja Soi on julkaissut loputkin 50-juhlavuotensa pääohjelmasta. Tunnettu saksalainen nykytanssiryhmä, Dresden Frankfurt Dance Company saapuu Kuopioon triple bill -esityksen voimin. Ohjelmassa on teokset Postgenoma, High Breed ja Echoes From a Restless Soul. Taiteellinen johtaja Jacopo Godani tunnetaan energisestä ja voimakkaasta koreografisesta tyylistään. Godani on luonut teoksia useille ryhmille ympäri maailmaa, myös muun muassa Suomen Kansallisbaletille.

Lapset ja nuoret ovat vahvasti esillä juhlavuoden ohjelmassa. Suomen Kansallisoopperan ja -baletin Balettioppilaitos vierailee Kuopion Musiikkikeskuksella, ohjelmassa nähdään kooste nykytanssin ja klassisen baletin teoksista. 

Kulttuuriareenalla nähdään puolestaan poikien tanssileirin päätösteos Ju-Ju, jonka teemana on tänä vuonna väistyvän taiteellisen johtajan Jorma Uotisen kehollisuuden ja liikkeen tutkiminen. Kulttuuriareenalla järjestettävä Tanssioppilaitokset On Stage on jo perinteinen osa Kuopio Tanssii ja Soin ohjelmistoa. Vuodesta 2011 järjestetty ohjelma pitää sisällään hakemusten perusteella valittujen noin kahdenkymmenen tanssikoulujen ryhmien esityksiä. Kuopion Konservatorion tanssin perus -ja syventävien opintojen oppilaat puolestaan tuovat Kulttuuriareenalle omat koreografiansa, jotka ovat syntyneet kuluneen lukuvuoden aikana. 

Festivaalin koko pääohjelmaan voi tutustua festivaalimediassa: https://www.kuopiodancefestival.fi

Lipunmyynti on alkanut 2.1. www.lippu.fi ja Lippupisteen myymälöissä.
Kurssiohjelma julkaistaan tammikuun lopulla, myynti alkaa helmikuussa.


Kuopio Tanssii ja Soi kertoi asiasta tiedotteessaan 27.12.2018.

perjantai 25. tammikuuta 2019

Tallinkin pikalaiva Star uudistui

Helsinki-Tallinna-reitillä liikennöivä Tallinkin Star-laiva palasi liikenteeseen uudistuneena.


Helsinki-Tallinna-reitillä liikennöivä Tallinkin Star-laiva palasi liikenteeseen uudistuneena. Muutosten myötä matkustajille on Tallink-konsernin mukaan tarjolla entistä monipuolisempia ja kattavampia palveluita. Laiva uudistettiin Klaipedan telakalla Liettuassa.

Telakoinnin aikana 7.-22.1.2019 laivalla uudistettiin kokonaan Snack Time -kahvila sekä Starbucksin tuotteita myyvä kahvila. Laivan pubi päivitettiin uuden konseptin mukaisella ilmeellä ja se sai uuden nimen, Sea Pub. Lisäksi lasten leikkipaikkaa päivitettiin ja laajennettiin, myymäläalueita parannettiin, portaiden, käytävien ja Business Loungen mattoja vaihdettiin ja samalla kunnostettiin laivan wc-tiloja ja niitä rakennettiin myös lisää.

Uudistusten aikana laivalla tehtiin myös järjestelyjä, joiden myötä laivan kaikissa ravintoloissa voidaan vähentää, ja myöhemmin kokonaan lopettaa, kertakäyttöisten lautasten, kuppien ja ruokailuvälineiden käyttö.

- Helsinki-Tallinna-reitin toiselle pikalaivalle Starille on nyt tehty hyvin mittava remontti ja laiva voi tarjota asiakkaillemme entistä parempia tiloja ja matkakokemuksia tulevina vuosina. Lasten leikkialueen laajentaminen on hyvä esimerkki parannuksesta, joka on tehty saamamme asiakaspalautteen perusteella, sanoo Helsinki-Tallinna-reitin linjajohtaja Peeter Kangro Tallinkilta yhtiön tiedotteessa.

Matkustajatilojen uudistustöiden lisäksi laivalle tehtiin telakoinnin aikana myös teknisiä parannuksia. Laivan potkureihin asennettiin esimerkiksi innovatiivinen ”EnergoProFin“-ratkaisu eli pienet siivekkeelliset potkurikuvut, joiden ansiosta aluksen potkureiden toiminta tehostuu ja johtaa arviolta 2-5 prosenttia alhaisempaan polttoaineen kulutukseen. Sen avulla voidaan myös vähentää laivan aiheuttamaa vedenalaista melua ja tärinää. Starille päivitettiin myös uusimman sukupolven integroitu navigointijärjestelmä.

Star palasi Helsinki-Tallinna-reitille tiistaina 22. tammikuuta ja sen jälkeen Tallink on voinut jälleen tarjota kuusi lähtöä päivässä niin Helsingin kuin Tallinnan satamasta. 
Tallink-konserni päivittää ja uudistaa säännöllisesti kaikkia laivojaan. Viimeisten viiden vuoden aikana yhtiö on investoinut laivaston uudistamiseen lähes 80 miljoonaa euroa.

Tallinkin laivoista uudistetaan parhaillaan Tukholma-Tallinna-reitin Baltic Queenia ja Silja Linen laivoista Turku-Tukholma-reitin Galaxya. Helsinki-Tukholma-reitin Silja Symphony palasi uudistuneena liikenteeseen aiemmin tällä viikolla. Keväämmällä uudistetaan vielä kaksi laivaa, Tukholma-Tallinna-reitin Victoria I sekä Tukholma-Riika-reitin Isabelle.

Tallink-konserni kertoi asiasta tiedotteessaan 25. tammikuuta 2019.


Kuvat: AS Tallink Grupp


Uudistunut Sea Pub.

Uudistunut Snack Time Café.

Uudistunut Star Café.

Itävallan Alpit koirien kanssa

Heidi Hendrell kolmen koiransa kanssa Itävallan Alpeilla.



SporttiRakki-verkkopalvelun päätoimittaja ja tuottaja Heidi Hendrell teki syksyllä 2018 koiraharrastajan todellisen elämysmatkan ja vietti lähes kuukauden reissun päällä Itävallan Alpeilla kolmen koiransa kanssa. Koirien kanssa matkustaminen ja retkeilyturismi ovat ylipäätään kovassa kasvussa, ja SporttiRakki käykin kartoittamassa koiraturismin mahdollisuuksia.

Heidi kertoo matkastaan seuraavasti:

Kun pohdimme vuosi takaperin seuraavaa pidempää vaellusretkikohdettamme, kävi itsestäänselväksi, että se tulisi olemaan Alpit. Olimme molemmat käyneet Alpeilla Itävallan, Sveitsin, Ranskan ja Italian puolella vaellusreissuilla lukuisia kertoja ilman koiria, mutta emme koskaan koirien kanssa. Lähdimme suunnittelemaan matkaa mentaliteetilla ”upeita elämyksiä vain kerran elämässä”. Kolmen ja puolen viikon reissu Alpeille koirien kanssa.

Halusimme päästä matkaan silloin, kun koko lauma on vielä hyvässä terässä. Myös lauman seniori 9,5-vuotias labradori Sisu pääsisi reissuun mukaan ja jaksaisi todennäköisesti vielä hyvin korkeuserojen tuomat rasitukset, olihan se vielä erinomaisessa kunnossa ikäisekseen. Sen lisäksi, että koko kolmen koiran lauman lennättäminen paikan päälle olisi ollut kallista, ei koirien laittaminen lentokoneeseen tuntunut kummastakaan hyvältä ajatukselta. Etenkään tuon seniorin, jolle ylimääräisen stressin aiheuttaminen ei tuntunut reilulta ajatukselta. Lisäksi ajatus kolmen koiran, kolmen lentoboksin sekä valtavan tavaramäärän raijaamisesta lentokentällä ja vuokra-autofirmaan ei todellakaan houkuttanut. Vaatisihan lähes kuukauden reissu lähes 40 kiloa koiranruokaa sekä ison määrän muuta tavaraa. Vuokra-auto ilman koiraveräjää ja muita koirien kanssa reissaamista helpottavia lisävarusteita ei myöskään tuntunut hyvältä vaihtoehdolta. Oma auto, paras auto. Ja niinpä valitsimme vaihtoehdon matkustaa autolla 4-5 päivää suuntaansa, pelkästään päästäksemme perille.

Koirien passit check, normaalit rokotukset check, leptospiroosirokotukset ja niiden vahvisteet check,  ekinokokkoosimadotukset kaksi kertaa ennen lähtöpäivää check sekä vielä ruskean koirapunkin estämiseksi valeluliuokset selkänahkaan – check. Melkoinen cocktail, jota kovin usein ei viitsisi edes antaa. Ja kaikki valmiina lähtöön!
Booking.comin kautta oli löytynyt hieno majoituspaikka, huoneisto, johon koiratkin olisivat tervetulleita. Ja johon kuuluisi lisäksi alueen hissipassi, jolla pääsisi hisseissä kulkemaan veloituksetta.

Neljä päivää matkustamista

Menimme ensin päivälautalla Vaasasta yli Uumajaan. Se on siinä mielessä koirien kanssa mukava laivamatka, että se kestää vain neljä tuntia ja oma lemmikkihytti takaa sen, että senkin ajan voi vain ottaa leppoisasti päiväunia. Sen jälkeen alkoikin sitten ajaminen. Ja ajaminen. Ja ajaminen. Yhteensä 2500 kilometriä koko Etelä-Ruotsin läpi (se on muuten yllättävän pitkä pätkä!), Tanskaan ja sieltä Saksaan ja loputon määrä autobaanaa, kunnes saavuttiin Itävaltaan ja kohteeseemme Söldeniin asti.

Saksan moottoriteillä ruuhkat, ruuhkaennusteet sekä yhden koiran matolääkkeestä ärtynyt vatsa saivat meidät välillä poikkeamaan loputtomista betoniporsaiden vilskeestä pienemmille sivuteille. Saksan maaseutu näyttäytyi sieltä käsin kauniilta – toisin kuin moottoritieltä, jossa ei näe juuri yhtään mitään – muuta kuin korkeintaan Hampurin valtavan satama-alueen ja kymmenettuhannet kontit ja nosturit. Törmättiinpä pikkuteillä myös tilanteeseen, jossa kolme paimenkoiraa lakenois mukaan lukien paimensivat sata- jossei tuhatpäistä lammaslaumaa isolla pellolla – tottakai tällaista harvinaista näkyä oli pakko jäädä ihastelemaan.

Koirat ottivat koko matkan rennosti ilman yhtäkään vastalausetta takakontista. Ne ovat toki tottuneet reissamaan pitkiä matkoja autolla aiemminkin ja riittävän usein pysähtelyt pitivät ne oikein tyytyväisinä – aina uusia hajuja haisteltaviksi. Mutta täytyy kyllä sanoa, että oli se perille pääseminen vihdoin aivan mahtava tunne ja myös kaiken vaivan arvoista!

Hulppeat vaelluskelit ylhäisessä yksinäisyydessä

Saavuimme Söldeniin perille 17. syyskuuta. Ajoitus oli ajoitukseltaan täydellinen! Sillä koko pitkän kesän kestänyt sesonkikausi vaeltajien ja maastopyöräilijöiden osalta oli päätöksessään ja talvikausi ei ollut vielä alkanut. 

Koko Söldenin aluetta olisi varmaan ollut vaikea tunnistaa samaksi paikaksi sellaisten, jotka ovat siellä käyneet turistihuipun eli talven aikaan. Kylä oli hiljainen, vain pieni osa ravintoloista ja palveluista auki, ja vuoren rinteillä vaellusreiteillä tapaamiemme ihmisten määrä oli 0 koko reissun aikana! Aivan mahtavaa, kun sai omien koirien kanssa rauhassa liikkua. 

Etenkin kapeimmilla vuoristopoluilla olisi voinut olla jopa vaarallista, jos vastaan olisi tullut muita ihmisiä, kun väistöpaikkoja ei juurikaan ollut. Pahimmissa paikoissa olisi jompikumpi osapuoli joutunut peruuttamaan taaksepäin ehkä pidemmänkin matkaa, jotta olisi ohi päässyt.

Lämpötilat huitelivat Suomen kesälukemissa, mutta niin, että aina ylhäälle vuoren rinteille noustessa ei todellakaan ollut kuuma, mutta ei kylmäkään. Tietulleja oli vuoristoteillä kyllä runsaasti ja etenkin, jos halusi päästä huipuille asti yhden päivän aikana, oli parempi mennä autolla ensin tullien läpi vähän ylemmäs ja lähteä sieltä kipuamaan sitten taas huippuja kohti.

Muutamana päivänä kipusi lämpötilat myös lähes hellelukemiin, jolloin koirien kanssa teimme vain lyhempiä kävelyjä eikä suoraan keskipäivän aikaan. Lukuisat vuoristopurot sekä myös vuoristojärvet ja -lammet takasivat sen, että jääkylmää vettä oli tarjolla sekä koirille että ihmisille – otimme vesipullotäydennystä aina jokaisesta mahdollisesta kohdasta, sillä kolme isoa koiraa ja kaksi ihmistä kuluttavat kyllä melkoisen määrän nestettä yhden lämpimän vaelluspäivän aikana.

Etenkin näiden metsästyslinjaisten labradorien kanssa sai olla tarkkana niiden nenämoottoreista. Rinteillä kun liikkui paljon eläimiä: laiduntavista lampaista, lehmistä ja hevosista sekä kauriista ja erilaisista linnuista lähtien aina murmeleihin asti. Törmäsimmepä kerran tilanteeseen, jossa maanomistaja tuli kapealla vuoristotiellä varoittamaan, että kohta vastaan on tulossa 1000 lampaan lauma, että kannattaa ehkä väistää tai tulla jokin toinen päivä.

Päivittäiset retkemme olivat noin 7-15 kilometrin mittaisia ja nousumetrit 300-700 metriä ylöspäin. Yhtenä päivänä huiputimme yhdessä koko tiimin kanssa yli 3000 metrin korkeudessa olevan huipun (Schwarzkogl, 3016 m), mikä oli erityisen mieleenpainuva hetki. Jätimme huipulle myös omat puumerkkimme.

Yhdessä yössä kesästä talveksi

Matkan erikoisin hetki koettiin, kun yhtäkkiä päivää ennen lähtöämme takaisin koti-Suomea kohti, muuttui yhdessä yössä kesäkelit talveksi. Niin että vuoren rinteille satoi lunta reilusti. Erityisesti koirilla oli hauskaa, kun ne yhtäkkiä saivatkin telmiä lumihangessa. Mietimme lähtiessämme, että talvirenkaita ei ole alla, mutta neliveto on varmaan ihan hyödyllinen olla rinteillä olemassa joka tapauksessa. Ja niin se totisesti olikin noilla keleillä. Ainakin sääennusteen mukaan kesäkelit kuitenkin taas palasivat heti lähtömme jälkeen. Vuoristoalueilla sääolosuhteet voivat todella muuttua hetkessä.

Muutama kohdevinkki

Söldenin alueelta löytyy todella paljon erilaisia vaellusreittejä kuten joka puolelta Alppeja. Kannattaa hankkia paikan päältä hyvät vaelluskartat ja tutustua reitteihin tarkoin. Niissä on myös kerrottu vaativuusluokitukset, matka-ajat jne. ja niihin kannattaa luottaa. Päällepäin helpolta näyttävä reitti ei välttämättä sitä ole. Itse ehdimme pitkän reissumme aikana käydä läpi lähes kaikki alueen reitit. Tutuksi tulivat mm. Tiefenbach, Gaislachkogl ja 007:n kuvauspaikat, Rettenbach, Schwarzkogl, Rotkogelhütte, Giggijoch, Hochsölden, Perlersee, Gaislach, Silbertal, Mittelstationin alue sekä Gaislacher See. Lisäksi kävimme lähiseuduilla muun muassa Kühtaissa, Pipurger Seellä, Stuibenfallissa, Timmelsjochissa (Hochgurgl) sekä Griesissä.

Takaisintulomatkalta on lisäksi mainittava Tanskan upeat rannikot ja erityisesti Römön saari. Sen hiekkarannat olivat aivan upeita koiranlenkityspaikkoja ja siellä saikin koirat juoksennella ihan vapaasti. Kannattaa ehdottomasti pysähtyä, jos joskus olet lähistöllä!

Tämä reissu tulee jäämään ikuisesti aivan huikeana vaellusmuistona mieleemme.

Teksti ja kuvat: Päätoimittaja Heidi Hendrell, SporttiRakki.fi.


Stuibenfallin vesiputoukset olivat hienot. Tässä pojat poseeraavat pienen putouskohdan vierellä matkalla varsinaiselle suurelle putoukselle.

Schwarzkoglin huiputus, 3016 metriä.

Alpeilla maisemat ovat kuin postikortissa.

Vaeltaja ylhäisessä yksinäisyydessään.

Gaislacher See on hieno sydämenmuotoinen vuoristojärvi. Sinne laskeutuu suhteellisen jyrkkä polku Gaislachkoglilta, jossa sijaitsee James Bond 007 -elokuvan kuvauspaikka. Menimme hisseillä ylös asti 3058 metriin ja laskeuduimme sieltä aina alas Söldenin kylään asti 1377 metriin. Tämän retken teimme ilman koiria.

Römön saaren hiekkarannat olivat aivan upeita koiranlenkityspaikkoja ja siellä saikin koirat juoksennella ihan vapaasti.

Tämä reissu tulee jäämään ikuisesti aivan huikeana vaellusmuistona mieleemme.

Oma auto oli hyvä kulkuväline matkustettaessa kolmen koiran kanssa.





Tallinnan parhaat italialaiset ravintolat 2025

Vanhankaupungin kujilta ja muualta kaupungista löytyy paikkoja, jotka vievät makumatkalle suoraan Roomaan, Firenzeen tai ...