Lontoo tarjoaa museoita ja musikaaleja

- marraskuuta 30, 2019

Thames-joen ylittävä Tower Bridge eli Towerin silta on yksi Lontoon tunnetuimmista maamerkeistä. Kuva: Visit London.

Olen käynyt Lontoossa muutamia kertoja, toisinaan työmatkalla ja toisinaan taas lyhyillä muutaman päivän lomamatkoilla.

Lontoosta voi saada muutamassa päivässäkin paljon irti. Kaupungissa on paljon monenlaista nähtävää. On kuninkaallisten palatseja ja sotilaiden paraateja, on mielenkiintoisia museoita puhumattakaan teattereista ja musikaaleista, jotka ovat kaupungissa suorastaan teollisuuden ala. Lontoon kuhiseva finanssikeskittymä City on sinänsä mielenkiintoinen kokemus. Ja lisäksi on mielenkiintoista arkkitehtuuria, kuten historialliset Tower Castle, Westminster Abbey –kirkko ja toisaalta modernit liikemaailman monumentit kuten Canary Wharf ja herkkukurkkua muistuttava Norman Foster Building eli the Gheskin Building.

Viimeksi kun kävin Lontoossa, kävelin runsaasti kaupungilla ja nautin kaupungin kulttuuritarjonnasta. Kävin muun muassa kaupungin hienossa Victoria & Albert –museossa (V&A), jossa on mielenkiintoisia vaihtuvia näyttelyitä. Sillä kertaa näyttelyn aiheena oli Monacon edesmennyt ruhtinatar Grace ja hänen henkilökohtainen irtaimistonsa, lähinnä vaatteet ja korut.

En ole mikään muoti- saati vaateintoilija, mutta V&A oli onnistunut rakentamaan Gracen ympärille jopa keski-ikäistä miestä kiinnostavan näyttelyn. Vaatteet ja korut oli kytketty muun muassa valokuvien ja tietolaatikoiden avulla todellisiin historiallisiin tapahtumiin. Esineissä oli hienoa menneen maailman glamouria. Olihan niiden omistaja aikoinaan kuuluisa Hollywood-tähti, joka näytteli monissa menestyselokuvissa.

Musikaaleista ja musikaaliteattereista on tullut parin viime vuosikymmenen aikana Lontoolle merkittävä matkailuvetonaula. Minä kävin viimeksi katsomassa Grease-musikaalia, joka oli korkeatasoisesti toteutettu.

Pienet kotimuseot ovat mielenkiintoisia käyntikohteita, ja ne ovat yleensä intiimejä ja jotenkin ihmisen kokoisia. Yhden sellaisen löysin sattumalta, kun viimeksi olin Lontoossa ja kävelin keskustan katuja ilman sen kummempaa päämäärää. Näin kyltin, jossa mainittiin kirjailija CharlesDickensin kotimuseo. Museo oli kuin olikin avoinna, joten astuin sisään. Se oli mielenkiintoinen sukellus Dickensin maailmaan ja 1800-luvun Lontooseen.

Englantilainen ruoka ei ole kovin korkeassa kurssissa, mutta kaupunkiin on kansainvälisyytensä ansiosta ilmestynyt parin viime vuosikymmenen aikana hyviä etnisiä ravintoloita, joten nälkää siellä ei tarvitse nähdä. Viimeksi Lontoossa käydessäni poikkesin myös ihan oikeassa brittiläisessä perinneruokaravintolassa, jossa oli tarjolla monenlaista paistosta. Päädyin sinne oikeastaan vahingossa ja pakon edessä, koska viereinen ranskalaistyyppinen gourmet-ravintola oli jotenkin hukannut etukäteen tekemäni pöytävarauksen. Brittiläisen päivällisen jälkeen olin yhä sitä mieltä, että ranskalaistyyppinen ruoka on parempaa kuin brittiläinen.

Kävelyretkilläni poikkesin tapani mukaan ihailemassa Englannin kuningattaren majapaikkaa Buckinghamin palatsia. Lisäksi ohjelmaan kuului jälleen kerran pistäytyminen Harrodsin hienossa tavaratalossa. Kaupungin keskeisellä kauppakadulla Oxford Streetillä on paljon mielenkiintoisia kauppoja, ja siellä on kiva seurata ihmisvilinää.

Lontoossa on mielestäni kiva kävellä, mutta pidemmät taipaleet matkustan kaupungissa metrolla. Kaupungin liikenneruuhkat ovat melkoiset, joten taksimatka esimerkiksi keskustasta Heathrow’n lentokentälle saattaa venyä ja koitua siten yllättävän kalliiksi.

Lontoon lähiympäristössä on niin ikään hienoja paikkoja. Eräs ystäväni asui Kentissä Tonbridge-nimisessä paikassa. Seutu oli hyvin maalaismaista, vaikka se oli alle tunnin matkan päässä Lontoosta.

Lontoossa voi nähdä hienoja sotilasparaateja. Kuva: Visit London.

Kaupungin keskeisellä kauppakadulla Oxford Streetillä on paljon mielenkiintoisia kauppoja, ja siellä on kiva seurata ihmisvilinää. Kuva: Visit London.